Sadetta ja paistetta

Nyt mennään ilman kuvia. Täydennän jos jaksan (eli jos muistan).

Muistiin merkitään seuraavaa:
Nuorimmaisen synttäreitä juhlistettiin kahteen pekkaan Ilosaaren Kerubissa todella hyvien burgereiden äärellä. Minä vetäisin mahdottoman makoisan luomulehmäversion, juustokin oli paikallisen tuottajan tekeleitä. Hyvää oli.

Sankarityttö valikoi listalta ahvenfile-rapukastike -version bataattiranskiksilla ja viimeistä murua myöten katosi annos lautaselta. Yritin hokea 'eat your greens' mutta ne jäivät vähemmälle syönnille.

E-operaattorin puhelinkassista löytyi suklaalevy, kiva kun myyjäkin muisti noin mukavalla tavalla. Pieniä mutta tärkeitä juttuja.

Aiemmin päivällä oli aika päästää mummokissa Justiina ilmavoimiin, sinne lähti nätisti nukkuen. Kehräsi ja hyrritti kunnes uni tuli. Kiitollinen olen kaikista vuosista ja kokemuksista joita tuon kissankehvelin kanssa saimme, monet näyttelytkin kierrettiin ja tittelinä tuollakin kissalla oli Europa Champion, se on melkoisen paljon se.

Illalla teimme visiitin Esikoisen riparille, oli perheilta. Siellä vaikutti kaikki olevan melko mallillaan, pientä ulkopuolisuuden tunnetta kokee kun on aivan ventovieraassa porukassa. Pikkuisen harmittaa, mutta tyttö kyllä pärjää. On ihan kiva, ettei norkoile niissä porukoissa joissa tehdään toisiin vaikutus K-18 -jutuilla. Vaatii melkoista kanttia olla rohkeasti oma itsensä eikä mennä massan mukana. Arvostan!

Piipahdimme moikkaamassa kesämorsian Töttistäkin. Ensin kuikuili Tuiskun takaa, lopulta lähti lämpystämään juomapaikalle jossa hän suvaitsi suoda meille hetken aikaansa. Kolme vadelmavenettä katosi kitusiin sukkelasti ja sitten hän poistui takaisin laumaan. Kaunis ohut kesäkarva on vaihtunut ja tuttu ilmiö, hopeanväriset peitinkarvat kankuilla ja kyljissä. Kaunis hevonen. Mikäli onni on myötäinen, tamma muuttaa huomenna Ihmepojan seuraksi. Josta on muuten kasvanut yhdessä yössä Iso Mies, yksin laitumella. Onneksi kahdessa viereisessä lohkossa on hevosia eli ei tämä urho yksin preerialla vaella.

Täydellinen päivä oli kyllä tämä kesäinen keskiviikko. Heti aamulla oli reipashenkinen liikuntatuokio, ensin tunti koutsin kanssa laatutakuutreeneillä ja sitten päälle pääkopan tuuletusta bodycombat -tunnin merkeissä.

Illan viimeisiin askareisiin eli haudankaivuuseen kiirehdin kilpaa sadepilvien kanssa. Selvisin kuivin jaloin. Viisi kissaa siellä nyt rivissä pötköttää, kaksi lähti vanhuuttaan, kolme liian aikaisin.

Säiden puolestakin päivä oli erittäin vaihteleva. Kaikkea saatiin, pistävästä auringonpoltteesta hirmumyrskylukemissa riehuneeseen tuuleen. Tuuli irroitti kasvihuoneesta kaksi kattopanelia ja piha on tukossa salavanoksia. Vettä on tullut vaihtelevasti, välillä monsuunisateena, välillä tihkuna.
Sähkökatkoksia on ollut kaksi, toinen kesti kuulema vartin, toinen minuutin.

Sekavaa, eikö totta? Nyt ei liikahda ajatus enempää, petiin on paras suunnata. Iso-J yöpyy Puijontornin mäellä savon ytimessä.

Huomenna lisää, piirakoita nyt ainakin paistetaan.
Kivaa torstaita, missä lienetkin!