sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Kanatortilla ja muita juttuja

Valkovuokko kertoimella

Jopas viuhahti viikonloppu vauhdilla. Lauantaina tuuli törkeissä lukemissa, muttei sentään sähköt lähteneet. Pientä pihahommaa ja muuta hommaa laidasta laitaan. Kaupungissa käytiin sovittamassa Iso-J:lle uusi puku ja löytämässä kesäjuhliin kenkiä. Sattui ihan järjetön tuuri, puolenhinnan alennuksessa olivat ne parhaimmat ja näteimmät.

Rasti seinään, minä ostin (maltilliset) korkkarit. En muistakaan milloin oli edellinen kerta. Näillähän sitä nyt pärjääkin hyvin seuraavat vuodet.

Tänään kurkkasin aamupäivällä kanalaan jossa kaksi kiuruveteläiskanaa köllöttää hautomismaratonia. Toisella on jo kaksi tipua ja toisella oli juuri eka kuoriutumassa. Tiukassa paketissa kanaparan elämä alkaa. Melkoista taistelua näytti olevan, mutta en puuttunut tapahtumien kulkuun koska minusta ihmisen ei pidä mennä sorkkimaan sinne, missä on vuosituhanisen ajan pärjätty itse.

Kannoimme kääpiökochinparven ja Vappupillin ainokaisen rouvansa kera kesäasuntoonsa, sisävuoroon siirtyivät kaksi nuorta kukkopoikaa joista toinen lähtee pian uuteen kotiinsa, toista kutsuu kassara jos ei kotia löydy. Eilen jo yksi ylijäämäkukko lähti uuteen kotiin joten ehkä tässä ei tarvitse kirvestä teroitella kukkoa varten.

Tiiviistä paketista vapauteen

Sen verran jäi kuoriutuvan tipun kohtalo kaivelemaan, että kävin myöhemmin kurkkaamassa mitä kuuluu uutukaiselle. Se rötkötti velttona, kylmänä ja märkänä pesän reunalla, ei emokanan alla.
Emokana keräsi helmansa ja marssi kokonaan ulos kanalasta jättäen tipun ja kaksi muuta munaa (joista jo toisessakin oli eka reikä ja pikkuinen nokka näkyi.

Minä siirsin kaksi hylättyä munaa naapurilokeron kanamamman alle ja otin elottomalta tuntuneen tipun kuljetukseen. Kotona föönattiin (varovasti tietenkin) tipuun lämpöä ja kuivattiin untuvat. Ei näkynyt elonmerkkiä, jotain vaimeaa jalkojen liikutusta ehkä. Meinattiin jo jättää homma tuloksettomana kesken ja siirtää tipu kompostiin. Mutta sitten se peijooni vinkaisi ja heti perään toisenkin kerran.

Lisää föönihoitoa ja sitten tipu lämpimään pyyhkeeseen tortillaksi rullattuna. Tungin tortillan varmuuden vuoksi paitani alle vierihoitoon. Oli hauskaa maalata kun rintavarustus piippasi tahtia.
Kun sain maalausurakan valmiiksi ja tipu metakoi jo tauotta, vein sen kanalaan kanamamman alle. Sinne jäi ja näyttää voivan ihan hyvin. Toivottavasti on kana ja voi jäädä kotiparveen, nimeksi sille tulee Tortilla. 

Illalla siirrämme varmuuden vuoksi mammakanan tipuineen ja kuoriutumattomine munineen isoon marsunhäkkiin. Eivätpähän putoa pesästä tai muutenkaan joudu turhan ahtaaseen paikkaan, noiden pikkuisten henki on niin höllässä ensimmäisinä elinviikkoina.

Tiputortilla avattuna
Uusi perennapenkki
Tässä Äitikullan ja Iso-J:n työmaa, yksi niistä. Siinä on nyt möyhittynä ja käännettynä uusi aurinkoinen perennapenkki, pituutta viitisen metriä. Välissä on sorakäytävä (vaatii liuskakivilaattoja) ja sitten alkaa Äitikullan putsaama ja paikkausistuttama mansikkamaa. Jotain tuohon mullan ja soran väliin täytyy laittaa, varman kannan varastosta Torpan kattotiiliä joilla tulee hieno rajaus. 

