Parasta keväässä

Ilta-auringon valo ruttojuuren kasvustossa on aina yhtä kiva. Kaikissa muissakin kasvustoissa, kun tarkemmin ajattelee. Kuva keväältä 2013 eikä nyt ole vielä ihan yhtä vihreää, mutta tulossa on tuokin.

Tallista häädetty ensimmäiset pesänrakentajat. En tahdo yhtään tirppaa tallin tai heinävaraston sisään pesimään. Niille käy kuitenkin huonosti kun ovet on kiinni ja auki aivan eri tahtiin kuin tirppojen tarve kulkuun olisi.

Nasse-sedän kevätkiireet lisääntyvät hurjasti kun viimeisetkin lumet sulavat ja tupaukko pääsee pötkimään pitkin pihoja esteettömästi. Joka paikassa on paljon haisteltavaa ja ruikittavaa. Nasse arvostaa jo rauhallisempaa tahtia ja saattaa unohtua tutkimaan myyränkoloja niin, että meinaa ruoka-aikakin lipsahtaa ohi. Onneksi sisäänrakennettu ruokakello havahduttaa oikeasti tärkeiden asioiden äärelle, myyrät eivät sitä ole, Nassen mielestä.

Kasvun ihme. Tarvinneeko sanoa enempää?

Veljekset Hulluudessa, RIP. Nämä nauttivat viimeisestä keväästään täysin rinnoin. Kuva otettu silloin kun kaikki oli vielä hyvin. Ikävä on edelleen kova.

Sieltä se tulee, penkkipunnertaja jossa on voimaa enemmän kuin yhdessäkään muskeliukossa oikeasti. Joka päivä uusi nupopää äheltää valoa kohti. Viime vuotisen katotalven jälkeen näitä arvostaa aina vaan enemmän.

Ei mulla oikeastaan muuta nyt olekaan, minä lähden hommailemaan ulos ja sitten otetaan hevoset talliin. Niiden ulkoiluaikaa on jo pidennetty laidunkautta silmällä pitäen. Saavat yhdet lisäheinät ulos ja tulevat talliin vasta myöhemmin iltapuuroilleen ja yöheinille. Heti kun routa sulaa, päästään aitaamaan ensimmäistä syöttelyaluetta. 

Nämä kevätillat, aurinkoiset ja tyynet ovat parhautta. Mustarastas ja muut lurittelijat aloittavat konserttinsa ihan kohta, sinne siis !