Hiton Itoh ja kaikki nettikaupat

Hillary (kuva netistä)

Voi että. Ensimmäiset keväisen lämpimät päivät ja minä jo villiinnyin nettiostoksilla.
Hommahan meni niin, että eilinen ruokakaupan kassajonotus lisäsi ostoskoriini puutarhalehden. Olisi pitänyt tajuta, että kun juutuin sitä illalla lukemaan, alitajuntaan jää kaikenlaista.

Tänään mietin moneen kertaan pitäisikö ideat ja ajatuksen pätkät kirjata ylös, tässä tapauksessa ehkä piirtää. Niin monta kehittelemisen arvoista ajatusta pyöri päässäni, pyörii edelleen. Moni minut tietävä ja tunteva muistaa, että joskus olen tuskallisen hidas työstäessäni jotain ajatusta. Joku kaakeleiden valinta tapahtuu melko nopeasti, mutta kenttää, tallia, kukkapenkkiä, muuta rakennelmaa vatuloin vaikka vuositolkulla jos semmoinen suinkin on mahdollista.

Hyvänä esimerkkinä oma makuuhuone. Tapetit siihen ostettiin vuonna 2009 mutta ne ovat yhä rullalla jossain varastossa. Keittiön kaakelit on ostettu samana vuonna ja ne ovat samassa varastossa tapettien kanssa. Hiljaa hyvä tulee nääs. Mutta nyt on selkeästi kitukevään takia patoutunutta toiminnan tarvetta.

Tänään näin tuskallisen kirkkaasti kaikki ne pihan kohteet, joihin olen luvannut (itselleni) syventyä sitten joskus.

Kuinka ollakaan, sähköpostissa oli mainoskirje (kanta-asiakkaalle) ja linkkiä klikattuani klikkasin pari muutakin kohdetta ja kohta postiin jysähtää mojova paketti istutettavaa. Jotenkin se etusormi (liipasinsormi) oli herkillä ja mieli altis. Niinpä pari uutta pionia, yksi ruusu ynnä niiden kehyskasvit lähtevät lähipäivinä matkaan.

Nyt pitäisi päättää, aloitanko hillittömän eteläseinustaprojektin vai tälläänkö kaikki tilatut paikkausistutuksina vanhoihin penkkeihin.

Cora Louise (kuva netistä)

Sitten pitäisi kipaista kaupungin kirppikset ja romuliikkeet, monta istutusastiaa ja vasua tarvitaan visioideni toteutukseen. Lisäksi heinäseipäät, vanhat taulun kehykset ja vedensävyiset kaakelinpalaset tietävät täällä paikkansa. Rautakaupasta pikasementtiä ja kalustemaalia, oi voi kun pukkaa ideaa.

Kiviä pitää taas kärrätä ja isompia maansiirtotöitä varten tarvitaan taas minikaivurimieskin. Ellei sitten vuokrata minikaivuria ja kaiveta itse.

Nyt pitäisi hillitä itseään ja hallita aikataulut. Isoja operaatioita ei ehdi viedä maaliin ennen Hipsaanian lomaa. Sen jälkeen on toivottavasti monta lämmintä loppukesän viikkoa aikaa. Ja jos se uusi kanalakin tulee niin en pääse pitkästymään syksylläkään.

Talven varalle on jo katsottuna muutama kohde jotka saavat tuta chalk painting -kokeilut.
Seuraavana keväänä värkkään uuden kanalan pihan ja ja ja... oh dear.

Nettikaupat koituvat vielä tuhokseni. En viitsi edes mainostaa enempää mitä herkkuja löysin englantilaisen kanafarmarin sivuilta, Essexin reissua pukkaa. Ja 'matkamuistoksi' hommattavat munakennot jemmaan Tescon kassiin, pekonisiivupakettien ja marmite -purkkien alle. Ruokatarvikkeita saa tuoda, minä tarkistin.

Oi että. Joku tilaa rättejä, minä kasveja ja munia. Tuhon tie on lavea ja hemmetin hauska taivaltaa. Koskaan ei voi tietää mihin seuraavaksi innostuu !

Toiveikasta torstaita. See you.

Lavender isabel -väri (kuva netistä)