perjantai 16. lokakuuta 2015

Lokakuun puoliväli


Niin se on kuulkaa lokakuukin puolivälissä. Uskomatonta miten nopeasti aika rientää. Ja sehän on selvä merkki siitä, että jotain aikataulutettuja hommia on tehtävänä kun aika rientää ja deadline lähestyy. Sydäntä lähinnä ovat tietysti valkosipulin istutushommat, työmaa jolle en ole vielä ehtinyt valoisan aikaan.

En muuten ihan vähässä kummassa kyläläisille sitä riemua suo, että alan kyykkimään yövuorossa sipulipenkillä otsalampun valossa. Hullunahan ne pitää jo muutenkin.

Ja jos minä olen kyläläisten silmissä hullu niin mänttejä ovat kylänmiehetkin. Eivät kaikki, mutta ne kaksi urpoa siwapostilla meinasin käydä kättelemässä, viikon pösilö -tittelin johdosta.
Sinne siwapostiin oli taas kertynyt kaikenlaista matkahuoltopakettia ja postinyssäkkää. Kävin kerralla hakemassa koko pajatson tyhjäksi.

Yksi lähetys oli kolme laatikkoa á 25 kg. Kaksi muuta lähetystä ihan pikku nyyttejä vain.

Kaksi nuorehkoa ja ihan tervettä miestä nojaili kassapöytään ja katselivat kun punnersin laatikon kerrallaan syliini, keplottelin oven perspukkauksella auki, toisen oven jalkatönäisyllä ja siitä kymmenen metrin päässä auton sivuovesta sisään. Jokaisen laatikon kohdalla joku nohevampi olisi tarjoutunut auttamaan. Äijistä oli ihan selkeästi jännää, saako hullu kaupunkilainen laatikkonsa vyörytettyä ulos ja autoon, ei tullut mieleenkään tarjota apua.

No ei sitten, ei. Naamat on muistissa ja toisen nimikin on mielessä. Hupaisaa tässä on se, että kumpaakaan toljottajista ei siwapostin poika joutanut juuri sillä hetkellä kassahommissa palvelemaan kun roudasi hiki otsalla laatikoitani varastosta myymälän puolelle.

No, olisinhan minäkin toki voinut apua pyytää. Mutta tällä kertaa katsoin kenellä pitää pokka pidempään.

Iltarukouksessa pösilöille järkeä anelemassa

Lomaviikko kääntyy nyt loppusuoralle. Iltamyöhällä Siskolikka kurvaa Torpan pihaan pikalomaselle. Kivaa vaihtelua minullekin. Nuorimmaisella on kaveri yökylässä ja tallihommat ovat hoidossa, minun tehtäväkseni jää vain yöheinien jakelu ja iltapusuttelut, hevosille.

Kumpikin hevonen on ratsastettu tänään ja huomenna Ponimiehen PT tulee tunnin pitoon, Töttiskin pääsee hommiin. Yritän väijyä paikalla kameran kanssa.

Päätä on muuten kivistänyt tänään harvinaisen paljon ja ikävästi. Kaupungilta kotiinpäin ajellessani tuntui, että pitää tehdä varikkostoppaus bussipysäkille, koko oikean silmän ympärys oli semisti tunnoton ja/tai puuduksissa silleen pistelevällä tavalla. Ärsyttävää.

Nyt yritän pitää valoja vähemmällä ja hiippailla hämärissä, selkeästi helpottaa.
Saisi nyt pikkuhiljaa tulla se kutsu jatkotutkimuksiin, eihän tätä kestä paholaisen anoppikaan. Etenkin se ottaa päähän (kirjaimellisesti), että unohdin yhdet lupaamani koiranpentukuvaukset. Harmittaa ihan hirveästi oma törppöilyni. Ei vaan nyt pysy kovalevyllä mikään.

Mainittakoon tämän viikon plussasaldoksi erinomaiset säät. Aurinko on paistanut, ei ole satanut ja yöpakkasetkaan eivät ole jokaöinen juttu. Lokakuulta erinomainen saavutus. Jatkakoon näin, minä tykkään.

Kivaa viikonloppua, missä lienetkin!

Skogspojke i skogen
PeeÄääs:
Lisää syytä iloon, vein suutarille viime talveksi hommatut Sorelin talvitöppöset, niiden vuorikarva oli irronnut liitoksestaan. Jamppa otti ne vastaan ja lupasi valmista maanantaiksi. Herramunjee, olin varautunut noin kahden viikon jonoon. Lupasin, etten tule ennen keskiviikkoa niitä tinkimään, ei ole niin hoppu. Suosittelen lämpimästi, keskustan cittarin suutari, alansa aatelia!

