Huomioita helmikuusta

Kyllähän minun piti viikon varrelta laittaa postaus tai pari - aina kuitenkin tuli pari muuttujaa ja homma jäi. Toisaalta, tuijotan päivät pitkät näyttöjä joten iltaisin sitä mieluummin tekee kaikkea muuta. Etenkin kun illat ovat yhä pidempään yhä valoisampia. Valkeus tuli aamuihinkin. Enää ei tarvitse tallilla pihavaloja tai pimeässä kopeloida veräjän lukkoa.

Helmikuun viimeisiksi päiviksi saatiin ihan oikea talvikin. Pakkasta ja kaikkea. Helmikuun hangista ei oikein voi ainakaan vakavalla naamalla puhua,  lunta täällä Torpan mäellä on käppäisesti viisi senttiä. Silti lunta on juuri sen verran, että siniseltä taivaalta paistanut aurinko häikäisi todella tehokkaasti. Ihme kyllä migreeni, vanha kumppanini aiemmilta keväiltä on pysynyt poissa.

Helmikuu oli muutenkin varsin mukava kuukausi. On saatu olla terveinä ja minä olen päässyt hetkiseksi mukaan työyhteisöön. Toki harjoittelijana on aina ulkopuolinen ja väliaikainen käypäläinen, mutta en ole sillä enempää päätäni vaivannut. Työ toimituksessa on valtavan mielenkiintoista ja todellista hetkessä elämistä.

Asioita joutuu pohtimaan niin monelta kantilta ja tämän päivän uutinen on huomenna vanha, tulee uudet uutiset.  Uutisdeskissä istuminen on vähän kuin tulevaisuuteen katsoisi, tiedän mitä luet huomenna lehdestäsi. Yhtään "Etusivu uusiksi!" -huutoa en ole päätoimittajan tai uutispäällikön suusta vielä kuullut. Toivottavasti kohtuullisen rauhallinen meno jatkuu edelleen vaikka virus etenee ja ainakin iltapäivälehdet sillä tuntuvat kihistelevän turhankin paljon.

Työssä on mukavaa sekin, että pääsee kaikenlaisille juttukeikoille. Työn puolesta olen päässyt viikon aikana päiväkävelylle puistoon, kurkannut kasvihuoneen kevääseen ja perjantaina kukkakauppaan. Viikon päätteeksi vielä kuvattiin minulle aiemmin aamulla sidottu kimppu ja pari muuta kevään leikkokukkakimppua.

Oli mukava päästä näkemään ammattifotarin työtä. Kotona kuvani photobombasi tietenkin Elmo, sen piti ehdottomasti päästä osalliseksi ja maistaa magnolian oksaa.

Parasta helmikuussa oli kuitenkin se, että viikonpäiville tuli harjoittelupätkän ansiosta taas merkitys. Perjantaina oli niin mukava istahtaa kotona villasukat jalassa lepotuoliin, se tuntui vihdoinkin ansaitulta. Sunnuntaina voi uhrata hetken tulevan viikon töille ja suunnitella viikon aikatauluja. Kotihommat painottuvat nyt pakostakin iltoihin ja muutamassa tunnissa ei kummoisiin mainetekoihin enää ehdi.

Perikunnan ajo-opetuskin on taas edistynyt, nyt pitää hyödyntää kaikki kevään sääolosuhteet ja vaihtelevat kelit silläkin saralla.

Makuuhuoneen remontti on ikkunapokien maalausta ja liinavaatekaapiston asennusta vaille valmis. Jostain pitäisi löytää sängyn jalkopäähän sopiva penkki ja jahtaan edelleen sopivaa seinänaulakkokoukkua.  Aliexpressistä yhden riikinkukkonaulakon löysinkin mutta jotenkin olen aika nihkeä tilaamaan kiinalaista roinaa, toivoisin löytäväni sopivan ihan lähiseudun kaupoista.

Niin joo.. verhoratkaisun mietintä on edelleen kesken, vinokattoinen matala huone ei ole mikään helppo rasti verhojen hankinnan kannalta.

Joka aamu herään tyytyväisenä, huone on juuri niin kiva ja tunnelmallinen kuin halusinkin. Värit juuri sitä mitä pitikin ja tapettia jaksan edelleen katsella. Jossain vaiheessa mietin sen olevan liian levoton.

Kasvit hakevat vielä paikkansa, ilmakasvit haluaisin roikkumaan lasikuplissaan, ainakin ne pitää siirtää pois suorasta eteläikkunan valosta.

Ilmeisesti joudun virittelemään samaiselle eteläikkunalle jonkin väliaikaisen pöytäviritelmän, taimikasvatus harppaa maaliskuussa jättiloikalla uusiin ulottuvuuksiin uusien kylvöjen myötä.

Taimet majailevat vielä hetken toisessa huoneessa mutta kun remontti siirtyy seuraavaksi sinne, tomaatit ja chilit saavat lähtöpassit.

En oikein vieläkään usko, että tomaatintaimet ovat edelleen hengissä. Kissatkaan eivät ole sorkkineet niitä, ainakaan kukaan ei ole jäänyt ns. rysän päältä kiinni. Yleensä minulla on tässä vaiheessa vuotta vähintään toinen kylvösyritelmä menossa, ensimmäinen on perinteisesti ollut maaliskuussa kompostin puolella. Monena keväänä olen lopulta hakenut puutarhamyymälästä tarvittavat taimet. Nyt on näköjään toisenlainen kevät silläkin saralla.

Sain jopa 'Hot Lemon' -chilin vihdoin itämään, nyt pikkuisia taimia olisi ainakin kymmenen elinkelpoista yksilöä koulittavaksi.

Vaikka miten koetin olla maltillinen pitkän taimikasvatuksen kylvöissä, homma eskaloitui varsin nopeasti kun mokomat itivät niin hyvin ja pysyvät penteleet näköjään hengissäkin. En minä raaski heittää roskiin elinkelpoisia taimia. Kasvihuone käy auttamatta ahtaaksi, mutta otan sen vain haasteena ja positiivisena ongelmana.

Aurinkoisia maaliskuun päiviä sinulle, missä lienetkin.