Plänit ja teot

Mustaa valkoisella, teippiä myös

Kuvista puuttuu yksi, se tärkein eli Torpan etelä- ja länsiseinien uudet maalipinnat. On nimittäin nättinä nyt sekin kantti tästä elämän keskipisteestä.

Kuvia otin sen sijaan sieltä, missä itse puhelimeni kanssa enimmäkseen notkuin eli tänään tallista. Siellä on nyt hohtavan puhdasta, valkeaa seinäpintaa ja mustaa rautaosaa. Esikoinen avusti tehokkaasti.

Mietin tänään pitkän tovin, miten saisin tuohon tallin liukuoveen maalattua yhden mielestäni hienon hevoskuvan. Minulla olevan kuvan koko on noin 5x5cm ja oveen se tulisi noin 70x70cm mitoissa. Ainoa keino lienee piirtoheittimen lainaaminen koululta ja kuvaoriginaalin kopiointi kalvolle. Sitten siitä heijastetaan kuva oveen ja maalataan viivojen mukaan. Helppoa. 

Kalvoton mies on kelvoton mies, sanonnan muistavat varmasti kaikki 90-luvun myyntikokouksissa istuneet tyypit. No se siitä. Piirtoheitintä etsitään.

Hyvin pläänätty on... joo... alulla

No sitten se toinen pläni, ratsastuskenttä. Otettiin askelmitalla Esikoisen kanssa suuntia sinne sun tänne ja lyötiin laidunkeppejä maamerkeiksi. Määriteltiin kentän kulmia ja lähtöpistettä. Vihdoin älysin miten porttiratkaisu toteutetaan, nykyinen portti ja saranapuolen tolppa siirtyy pelkästään tarhan portiksi. Kentälle menevä väylä jätetään leveämmäksi ja laitetaan vaikka sailorhenkinen köysihakaportti ensimmäiseksi talveksi.

Mitoiksi kentälle arvioimme n. 35x20 m, totuus lienee lähempänä 40x20m. Siinä mahtuu jo pyörähtämään kiekan jos toisenkin ja tekemään jos jonkinlaisia ratoja. Tänään piti kaivurimiehen tulla katsomaan työmaata, mutta siirrettiin sovulla huomisiltaan.

Yritän muistaa kuvata projektia ja tehdä tuonne Hirnakan Talli -sivulle päivityksen.

Hätäiseen laskin, että uuden kentän aidan ja pakolliset paikkaukset teemme noin sadalla lankkumetrillä. Jonkun pitäisi maalata ne lankut valkoiseksi vielä tämän kesän aikana. Puhelinpylväitä meillä on vielä useampi ja tiedossa lisää. Lyhyempiä aitatolppia tarvitaan n. 30 kpl, riippuen oman varaston tilanteesta ja kunnosta.

Ja sitten vielä valokaapelit kentän toiseenkin päähän... puuh. Tässä on nuppi kovilla kun yrittää miettiä kaiken, mieluummin ennakkoon. On varmaan perin fittimäistä puuhaa kaivaa kentän hiekka auki päästä päähän ja sen jälkeen upottaa valokaapeli tolpalta toiselle.

Hävitty taistelu

Lauantaina minä vs. jäätelötaistelu päätyi luovutusvoittoon, jätski voitti. Ilolla hävisin koska oli niin mahdottoman hyvää. Sen jälkeen rojotinkin tuolissa Leffen kokovartalokooma-asetuksilla.

Tuo selkänojatyynyn vekki kertoo vain sen, että Peetu on juuri poistunut nukkumapaikaltaan. Pikkukoira tykkää nukkua korkealla josta näkyy ja näkee kauas.

Ihan tosi väsy

Sitten vielä toinenkin etsintäkuulutus. Etsinnässä kuvassa näkyvän mallinen ja mielellään ihan samanlainen nahkainen satulavyö. Tuo ei ole mikään tyrävyö, vaan ihan oikeasti hevosen satulavyö. Merkki on Chetak ja tarvittava pituus 130 cm, väri musta. Muukin merkki käy, mutta tuo Chetak on kivan pehmeä ja mukava. Hommaan toki kaupasta uuden, mutta jos jollakulla lukijalla roikkuu talliroinan joukossa turhana käytetty tuommoinen niin viestiä tänne. Ponimies tarvitsee uuden vyön atleettisen rintansa ympärille.

Onko joutavana?

Iltakin oli kiva, käytiin Perillisten kanssa Balancessa venymässä ja sen jälkeen sauna siloitteli hipiän ja mielen rennoksi. Nyt vielä yksi jakso Sillan kakkoskautta. Onhan tämä elämänrytmi vielä vähän välimerellinen, mutta vähitellen sitä on pakko hinata askeettisemmaksi. Nyt on kuitenkin vielä ihan kesä ainakin säiden puolesta eikä ajatus taivu kello kuuden räntäsadeaamujen mukaiseksi. Tänään oli oikeasti kuuma päivä ja oli kiva hengailla tallissa sutimassa maalia seiniin.

Mukavaa viikon alkua, missä lienetkin. Jos sinulla alkaa nyt loma niin kivat sulle... säät suosii!

Veistä haavaan, kerran vielä