Ottopoika ahkerana

Osana Otto-ponin viikko-ohjelmaa on ollut juoksutus, sekä irtona, että liinassa. Välillä maahan asetellaan puomeja joita poni askeltaa eri askellajeissa. Lisäksi tempoa vaihdellaan askellajin sisällä eli ihan kunnon treenistähän tässäkin on kyse, ei pelkästään ponin pyörittelystä narun jatkona.

Otto, kun on vielä varsin kokematon esteillä, hyötyy ehdottomasti säännöllisistä puomijumpatteluista. Oppii asettelemaan kinttunsa ja tekemään itse ongelmanratkaisuja. Tuossa kun ei ole ratsastajaa kyydissä avittamassa hevosta ponnistamaan oikeassa paikassa ja neuvomassa miten ne etujalat kannattaa järjestellä ettei koko homma mene sekaisin ja poni katolleen.

Lisäksi puomijumppa pistää takaosankin töihin, tavoitteena ei vähempää kuin kulmakunnan toiseksi julmimmat pakarat. Ponimiehellä on mahtavimmat.

Nyt nuo syyskuiset aurinkoiset ja kauniit syyspäivät (niitä oli ehkä kokonaista kolme peräkkäin) ovat pelkkä muisto ja ulkona sataa ja tuulee, välillä yhtä aikaa, välillä vaihtelevasti. Jumppailu jatkuu silti, säällä kuin säällä. 

Jos talvet edes ovat entisenlaiset, hankijumppaa on luvassa sitten kun muuta ei oikein pysty tekemään.

Sitä odotellessa, leppoisaa lokakuuta, missä lienetkin!

Elmo pesulla

PeeÄäs: valtaosan tästä päivästä pihisti hevosaitaus, sitä piti korjata koska Ponimies oli taas poistunut vihreämmälle puolelle. Ja poistui koska sähkö ei kierrä. Siispä piti fiksaaman uusi paimen hommiin. Vähän joutui miettimään ja muutaman puhelunkin soittamaan ennenkuin liiat johdot oli poistettu pelistä ja uusi akku oli kytketty järjestelmään. Nyt tulee tälliä taas ja Ponimies pysyy siellä missä sallittua on.