sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Pohjalta noustaan

Vaahtoliimaa
Tänään on kasvihuoneen perustustyöt saatu siihen vaiheeseen, että varsinaisen kasvihuoneen asennus voi alkaa. Ja sehän on valmistajan ohjeen mukaan puolen päivän homma, kahdelta tekijältä. Hahhah!

Tähän asti on tehty seuraavaa:
- valittu suotuisa alue pihasaunan takaa (vesipiste) aurinkoiselta, kuivalta paikalta.
- kaivettu puolen metrin syvyinen kuoppa
- kuopan pohja vuorattu suodatinkankaalla
- kumottu kuoppaan autokuormallinen soraa (miesten toimesta)
- lapioitu liiat sorat pois (minun toimestani) välineinä kottikärry ja lapio
- tärylätkällä jytkytetty pinta kovaksi.
- merkitty kasvihuoneen paikka luotilangoin
- annettu talvehtia
- tarkistettu paikka ristimitoin (sentin heitto)
- kaivettu lecaharkoille oja
- liimattu lecaharkot toisiinsa vaahtoliimalla
- otettu noin satakaksikymmentä mittausta ristiin, rastiin ja varmaan kirkkoveneenkin muodossa
- tarkistettu vatupassilla jokaisen harkon asento
- laitettu pikipahvi harkkojen ja päälle tulevan kakkosneloskehikon väliin
- porattu harjaterässauvat (4 kpl) kakkosnelosen, pikipahvin ja harkon läpi
- ankkuroitu harjaterässauvat kakkosneloseen
- kakkosnelosten kehikko vahvistettu kulmaraudoin ja mitattu absoluuttisen suoraksi ja tasaiseksi
- tasoitettu pohjasora huoneen sisältä ja sivuilta

Kaiken tämän lisäksi voin todeta, että milli on ehkä suurin heitto joka tuolla työmaalla on sallittu, sekin pitkin hampain ja kohtaloon tyytyen.

Päivän urakasta suurkiitos Harri-serkulle joka tuli avuksi. Itse notkuin työmaalla keltaisessa nutussani pomona, pitäähän jokaisella työmaalla yksi suulas pomo olla ettei homma mene ihan syljeskelyksi.

Nyt saa tekeentyä ja odottaa asennuspäivää, tämä viikko omine aktiviteetteineen ja Iso-J:n työmatkoineen pistää työmaan seisokkiin, ehkä jo äitienpäivänä saamme luovuttaa kasvihuoneen Äitikullalle. Olihan tuolla syntymäpäivälahjalla kahden vuoden toimitusaika mutta hitaasti kiiruhtamalla hyvä tulee.

Tarkkan miehen puuhaa 
Nuorimmainen pääsi tänään höntsäilemään Ihmepojan loppuverkkailut ja purkaa työläishevosensa varusteet ja harjata työn sankarin hyväksi. Tuotiin jotain varusteita kotiin pyykkiin ja vietiin puhdasta tilalle.

Illalla kävimme vielä kaupungissa venyttelemässä Balancessa. Nyt onkin niin väsynyt ja raukea olo, että Nukku-Matin ei tarvinne kauaa maanitella mukaansa. 

Esikoinen tekaisi makean nälkäänsä laittoman hyviä cupcake -tötteröitä joissa oli joku ihana limecremekuorrutus. Minäkin sitten söin muutaman  öhh..  viisi. Ja nyt kivistää vatsaa. Tiedänpä mitä ensi viikon salitreeni sisältää, runsain mitoin katumusharjoituksia vakiokuvioiden lisäksi. Yhh, liika sokeri ei todellakaan ole ihmiselle hyväksi.

Esikoisella on alkava viikko TET-viikko ja työelämään tutustuminen tapahtuu pienellä eläinlääkäriasemalla kaupungin laidalla. Mielenkiinnolla odotan sitä itsekin.

Nyt sitten ne loput rippijuhlakutsut valmiiksi ja sitten pikkuisen lätkämatsia. Ekalla erätauolla nukkumaan, toivon minä.

Keväistä viikonalkua, missä lienetkin!

