tiistai 15. maaliskuuta 2011

Kaksikymmentätuhatta!!!


Laamailme levisi kasvoille kun tutkailin pitkästä aikaa blogin tilastoja ja matkamittaria.
Kiitosta vaan, kiitosta kovasti paljon kaikille Hirnakan Torpalla piipahtaville. Toivottavasti pystyn vastaamaan kysyntään edes jollain tavalla jatkossakin. Ja mikäli rupeaa työltä tuntumaan, vetäistään töpseli seinästä.

Tasoa, laatusisältöä tai muutakaan jalostavaa en väitä jatkossakaan tarjoavani.
Tätä samaa diipadaapaa ja arjen ihmettelyä. Joskus sentään uusia kuvia. Naapurin isäntä kävi eilen tarjoamassa hevosiaan. En ottanut. Onneksi pystyin vinkkaamaan eräästä paikasta jossa mahdollisesti olisi tilaa ja kiinnostustakin.

Hän kertoi myös, että on luopunut lampaistaankin. Eli ensikesän lellimislampaat joudutaan sitten hommaamaan muualta. Niistäkin on jo sattumalta vihiä... Torpan kesävieraisiin kuuluu pari kaikestamäkättäjää ;-)


Nyt on muutenkin vähän ahtaat ajat, tekisi mieli mäkättää itsekin kaikesta. Loman jälkeinen asennevamma hankaloittaa vähän toimintoja. Jotenkin nyt kaikki tuntuu niin työläältä. Paitsi nukkuminen, se on juhlaa! Arki jäkittää muutenkin vähän paikoillaan. Unohdin sunnuntain lähtökiireissä omenakoneen latauspiuhan sinne Espooseen eikä mäcci mahottomiin pysty, virrattomana ja tyhjin akuin.

Iso-J taas unohti palauttaa parkkihallin kulkukorttini ja nyt joudun paikoittamaan tuplamaksulla. Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa... ja niin vain on tehtävä. Onneksi sekä piuhapula että parkkimurheet päättyvät tänään Iso-J:n kotiinpaluun myötä.

Sitä paitsi, asiat asioina. Nämä minun nillitykseni ovat mitättömiä verrattuna japanilaisten maailmanloppuun. Kyllähän se on monellakin tasolla maailmanloppu kun useampi ydinreaktori posahtaa, maa järisee ja maata moukaroidaan pinnalta ja pinnan alta.

Nuorempi perillinen kysyi aamiaispöydässä radiouutisten jälkeen voisiko hän auttaa japanilaisia millään. Ei taida voida. Korkeintaan pyytää yläkerrasta suojelevaa kämmentä kaukaisen maan ylle.

Suomessa paistaa kevätaurinko eikä tuulikaan toivottavasti puhalla mitään siitepölyjä kurjempia asioita elämäämme. Jotenkin tunsin jopa myötähäpeää niitä joditablettien hamstraajia kohtaan. No, kukin tavallaan ja jokainen uskossaan.

Jatketaan kohti kolmeakymmentätuhatta, kiva kun kuljet kanssani.

7 kommenttia:

  1. Peeäss: Paplulle pukkaa kohta meiliä suitsiasioiden tiimoilta ja Nita voisi ehkä kertoa minkä kokoisia kuolaimia teidän kaapistanne löytyy. Eikös se olisi semmoinen Sprengerin paksumpi kolmipala ihan passeli vekotin?

    VastaaPoista
  2. Just sentakii tääl käyää, ku kirjotat tyylilläs!

    VastaaPoista
  3. Thänxit Partapapalle kommentista. Tyylistä ei tingitä, ei ole varaa pudottaa rimaa enää ;-)

    Päivä on pitkä kuin nälkävuosi ja nälkäkin on. Nitan saarna lautasmallista kaikuu korvissani ja himoan samalla yläkerran tuontivävyn kebapannosta...

    Illalla voisi yrittää lähestyä hevosia, eikös siellä olekin ihan nätti ilma mennä syöttelemään porkkanoita?

    Tiiviin hintavertailun jälkeen totesin, että omasta kaupungista saan enimmän osan tarvittavista ratsuhevosen vempeleistä. Ei nimittäin oman kaupungin kaupat häviä verkkokaupoille yhtään. Saman ysiysin ne kuolaimet maksaa netissä ja täällä paikallisessa.

    Helpompaa on oikean koon hakeminen ja sovittaminen kun voi vaikka kärrätä hevosen kaupan pihaan.

    Ja sitten taas aktiivista työntekoa...

