Kouluvuosi

Kesäkuu, kuka sen vei??

Vastahan se oli Kesäkuu ja koululaiset pääsivät kesälomalle... mitä tässä välissä oikein tapahtui? Mihin aika katosi? Kalenterista on hävinnyt kaksi kuukautta.

No okei, lomallahan me oltiin ja yksi kuukausi Suomen kesää vaihdettiin Hipsaaniaan. Jossa sanalla sanoen kaikki on kuumempaa ja intensiivisempää.

Nyt on aika nakata hawaianakset takaisin kaappiin ja etsiä hupparia päälle, kesä kääntyy lopuilleen ja samoin tekee loma.

Esikoinen on taas ekaluokkalainen ja marssii lukion ovista sisään ensi tiistaina. Perjantaina hänellä oli jo orientoitumispäivä, kuuden tunnin perehdytys lukiomaailmaan. Niinpä minä perehdyn vuosien tauon jälkeen lukiokirjojen maailmaan ja kuittaan ensimmäiset hankinnat. Koska oppisuunnitelma (tai vastaava nimihirviö) vaihtui, mikään entisistä kirjoista ei pääsääntöisesti käy. Korkeintaan matematiikan kaavat pätevät yhä.

Opiskelijat (minun lapseni onkin nyt opiskelija, ei koululainen!) saivat viime viikolla koululta MacBookit joilla sitten aikanaan suorittavat myös Yo-kokeensa. Niihin voi ostaa joitain e-kirjoja eli ainakin osa oppimateriaalista on saatavilla sähköisenä. Nyt onkin selvittelyssä mitä kannattaa ostaa digitaalisena, mikä on syytä ottaa perinteisenä kirjana.

Koska tilanne ensi viikolla on mikä on, asia on hoidettava sitä ennen. Siispä hankkiudumme pikimmiten kaupungin viralliseen kirjakauppaan avaamaan kirjatili ja hakemaan ainakin ensimmäisen kurssin oppimateriaalia. Espanjankirjakin tarvitaan, heti tiistaina alkaa uusi kieli. Ostin lapsoselle lomalta espanjankielisen lukuvuosikalenterin, ainakin viikonpäivät ja kuukaudet jäävät mieleen luontevasti.

Nuorimmainen aloittaa peruskoulun viimeisen vuotensa ja meinaa vielä entisestään korottaa arvosanojaan, kovana tavoitteenaan kun on, ei enempää eikä vähempää, IB-linja lukiossa. Minä sanon, että vähempikin riittää ja meinaan katsoa, että aikaa jää myös harrastuksille ja ihan rehelliselle löysäilylle. Outoja ovat kumpikin, porskuttavat perusoppivelvollisuutensa läpi kiitettävin arvosanoin ja vielä ilmeisen vaivatta. Geenivirhe, selkeästi!

Näitä viimeisiä lomapäiviä olemme viettäneet aika rennosti. Siis Perikunta ja minä, Iso-J tekee ihan oikeita töitä.

Aloitin vihdoin House of Cards -sarjan katselumaratonin, ekan tuotantokauden ekasta jaksosta tietysti. Yllättävää kyllä, myös Perikunta viihtyy telkkahuoneessa katsomassa samaa sarjaa. Lomalla luin alkuperäiskirjat, koko trilogian. Netflix -sarja sijoittuu brittiparlamentin sijasta Washingtoniin Capitol Hillin kulmille, mutta on kuitenkin hyvin uskollinen alkuperäiselle tarinalle ja se on oikeastaan ihan hyvä.

Maanantaiaamuna minä poistun Torpalta toistaiseksi, vähintään epämääräiseksi ajaksi ja jätän muun perheen aloittamaan koulun ja syksyn. Uusi kouluvuosi alkaa taas ja elämä jatkuu. Niinhän sen pitääkin. Onnea matkaan koululaiset ja opiskelijat!