Aukeni kukkapenkin paikka


6 kommenttia:

  1. Edelliseen postaukseen laitoin vielä viestiä kukkamaan kasvituksesta.

    Upea työmaa, joka tarvii tehdä kunnolla vain kerran! Hyvä tulee... suljetulla osastolla on yhden kasvihuoneen perustuksista ja kokoamisesta tarinaa. Hyvin on toiminut ja toimii edelleen. Kellarissa talvehtineet vein joku viikko sitten kasvariin, ja jopa vihreää pukkaa!

    Kevät saapuu Forecan mukaan myös Itä-Suomeen. Hulvatonta lämpöaaltoa pukkaa ja kevät herää vauhdilla! Vihreä hyökkää lämmön kanssa silmille, aivan valtava metamorfoosi on taas edessä. Me talvenkalpeat pohjoisen olmit totumme kyllä pikaiseen. Hyvälle on helppo tottua. Kesä - tervetuloa viimeinkin! Talvi ei koskaan lopu ns. kesken.

    Antoisaa alkavaa viikkoa! Hymyt huulille ja aurinkolasit valmiiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viesteistä, otan kasviasian nyt ajatteluun, ehkä se jossain jalkakyykkyjen tiimellyksessä vielä kristallisoituu.

      On niin monesti nähty, että kun kunnolla tekee pohjatyöt, päälle on helppo värkätä mitä vaan.

      Aurinkoa ja lämpöä on jo odotettu, saapi tulla tännekin ihan täydellä höyryllä. On vaan outoa, kun ei tarvitse laidunta aidata.

      Poista
  2. Ai niin vielä yksi vinkki - nyt kun homman voi halutessaan hoitaa... Pohtikaa tarviiko vetää sähköt kasvariin. Meillä on pistorasia vedetty, jotta tarvittaessa keväällä/syksyllä voi laittaa pakkasvahdin/patterin yllättävien kylmien öiden turvaksi. Ei maksanut paljon ja käytetty on. Mutta riippuu niin tarpeista. Maestro olisi vietänyt vaikka lämmityskaapelit maahan, mutta kielsin. Se olisi ollut liioittelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähköt saadaan saunalta roikalla todella vähällä vaivalla. Sekin on jo mietitty. Varmaan jotain jouluvaloja saa kasvarikin, eihän Iso-J moista tilaisuutta maailman valaisuun jätä käyttämättä ;-)

      Poista
  3. Voi kun ihmiset tekisivät talojensa pohjat yhtä hyvin!
    Tuo, että tehdään pohjat ensin ja aletaan rakentaminen vasta seuraavana kesänä, on ainoa oikea tapa koska se maa tuppaa tiivistymään/hakemaan paikkansa vasta talven yli oltuaan mutta eihän näinä kiireisinä aikoina juur kukaan niin tee. Kauhealla kiireellä ihmiset rakentavat ja kitisevät sitten myöhemmin kun pohjien elämisestä aiheutuvia pikku vikoja ja halkeamia alkaa esiintymään.

    Äläs kuule puhu cupcakeista yhtään mitään koska mä aloitin totaalisen selibaatin makean suhteen. Tuli parin viikon aikana sorruttua syömään sellaiset määrät makeaa että ne tutut väsymys - laiskuusoireet ilmestyivät joten päätin että nollalinja on ainoa vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos! Sinä jos kuka tunnut tietävän rakentamisesta sitä sun tätä ja paljon päälle. Eihän sitä tosiaankaan voi tietää miten maa elää vuodenkierron aikana ellei tarkkaile ja kokeile.

      Nämä satavuotiset torpat on rakennettu niin, että valon määrä on maksimoitu, vesi valuu rakennuksesta poispäin jo ihan maan muotojenkin avittamana ja ryytimaa on siellä missä sillä on suotuisat olot.

      Hyvin yritetään tehdä kaikki mitä rakennetaan, ei ole varaa mihinkään juosten kustuun hommaan, se vasta kallista elämää on.

      Sokeri totisesti väsyttää ja laiskottaa, menee ihan koko kroppa sekaisin. Kunhan tästä turvotuksesta taas palaudun, muistan kyllä kohtuuden.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!