Melkein tekisi mieleni tyrkätä penkin takaosaan (kasvihuoneen puoleiselle pitkälle sivulle kivien eteen) jotain ikivihreää mutta taitaapa olla turhan paahteinen paikka havuille. Ehdotuksia kuunnellaan, antaa tulla vaan.

Illan ohjelmassa olisi vielä vaikka mitä, mutta kaikkeen ei ehdi ja osa hommista pitää jättää hamaan tulevaisuuteen. Tässä lopussa vielä otos lauantailta, huomatkaa kontrasti todellisten käyttöjalkineiden ja juhlakaluston välillä. Tennarit on aina tennarit, nuo pinkit söpöydet ovat vähän kuin helmiä sioille.

Leppoisaa Helluntain jatkoa, missä lienetkin!

Kontrasti

PeeÄäs:
käytiin illalla Nuorimmaisen kanssa venymässä Body Balance -tunnilla. Suureksi hämmästyksekseni laskeuduin vahingossa yhdessä jalkavenytyksessä liki täyteen spagaatiin. Kauhistuin niin, että melkein horjadin tasapainosta. Eipä olisi uskonut tätä päivää näkevänsä. Kehon liikkuvuus on lisääntynyt noin 150 %. Hupsistaprkele!




12 kommenttia:

  1. Vaarallista on syntyminen ja vaikeaa aina. Onneksi lopulta pelastus onnistui!

    Havuhaaveesi taitaa päätyä pinus-sukuun. Männyt kestävät täyttä paahdetta parhaiten, mutta ei nyt tule mieleen yhtään tosi houkuttelevaa, kompaktia penkkikoon mäntyä. Hemokkihan sulla on himokkilistalla, mutta se tarvii puolivarjoa vähintääkin. Kuinkahan rohtokataja (Juniperus sabina) menis paahteessa? Se on hyvä ja kestävä sortti, mulla puolivarjossa hyvin viihtynyt pian 10 vuotta.

    Joudumme tepastelemaan puutarhakierroksia usemman kerran, luulisin. Ja Särkällä käydään kans! Huomenna alkaa kanalan rakennus, ei tullut kiirekään... Yhtenä yönä Maestro jotain ruutupaperille piirteli. Kävi ilmi että kanalan piirustuksethan siiinä. Saa tässä olla sipevänä, että on valmista perjantaiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa, se jolta iltapäivällä näkyi vain nokka, on juuri punnertanut ulos tiiviistä paketistaan, tumma tipu näkyi olevan. Eli neljä onnistuneesti hengissä, viisi munaa on vielä ns. työstövaiheessa.
      Ja koneessa köllöttää 9 munaa.

      Ei mua ne männyt just nappaa, pitää miettiä jotain muuta. Ja kun kuitenkin halutaan siihen paljon perhosia houkuttavia kasveja, tuoksua ja kukkia koko kesäksi, voidaan jättää pinukset muiden iloksi. Juniperukset tuovat mieleen ginin, tästä asiasta ehkä ensi viikolla lisää. On kehitteillä jotain :D

      Elä ota ressiä, niinkuin puhuttiin, kanoille riittää ensi alkuun se ulkotarha ja yösuoja jossa pääsevät orrelle. Ja pesä tai pari munimishommia varten.

      Sisätiloja voitte sitten sipistellä ihan ajan ja inspiraation tuomissa rajoissa, maatiaiset pärjäävät ulkona pitkälle syksyyn.

      Täällä jo kovasti odotellaan perjantain lähtöhetkeä. Kiireinen viikko tulossa mutta onpa sitten juhlava istahtaa kiesiin ja suunnata nokka kohti Savonmuan kukkuloita ja äkkiviäriä teitä, sitä mukaa kun maisema tasaantuu ja tie oikenee, ollaan lähempänä. Joskus illasta ollaan perillä.

      Tuon rehuakin mukana että pääsette alkuun. Mulla on kauranhakukeikka kuitenkin edessä niin otan samalla teillekin yhden nyytin.

