Järeämmät vehkeet

Loppui se pikkusahalla nylkkääminen. 

Tehtiin kaupat pikkuisen järeämmästä moottorisahasta. Ja kun tuon vetäisee käyntiin, tietää naapurikin, että nyt tehdään nopeaa mottia. 

Perinteiseen tyyliin tänään, minä syötin rankoja ja Iso-J pätki ne määrämittaan.

Tiedän kyllä Enson miehen tyttärenä miten tuommoista peliä käytetään vaikka isävainaa olikin enemmän konttorimiehiä. 

Sen verran usein sain mökillä sahahommaa tehdä.

Huomenna aion itsekin kyllä muutaman rangan pätkäistä.

Viikko on ollut yhtä samaa sumussa tarpomista. Perjantaina tajusin, etten enää muista perjantain ja viikonlopun merkitystä. Ihmettelin vain mitä osa kavereista ilakoi viikonlopusta. Mulle kaikki päivät ovat niin toistuvaa rutiinia, etten näe eroa lauantailta ja maanantailta.

Espanjasta kuului ikäviä uutisia. Yksi sen omintakeisen lammaspaimenen isoista koirista oli hyökännyt Iso-J:n velipojan ja naapurin Thor-koiran kimppuun Mijas Pueblon polulla. Reikiä koipeen kymmenen joista osa isojen kulmahampaiden jättämiä. Lisäksi maahanrojahtamisesta kipeytynyt selkä. Thor oli veressä, ei omassaan ja selvisi ehjin nahoin.

Onni selkkauksessa oli siinä, että tapahtumalla oli puolueeton todistaja sekä paimen itse paikalla. 

Haavoja hoidetaan päivittäin sairaalassa joten ehkä tästä ei seuraa niin pitkää ja pirullista koko kehon yleistulehdusta kuin minulle viime talvena. Hyi hitto, niille poluille ei minua saa enää millään, ne hurtat näyttivät niin alkukantaisen saalistusviettisiltä jo kesällä kun niitä parvekkeelta turvallisen matkan päästä seurattiin. 

Olen saanut vähän kuitattua univelkoja. Torstaiaamun shiatsun jälkeen nukuin liki kolme tuntia, perjantaina liki neljä ja tänään aamun hevoshommien jälkeen vielä vähän lisää. Väsymys iskee kuin iso aalto, kerrasta nurin. 

Nuku hyvin, missä lienetkin! 

PeeÄäs, jos käytät instagramia, tämä sivu on hauska lisä seurattaviin, Reykjavikin poliisin oma seinä.