Uutta matoa koukkuun

Joko saa aloittaa uuden puutarhavuoden hörhöilyt?  Toki ja tietenkin. Posti toi tänään kaksi uutta kuvastoa selailtavaksi, netissä olenkin niitä jo yytsinyt ennakkoon.

Ensimmäiset chilikylvöksetkin voi ihan kohta suurin toivein laitella, ne paremman ennusteen kylvöt teen sitten keväämmällä jahka ekat on kipattu kompostiin. Perinteet velvoittavat tässäkin asiassa, kylvän kahteen kertaan kun se on niin kivaa hommaa.

Mitään mahtipontisia viljelysuunnitelmia en tee, yrittelen edelleen muutamalla tomaattilajikkeella. Viime kesänä roma -tomaatit jäivät kehnolle panos-tuotos -tasolle, uusi yritys tänä keväänä niiden suhteen. Naranja -lajike oli niin ihana ja makoisa, että sitä kokeilen uudemman kerran.

Kasvihuoneeseen tulee lisäksi chiliä, basilikat, kasvihuonekurkku ja ehkä maissi tai pari. Ulkona maissi ei täällä ehdi mihinkään, etenkin jos on yhtä ankea 'kesä' kuin viimekertainen esitys.

Laatikoista yksi on täpösen täynnä valkosipulia, toiseen panostan taas yrttejä. Ja vähän kukkia väriksi. Yrttimaalla laajennan ranskanrakuunan aluetta, on se vaan niin ihana mauste kuivattunakin.

Perunaa toki laitellaan, Afra on ihanan makoisa lajike ja säilyy hyvin. Viime syksynä aloiteltu viiniköynnöksen sijoituspaikka kunnostetaan loppuun ja hankitaan taimet. On katseltu oikein mojova etelärinteen kivimuurin kolo jossa soisi viinin viihtyvän.

Uusia kaivoksia ei ole suunnitteilla ja kovasti toivon, että maltan mieleni. Perennapenkkien kunnostusta pitäisi aloitella vanhimmasta päästä ja se urakka vastaa kyllä paria uutta kaivosta. Mikäli viime kesän työmaalla ei hortensiat mene talven yli, klikkaan mojovan pionitilauksen maailmalta ja täytän aukkopaikat pioneilla.

Sää ulkona on juuri nyt erittäin surkea, ankea ja tympeä. Illalla alkoi vesisade ja kova tuuli. Koko päivän on ollut harmaa ja tuhnuinen +2° ja lumet ovat painuneet ihan maata myöten. Eihän niitä vielä kummoisia kinoksia ollutkaan. Ikävintä on se, että piha on sileällä jäällä ja vesikerros päällä. Ei siinä pysy hiekka eikä sepeli ja onneton Felix mökötti kaivon kannella kaaduttuaan kyljelleen. Itse olen onnistunut toistaiseksi hoippumaan pihan poikki ilman kaatumisia *koputtaa ohimoaan*.

Onneksi päivät pitenevät minuutti kerrallaan ja ollaan menossa kevättä kohti. Huomenna nappaan kauppareissulta puntillisen rapsakoita tulppaaneja ja viritän itseni talvitunnelmiin, satoi tai paistoi. Nyt on kuitenkin tammikuu joten varsinaista kevättä pitää odotella vielä nelisen kuukautta.

Siinä on monta pitkää viikkoa jotka voi käyttää suunnitellen, haaveillen ja tietoa etsien. Lumien sulettua pääsee vihdoin iskemään käpälänsä multaan.

Tästä se lähtee, ihana uusi puutarhavuosi !