      Poista
    2. Kanafarmi nytkähti hyvä pykälän tänään. Suurin työ oli hioa Maestron kanssa suuntaviivat yhteneväisiksi :D Ikkunallisesta puutarhavajasta tulee kesäkanala ja siihen viereen mukava tarha. Kanaverkko ja juoma-automaatti on hankittu. Ruokinta-automaattien tarjoomusta pitää vielä vertailla.

      Päivän urakka oli tyhjentää vaja ja huomenna päästään ulkotarhan tekoon. Lueskelen lähettämääsi kanakirjaa uudestaan inspiraation lähteeksi. Se munanettikin sisälsi hyviä ideoita rakentelun suhteen.

      Poista
    3. Ai vielä... minkä merkkinen kananrehu on hyvää? Tutkasin tuossa paikallista rehutarjontaa...

      Poista
    4. Minä haen meidän K-maataloudesta gmo-vapaata rehua, en nyt vaan muista minkä tehtaan rehua on. Tuon yhden säkin tullessani. Jatkossa sitten kippaat rikkakasvitkin kanoille.

      Poista
    5. Ja kyllä varmasti tulee priimaa kun teidän tavalla tehdään. Koettakaa nyt ottaa ihan rennosti, hyvä siitä tulee.

      Poista
  2. Nemppalassa on aloitettu pallojahti, perjantaina Naantalissa ihanassa auringonpaisteessa, sunnuntaina vaihtelevassa säässä. Tänään reipas herätys 5:00 ja pikainen käynti Isolla Kirkolla ja nyt back home. Home sweet home:) Kanatortilla oli varsin valloittava mutta hautomakone ällö, anteeksi nyt vain. Kummikoiran kuulumisia kaipailen, loppuviikosta Bokserineitojen Emännän kanssa kutsuvierasmuotinäytökseeen... Palaillaan, maltan tuskin odottaa pikavisiittiäni. Terkkusia Kaikille ja Eläinosastolle vielä erikseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pallorallia :D Laji ilmeisesti koukuttaa melko nopeasti.

      Minä olen ihan samaa mieltä, luomutipu on aito tipu ja nuo konehaudotut vähän 'outoja' mutta kun tuli tilaisuus niin tottahan minä kokeilen. En kyllä ole huomannut eroja vielä toistaiseksi konehaudottujen ja luomuhaudottujen lintujen välillä, ainakaan aikuisena. Ehkä ne sopeutuvat sitten kuitenkin melko nopeasti parveen.

      Kummikoira näyttää nuhjuiselta ja haisee tunhuiselta, mitäpäs muutakaan. Täytyy yrittää vähän siistiä koiraakin ennen Juhlia tai muuten tulee kummitädiltä nuhteet.

      Kiva nähdä pian!

      Poista
  3. Luin tän postauksen eilen ja kuinkas ollakaan, näin yöllä unta, että jostain syystä otin paitani sisään 12 sun vasta hautumassa olevaa kananmunaa. Ja sitten tietenkin, kun kulkee 12 munaa mukanaan, niin eikös ne kaikki hajonnut. Ja sitten olin ihan hitonmoisessa pulassa, että miten mä ikinä korvaan tän Hirnakalle, kun hajotin sen harvinaiset maatiaismunat ja nyt tarvis äkkiä saada uus satsi hedelmöitettyjä munia juuri samaa sarjaa... Että olikin virkistävä yö, kiitti vaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi se oli vain unta :D Talo tarjoaa vauhdikkaat unet, vaikka näin etäpalveluna. Kiitos päivän nauruista.

      Poista
    2. Se oli ihan tosi realistinen uni, kaikkine rikkonaisine kananmunankuorineen mun paidan sisällä. Ei ihme, että aamulla väsytti :D

      Poista
    3. No huh, voin vain kuvitella mikä sotku olisi ollut siivottavana jos koko tusina olisi muussina rinnuksilla. Olen nimittäin _muutaman_ kananmunakennollisen á 15 munaa lapioinut lattialta roskiin, kiitos Torpan rikollisen aineksen, Oscarin ja Felixin.

      Sitäpaitsi, osittain haudottu muna haisee rikkoutuessaan jäätävän hirveälle, se kertaa 12 on painajainen :D

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!