Kääntyy kylmän puolelle

Pihalla kasvaa kaikenlaisia sieniä. Tämä kaunis valkoinen ilmiintyi tontin alakulmalle koivikkoon. Eivät nämä ainakaan mustia torvisieniä ole, eivät lampaankääpiä, tatteja tai kanttarelleja. Eivät myöskään suppilofafferoita. Jätin siis nämä niille sijoilleen ja pesin kädet huolella kun olin nyppäissyt irti yhden kolmikon kuvaa varten. Nättejä kuitenkin ja ihan madottomia.

Syyskuu kääntyy finaaliin, maalisuoralle ja loppuojennukseen.
Samalla se näyttää kääntyvän kylmille säädöille eli pikkuhiljaa tekee talvea. Tällä kertaa en sano 'taas' sillä meitä on väittämättä hellitty tämän vuosikymmenen lämpimimmällä ja pisimmällä kesällä. Toukokuussa kun alkoi lämpeämään, vasta syyskuussa viileni, sittenkin oikein ihmisystävällisesti ja maltillisesti. Olisiko ollut kesäkuun puolella yksi viileämpi ja sateisempi jakso ? Juhannuksena meillä ainakin oli ihan superhieno sää, aurinko paistoi ja ulkona tarkeni ilman villapaitaa.

Nyt jos saisin toivoa, tilaisin äkkiä viilenevän säätyypin. Ihan saisi olla aika pikaisesti pakkasöitä ja kuivaa. Ja lunta saisi tulla heti pian marraskuussa kaamosaikaan valoa tuomaan. Ehkä eniten maailman säätyypeistä vihaan pimeää ja märkää räntäsateista vuodenaikaa. Silloin on kylmä ja naama roikkuu.

Huomiselle lauantaille on kuutioitu kaikkien istutettavien kasvien ja puiden istutus (ja siirrot). Sääennuste lupaa kohtuullisen kuivaa säätä ja pikkuisen auringonpaistetta. Aika nopeasti saamme valmista, koskapa minulla on kristallinkirkkaana istutuspaikat lähes kaikille. 

Siirtokasvien kanssa joudun ehkä pienen sightseeingin ajelemaan pitkin tiluksia ennenkuin kaikki löytävät toivottavasti hedelmällisemmän maaperän ja kasvupaikan. Suurta epätietoisuutta aiheuttaa toinen perhoangervoistani. Metrin päässä kasvaa suuri ja mahtava puska, tämä kitukasvuinen pikkusisko on kurja piiskanippu. Mihin minä tämän änkeän kun jo kaikkein otollisimmat paikat on niille valittu?? Perinteinen dumppauspaikka on liian varjoisa ja ratsastuskentän A-katsomo on ehkä liian köyhää maata. Toki lantatehdas on ihan liki... 

Taivas on tällä viikolla tarjoillut kaikenlaista hyvin monipuolisesti. Tässä pohjoistaivaan pilvitaivas eräänä iltana rankkasateen jälkeen. Ihan kuin nuo pilvet palaisivat sisältäpäin. On ollut räiskyviä revontulia, tähtiä ja umpisankkaa harmaata. Syksy on parhaimmillaan juuri tätä, vaihtelevaa ja dramaattista.

Ruska ei ole kummoinenkaan vielä, pihlajat punastelevat pikkuisen latvoistaan, marjoja niihin ei tule juuri yhtään. Vaahterat ovat todella laimean kelmeitä, koivut kellastuvat ja tipauttavat lehtensä, salavista ei ota kukaan mitään tolkkua. Ne vaan ovat.

Leikkasin tänään loput auringonkukat maljakkoon. Samoin kävin saksimassa Queen Elizabethin nuppuisat piiskat, piikkisiä ja tanakoitahan ne ovat, toivottavasti kukkivat sisätiloissa. 

Ensi yöksi on luvassa pakkasta,  joten aamun leiville ei varmaan enää salaattia toinna hakea kasvilavasta. Ennemmin tuikkaan tulet klapihellaan ja poltan roskia leivinuunissa, vähitellen niitäkin pitää herätellä talven työvuoroon.

---

Muuta mainittavaa tähän viikkoon ? Torpan Abin syksyn urakka on takana, lyhyenä kielenä espanja tuntui menneen ihan ookoo, arvosana-arviota ei vielä opettajalta saatu. Hyväksyttynä kuitenkin lähtenee. Kokelaan itsekritiikki on armoton, äitinä katselen suorituksia aina pikkuisen sumeampien, pinkkien linssien läpi.

Samainen Abi toi näytille oikein komean ja kohteliaan nuoren miehen, pakkasi viikonloppukassinsa ja poistui tiluksilta. Kuulema sunnuntaina nähdään. Okei sitten. Sen verran sain palautetta, että oltiin kuulema oikein kivoja. Pitänee laittaa tuvan pitkän pöydän ääreen yksi pehmustettu tuoli lisää, taidetaan saada yksi poika taloon. Ainakin lainapoika.

Torpan Perikunnan nuorempi joutuu nöyrtymään sisäilmaongelmien edessä ja vaihtamaan koulua. Samalla joutuu jättämään hyvästit IB-tutkinnolle. Ensi viikolla selvitellään opinto-ohjaajien kanssa siirtoa kansainväliseltä kansalliselle puolelle. Turha varmaan mainita, että koko kirjasetti menee uusiksi ja tentittäviä kursseja on paljon.

---

Oma suhteeni Bloggerin kanssa alkaa olla tiensä päässä sekin. Olen niin loppuun saakka kyllästynyt tähän toimimattomaan blogialustaan, sen kankeuteen ja ainaisiin ongelmiin sisäänkirjautumisessa. Juuri nyt olen systeemille vieras ja vaikka kuinka kirjaudun ihan oikealta tililtä sisään, en kuitenkaan pääse sinne. Joudun koko ajan todistelemaan pyhälle bloggerille että en ole robotti, klikkailemaan kuvia ja taas todistelemaan. En näistä kirjautumisongelmista johtuen pääse kommentoimaan kaikkia seuraamiani blogeja edes nimettömänä. Kyllä minä teitä luen ja täällä olen !

---

noissa kolmen ---:n kohdissa pitäisi olla kuva, joita blogger ei anna ladata. Ai että kun hiertää !

Heippa ja kivaa viikonloppua.