6 kommenttia:

  1. Jumankekka, ota teikäläisestä selvää, missä se lähete viippyy ja soita sitten sinne Kuopijjoon ihan omatoimisesti.
    Minulle on niin tuttua tuo toljottelu - jopa silloin, kun joku käy käsiksi ja tarvitsisi apua. Mikä näitä riivaa, hyväkuntoisia nuoria miehiä.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juujuu, mun kyllä piti soittaa mutta aina tuli pari muuttujaa :-/
      Se on oikeasti just sitä, että juuri kun olet ottamassa itsellesi puhelun verran aikaa, tulee joku ihminen hätineen väliin ja sitten se tilaisuus meni. Seuraavana päivänä yrität olla kärppänä soittotunnin aikana ja kas, juuri soittotunnin alkaessa pihaan ajaa joku jolla on asiaa. Tai jotain. Meillä kun neurologisen osaston hoitajalle on soittoaika vain tietyn tunnin päivässä. Taidan viikonloppuna laittaa sähköpostia, kun sen hoitajan nimi on tiedossa.

      Niitä riivaa kuule ihan vaan käytöstapojen puute. Ei ole äiti pojistaan miehiä kasvattanut.

      Poista
  2. Viimeinen kuva on oikea sielunmaisema. Missä muualla olisikaan hienompaa, kuin hevosen selässä metsässä?

    Oireiden pahetessa ruukataan ottaa yhteyttä lekuriin ja kiirehtiä... vain soitto riittää ja asiallinen marmatus siitä että tarttis pian ottaa asia ns. tulille. Aktiivisuus palkitaan.

    Mahdollisuuksien mukaan kivutonta viikonloppua ja alkavaa viikkoa Torpan Armolle. Meillä alkoi syysloma just jälkikasvulla. Leppeä viikko tiedossa. Luulisin siis...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikana vastaan kun linjalle osuin yhtä aikaa :D
      Tuo polku alkaa meidän takametsästä ja johtaa yhdelle takapellolle. On niin äkkiväärän mutkan takana se pelto, että piti ekalla kerralla laittaa googlen karttapalvelu päälle ja paikantaa itsensä. Vain puoli kilsaa kotipihasta mutta täysin päinvastaisessa suunnassa kuin mihin pihasta lähti.

      Kuva on nuorimmaisen otos, taitaa saada joulupukilta GoPron, vaadin sen päälle kaikille maastoreissuille...

      Kuten jo tuossa yllä OP:lle selittelin, aina tulee pari uutta muuttujaa ja viikon soittoajat on äkkiä ohi. Laitan viikonloppuna meiliä, vastaavat sitten kun joutavat. Ja joutavathan ne.

      Mulle oli ihan uusi tieto, että syyslomat on porrastettu. Luulin, että kaikilla on viikolla 42 koko viikko tai muutama päivä lomaa. Ihan hyvä kun näin porrastavat. Pääsettekö tänne ajelemaan?

      Poista
    2. Tämä viikko on uptagen, joten emme pääse testaamaan Torpan uutta sisäsaunaa. Olis kyllä mahtava idea, ehkä se toteutuu sitten jossain vaiheessa....

      Helppo tapa askaroida valkosipulit maahan - jos on jotain plänttiä, jossa ei ole monivuotisia rikkoja (vesiheinä ei kuulu niihin) Kaiva vain lapiolla 15-20 senttiä syvä ura. Laita uran pohjalle hevosenlantaa noin viiden sentin kerros. Ripota vähän multaa päälle ja työnnä kynnet sinne. Peitä. Ei tarvita koko alueen kääntöä ja turhaa vääntöä. Jos on tuhkaa, niin ripottele sitä paskan päälle. Jos ei ole, niin kerää talven tulisijatuhkat ja laittele keväällä maan pinnalle. Kata jo syksyllä huonolla heinällä. Tämä metodi on toiminut jo vuosia tällä markilla. Ihan tarkat ohjeet on Suljetulla Osastolla.

      Poista
    3. Noilla sinun pistämättömillä ohjeillasi on Torpalle valkosipulisatoa saatu jo useampana vuotena. Ja sinulta tulleilla siemensipuleilla aloitettiin.

      Sauna lämpiää kyllä, tervetuloa sitten kun pihaan kurvaatte.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com