    VastaaPoista
  4. Puolet salaattia ja/tai vihanneksia, 1/4 kalaa, kanaa ect ja loput vaikka täysjyvämakaronia, täysjyväriisiä tms.

    Eikä lautasen tartte olla kauheen suuri ; )

    Muistin virkistämiseksi. Sulle ja mulle.

    Kuolaimista; meillä V-R:n suuhun käypi 13,5 cm:n kapineet. Frissalla oli aikanaan senttiä suuremmat eli näitä kahta kokoluokkaa löytyy satulahuoneesta enempi ja vähempi.

    Monsterille ollaan sovittelemassa ponikokoisia nyt alkuun, suap nähä millaiseksi sen pää aikuistuttuaan paistuu ...?

    Ja joo. Tänään ON hyvä päivä mennä syöttelemään hevoisia : )

    Huomenna mä pääsen toimimaan lääkärihoitaja-kuljettajana tietennii. Isännällä ohjelmassa varjoainekuvailua ja biopsiaa. Tuolta sydänalasta !

    Kaikenlaista ja vähän päälle. Kohta viedään sen HiLuxi huoltoon.

    Huomenna sekä mies että auto ovat "hoidossa" ; ))

    Voikaatten hyvin. Tutut ja tuntemattomat : )

    VastaaPoista
  5. Vai miettii Hirnakka vetävänsä piuhaa seinästä. Taidan soittaa Iso-Jlle ettei tuo koko piuhaa, kun noin uhkaillaan :D

    Eikäs kun kiitti kun viittit! Mukava käydä kurkkimassa Torpan kuulumisia. Jos oltais pelkän kännytkän ja sähköpostin varassa, niin paljosta jäis tietämättömäksi. Ja täähän ON informaatioyhteiskunta?!?

    Ja lomanjälkeinen angsti sulaa heti ekaan työpäivään. Näin se vain menee. Minä aloitin tänään työnteon ja tuntui tosi kivalle olla töissä. Loma kun meni enempi ja vähempi sairasvuoteiden äärellä istuessa ja läheisiä tukiessa. Ei kamalasti tullut itselle mitään, mutta onhan sitä muitakin napoja maailmassa kuin minun...

    VastaaPoista
  6. Just tuossa lomaillessa kelailin useammankin ihmisen kanssa, että nykyisellä fabo-kaudella soitot, tekstarit ja naamakkain tapaamiset ovat vähentyneet huimasti.

    Toisaalta se on sääli, toisaalta saa kätevästi pidettyä itsensä ajantasalla niidenkin ihmisten kuulumisista joille ei niin ahkerasti tule soiteltua.

    Ja niin kauan kuin Torpan ovet ovat auki myös netissä, tähän vieraskirjaan sopii näpytellä terveisiä. Nitahan se sanoi, että ihan kun asuttais naapureina ;-)

    Tsempitystä huomiselle lääkärihoitajareissullenne. Ei oo kivaa ja ootteluakin koko päivä. Toivottavasti mitään isompaa vikaa ei löydy ja se mikä löytyy, on parannettavissa. Tsemiä!

    Latauspiuha on kotona ja omenakone imee virtaa akkuihinsa. Parkkikorttikin on taas hallussa joten huomenna pitää muistaa ajaa pari korttelia pidemmälle... arvatkaa muistanko vasta siinä puomilla, että väärä halli :-(

    Tänään ei ehditty hevoshommiin. Huomenna sitten ja loppuviikkona enemmän. Yritän piipahtaa paikallisessa myymälässä, tulevat sopimuksesta kotiin satuloineen! Loistavaa!

    Pakastimesta löytyi muuten inventaariossa runsain mitoin mansikoita ja mustaherukkamehua! Luulin niiden jo Joulukuussa loppuneen... Oi ilonpäivää! Tästä ilahtuneena tarjoan itselleni vielä yhden kipollisen kohmeisia mansikoita ja kipaisen hampaat kalisten nukkumaan, ulkona kuivattuihin lakanoihin. Vähänkö raikkaat!

    Huomenna lienee työhönpaluuangstinkin helpottavan, onhan jo keskiviikko!

    VastaaPoista
  7. Pitääpä tulla tänne vielä kuittamaan, että osutin sitten ihan oikeasta parkkihallin luukusta skodzillan kärsän sisään. Ei tullut virhepistoa ;-) Nempalle on suurikokoinen kirje postissa, ei mahdu postiluukusta joten varaudu konttorikeikkaan.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com