torstai 25. toukokuuta 2017

Helatorstai

Pitkäaikainen korvamato sai vihdoin nimen: 




Helatorstai on minulle perinteinen hevosenpesupäivä. Tänään ei siihen hommaan ryhdytty, jätettiin vielä lämpimämmälle ajalle. Sen sijaan Helatorstai 2017 oli juuri sopiva sekoitus työtä ja huilia. Aamupäivä lorvailtiin ihan vaan pyjamassa, kahvimuki tiukasti käpälässä. Vasta puoliltapäivin oli ryhtiliikkeen aika ja Presidentti Koiviston hautajaisia katsottiin jo ihan pukeissa.

Kauniin ja juhlavan seremonian aikana ehdin miettiä omaa historiaani Koiviston kauden aikana, silloin tapahtui paljon nuoren Armon elämässä, hyvää ja pahaa, kaunista, rumaa ja opettavaista.  Oppivuosia kaikki tyynni.

Iltapäivällä olikin vahva olo siirtyä pihahommiin. Hentoinen sade ei tahtia haitannut, monta odottanutta hommaa saatiin maaliin. Saskatoonit on leikattu matalammiksi, ehkä niitä nyt yltää sekä suojaamaan räksiltä, että poimimaan.Alppiruusut jöpöttävät nyt vihdoin omassa rauhassaan, saivat kivimuurin ympärilleen ja katetta juurilleen. Sipulikukkia vielä sekaan ja hyvä tuli. Mukava juttu on se, että uudessa penkissä on istumispaikka jollekin varjossa viihtyvälle kasville. Pitää miettiä mikä se olisi.

Yläkuva kertoo muuten sen, että edelleen joitakin asioita pääsee tekemään ensimmäistä kertaa. Keskiviikkona vierailtiin maankuulun hevoskauppiaan luona, ostin elämäni ensimmäiset esteet. Kyytiin lastattiin neljä pystytolppaa, kaksitoista puominkannatinta, jalustaruuvit ja akkupaimen. Perjantaina Hevoskauppias tuo meille kotiin ensimmäiset kymmenen kolmemetristä puomia, ne maalataan sekä tiimivärein, että osa Karjalan punamustaksi. Osa jätetään valkoisiksi.

Alakuva kertoo toisen ensimmäistä kertaa elämässä tilanteen. Nyt on eka lava kananrehua toimitettu kotiin. Tämä lava on enimmäkseen kanssaharrastajan mutta minulle jää muutama säkki, tarpeen mukaan.



Kevät etenee huimaa vauhtia nyt kun käyntiin lähti. Aamulla on yhtä ja illalla jo ihan toista, aina vaan enemmän vihreää. Minusta nämä kevään ensimmäiset hennot viikot ovat vuoden parhaita viikkoja. Kaikki maan muodot näkyvät kun aluskasvillisuus on vielä matalaa, koivut hehkuvat uutta vihreää ja salavat syttyvät eloon. Pääskyset riehuvat pihalla pesäsotiaan, ne reppanat tulevat aina viimeisenä ja silloin parhaat asumukset on jo buukattu. Niinpä ne pyrkivät talliin ja päivittäin saa hätistää luudan kanssa pesintäviettisiä pitkäpyrstöjä. Kaikki piharakennusten ovet on syytä sulkea perässään heti, muuten joutuu hätistelyhommiin.

Pullistuvat silmut ovat niin vahvoja, vaahtera on yksi parhaista.
Perjantaina minä suuntaan Hopianuolen nokan kohti Raahea, ihana nähdä Toveri Tita.

Kivaa viikonloppua, missä lienetkin !

Vahva vaahtera

Laidunkoivikon iltahyssy

Jk.

Tämän haluan tallettaa Torpan päiväkirjoihin, "olettakaamme että kaikki käy hyvin".



4 kommenttia:

  1. Minä täällä odotan, että Hopeanuoli kurvaa pihaan! Onkin aika päivittää juurta jaksain elon polkuja :D

    VastaaPoista
  2. Totanoinnii. Katsoin tuon korvamatolinkin. Siinä oli mainos ensin ja ajattelin, että onpas Hirnakalla "musiikkimaku"; luulin, että se korvamato oli se mainos...
    Ei mulla muuta tällä erää.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No valkeniko? Niille mainoksille ei kai voi mitään ja Spotify -linkit ei välttämättä aukene.

      Terveisiä Kainuusta!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com