Kohtuullisen hyvä olla

On asioita, joita ei voi muuttaa vaikka haluaisikin. Päivän sää sattuu olemaan semmoinen muuttuja, johon tavallinen sukankuluttaja ei voi vaikuttaa. Tietysti pitkällä, suunnilleen kai vuosikymmenen mittaisella aikajanalla yksittäisenkin ihmisen valinnat ja teot alkavat nousta merkityksellisiksi. Siihen säähän mikä juuri nyt sattuu ikkunalasin takana olemaan, ei voi sillä hetkellä mitään. Joten siitä on kyllä ihan turha naristakaan, nimimerkillä 'pyrkinyt vähentämään'.

Onneksi on asioita joihin voi vaikuttaa mikro- eli minätasolla.
Voin tehdä päivästäni paremman omilla valinnoillani. Ja nyt kuulkaa pääsen siihen, mikä on ollut itselle todellinen mind-blower, tajunnanräjäyttävä kokemus. Noh, ehkä hieman yliampuva ilmaus mutta se onkin anglismi joka suomennettuna on pahuksen kökkö.

Vuoden alussa kieltäydyin jälleen kerran ehdottomista uuden vuoden ja uuden elämän lupauksista. Iso-J sen sijaan otti tiukemman linjan ja pyrkii ihan tosissaan muokkaamaan fysiikkansa astetta solakammaksi. Kuntopyörän kihnuttava ääni kuuluu nykyisin yhtä olennaisesti tv-huoneen äänimaailmaan kuin telkkarin äänetkin.

Sen olen tähän ikään oppinut, että elämästä tulee pahuksen ikävä ja maailmasta ahdas paikka jos hirmuisen tiukat raamit olemiselleen ja tekemiselleen betonoi. Vastuulliset valinnat kuuluvat mielestäni ihan arkijärjenkäyttöön, kukin tietysti mahdollisuuksiensa mukaan.

Meillä syödään edelleen ruokaympyrän kaikista lohkoista, kuitenkin kohtuullistaen ja vähän fiksaillen. Iso-J siivosi jääkaapista suurimman osan lihaleikkeleistä, itse en ole niitä tarvinnut enää aikoihin leipäni päälle.

Eläinperäiset tuotteet kuuluvat meillä yhä ruokavalioon. Vähän kerrallaan koetan laajentaa perheen ruokalistaa etsimällä lihan ja kalan rinnalle myös kasvisperäisiä vaihtoehtoja. Helppo apu etsintään löytyy kun kääntää tai klikkaa keittokirjasta välimeren maiden ruokareseptit. Ei ideat ihan heti kesken lopu maustamisen ja ainesten yhdistämisen suhteen.

Satokausiajattelua voi laajentaa koskemaan kotimaan satokauden lisäksi myös maailman satokauteen. Silloin kun vaikkapa bataatti on maailmalla halpaa, sitä on täälläkin tarjolla kohtuulliseen hintaan ja silloin on järkevää sitäkin ostaa (kohtuullisesti). Bataattilohkot uunissa ja ripaus fetaa päälle, herkkua!

Se, mikä ei oikeasti kuulu ihmisen hengissäpysymisen kannalta olennaisiin asioihin, ovat tietysti alkoholi, sokeri, nikotiini ja päänhuippausaineet. Järjissäänpysymisen kannalta laillisia nautintoaineitakin tarvitaan, kohtuullisesti. Tässä on itsellä ollut oppimisen ja ennenkaikkea kohtuullistamisen paikka.

Sokerista (karkit, keksit, limut) tulee tukkoinen ja pöhnäinen olo. Alkoholi vaikuttaa monen isomman haitan lisäksi myös valtavasti unen laatuun ja sitä kautta koko olemiseen. Nikotiinin haittojen luulisi olevan kaikille vuonna 2020 selvää. Onneksi itseltä hajosi aikoinaan sappirakko ja viikon sairaalareissun aikana hoituivat myös nikotiinin vieroitusoireet.

Huippausaineet ja muut päänsekoittajat kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ovat oma surullinen lukunsa ihmiskunnan historiassa.

Minulla on nyt pitkästä aikaa 'tipaton' tammikuu menossa. Kaapissa ja kellarissa on edelleen hyvä varasto skumppaa ja viinejä ja varmaan jossain kaapissa on giniä ja muuta tiukkaa viinaa. Saunamökin jääkaapissa on epäilemättä patteristo oluita ja muita panimotuotteita. Vielä ei ole tullut niin kovaa mielitekoa, että olisin korkkeja auki ruuvannut.

Yllättävän helppoa on ollut. Joskus pöytää kattaessa tosin tulee jostain lihasmuistista refleksi liikahtaa viinilasikaapin suuntaan. Lasillinen viiniä ruuan kanssa poiki usein toisen lasillisen jälkiruuaksi ja ehkäpä vielä kolmannen yömyssyksi. Nyt latkin iltaisin mukillisen 'tyynnyttävää ja rauhoittavaa' teetä. Ja nukun hyvin, paremmin kuin vuosiin.

Hyvin nukuttu yö tarkoittaa helpompaa aamua, virkeämpää päivää ja viikko viikolta kevyempää oloa. Yllättävintä kyllä, se tarkoittaa ainakin minulle myös paljon iloisempaa mieltä. Enää ei ihan joka hetki ärsytä, vituta tai kehtuuta. Ei edes joka päivä. Se on kuulkaas iso juttu monen vuoden matalapaineen jälkeen.

Vaikka tammikuu ennen pitkää loppuukin, aion jatkaa tätä kohtuullista tipattomuutta edelleen. Skumpan pirteät kuplat, hyvin viilennetty rosee, rapean kuiva valkoviini ja täyteläinen punaviini tai tiukka GT löytävät tulevaisuudessakin momentuminsa.  Jatkossa vähemmän ja harvemmin olkoon enemmän.

Mistään kun ei ehdottomasti kieltäydy, on helpompi elellä kohtuudessa, näin minä sen omalla kohdallani olen kokenut. Riippuvuudet vaativat luonnollisesti usein ammattiapua ja ehdotontakin kieltäytymistä, niistä minä en onneksi tiedä mitään.

Paitsi yhdessä asiassa. Netin ja kauppojen siemenvalikoimien äärellä itsekuri on minulle äärimmäisen vaikeaa ja joskus jopa melkein tuskallista. On kuitenkin lätkittävä itseään edes kuvitteellisesti molemmille poskille koska realiteetit.

Meille ei tarvita toista kasvihuonetta emmekä me tarvitse kymmeniä basilika-, tomaatti- tai chililajikkeita, vähempikin riittää. Mutta ihanaahan uutuuksia on kokeilla ja yrittää kasvatella edes osa omasta ruuastaan. Itse kasvatetut yrtit ja mausteet tuovat paljon iloa vesisateiseen tammikuuhun.

Ensi viikolla minulla on varsinaiset karkkipäivät kun tilaamani siemenlähetykset alkavat saapua postilaatikkoon, oi että !

Mukavaa viikonloppua, missä lienetkin.