torstai 27. maaliskuuta 2014

Poika nimeltä Päivi



Jo muutaman tovin ajan kanalareissujani on säestänyt korvamatona vanha Leevi & the Leavingsin rallatus Poika nimeltä Päivi.

Syynä tähän korvamatoon on pikkuinen TiuTiu, se raviradan sokkotreffeiltä haettu silkkikana. Kun nyt näyttää siltä, että Tiutiu onkin ehkä kukko. Jos täti onkin setä?

Kun tuota epattoa vertaa vanhaan silkkikukko Gaddafiin, kukoksi sen tekevät pyrstösulat. Pääpuoli taasen viittaisi kanaan, tukkatöyhtöä tosin on varsin vähän vielä. Käytös on niin kukkoa, etenkin kun isojen puolelta eksyy joku hörhö pienten puolelle. Silloin on tämä 'Päivi' ensimmäisenä kohottelemassa kaulahöyheniään ja höökimässä väliovelle. Ja mikäli en ihan väärin nähnyt, yritti hyppiä yhden kanan selkäänkin tuossa pari päivää sitten.

Ääntä tämä ei juurikaan pidä, tipuaikojen TiuTiu-tilutus on unohtunut, mykäksi herkesi kokonaan. Toisaalta, kun ei kuulu kiekuuta, ei voi tietää onko siellä linnun päässä nyt pikkuisen identiteettikriisiä meneillään.

Oli mikä tahansa, saa jäädä ja pitää päänsä. Enhän minä noin hienolta linnulta niskoja taita. Uusi kukko tarvitaan vääjäämättä koska Gaddafi ei enää jaksa hoitaa kukkohommiaan. Onhan mulla Olga, musta silkkikana (100 % varmasti kana. Koska muna päivässä). Ja vanhempi ruskea Hattarapää, se kivienhautoja.

Olga


Tämä vanhempaa kantaa edustava sulkajalkainen kana on visusti kana ja kuuluu epävireisen Vappupillin rouviin. Rotua en tiedä. Mummeli jolta nämä haettiin, väitti näitä chaboiksi, mutta kyllä on liian iso chabokanaksi. Istuu yleenä tuolla orrellaan ja katselee ylhäisestä yksityisyydestään TiuTiun ja muiden touhuja.

Tämäkin kana on myös Vappupillin rouvia ja hautonut onnistuneesti yhden pesällisen tipuja. Nyt ei taida munia enää ollenkaan. Toisaalta, kun kukkona häärii Vappupillin kaltainen pikkunilkki, saattaapi munatiehyet tukkeentua ihan pelkästä järkytyksestä.


Siinä tuo Urhojen Urho, Kotikanaliamme Herra 47.
Ääntä on ja näköäkin piisaa.

Että eipä ihme jos ja kun TiuTiulla on tässä sakissa vaikeuksia päättää ollakko vaiko eikö ja oisko täti vaiko setä.

Eiköhän tuo tässä kevään tiimellyksessä hänellekin kirkastu.

Päivä on kirkastunut hienosti ja taitaapa kevään lämpöennätyskin korjaantua taas muutamalla asteella.
Yöllä on vielä kylmää, mutta päivällä paistaa, helottaa ja porottaa.

Iso-J lähti yön yli reissulle ja minä lähden ihan uudelle kaupunkikierrokselle. Pakettia sieltä ja täältä, Esikoinen kyytiin ja muuta pientä.

Aamulla ehdin sovituille raudanrunttaustreffeille Koutsin kanssa ja oli taas kivaa. Parasta oli huomata, että suorituspainoja saa lisätä kerta kerralta enemmän. Lissee levyjä! -niin meidän isot pojat sanovat.

Ja joku uusi muhkura on ilmestynyt olkapäiden viereen, molemmille puolille. En pahoittanut mieltäni.
Mukavaa viikon jatkoa, hyvällä mallillahan tämäkin viikko jo on. Torstai on touhua täynnä.
Ole oma itsesi, missä lienetkin!


PeeÄääääs: mä olen sairastunut. Autokuumeeseen. Yllätin itseni selaamasta nettiautoa, vertasin pikkukiesiäni muihin samanmerkkisiin ja totesin, että alkaa olla korkea aika vaihtaa, nyt siitä vielä jotain saattaa saadakin. Pikkuisen vähemmän yllätyin kun seuraavaksi löysin itseni selaamasta nelivetoja… pari hyvää taisin löytääkin. Auuuuh!

28 kommenttia:

  1. Päivillä on kyllä aika hienot värit kaulalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silkeillä kuuluisi olla siniset heltat ja iho, saas nähdä mitä tuosta eläjästä lopulta kehkeytyy :D

      Poista
  2. Noi sun kanat on kyllä aivan mainion ja humoristisen näköisiä. Jos mulla olis tommosia, niin mä varmaan viihdyttäisin itseäni katsellen niitä pitkiä toveja :)

    Nelivetokuume on vaivannut jo muutaman vuoden. Kun ei tolla takavedolla talvella saa heppakoppia liikuteltua. Ja kesälläkin on tullut jäätyä mäkeen, kun ei ollut vauhtia. Kyllä kunnon neliveto naisen tiellä pitäis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanat ovat kivoja. Meillä on puutarhakeinu strategisesti sijoitettu niin, että siitä voi vaklata kanasten ulkopuuhia ja hörppiä vaikkapa aamukahvia, mukava alku päivälle kun saa kahvitella kanarouvien kanssa.

      Nelivetokuume on joo ollut riesana pitkään. Jostain syystä aina keväisin se minuunkin iskee. Käytettyjä pitää näinä ankeina aikoina katsella ja kohtuullisen kuntoisia, myös mittarilukemiltaan, saa muuten etsiä. Pari helmeä osui heti kerrasta eteen. Yksi on Hangossa joten ihan ensi viikolla en jouda sinne renkaita potkimaan.

      Oli muuten jäätävät (kirjaimellisesti) ne sun talviautosi sisäkuvat… hrrrrrh, kylmäsi ajatuskin.

      Poista
    2. Teilläkin on sitten niin sanottu kanakino. Yksi kaveri oli sijoittanut kanojen kesäkodin viereen kaksi potkukelkkaa, joissa voi istua kanakinoa katselemassa. Sekin oli tosi hauska :D

      Juu, ihan syystä käytän talvisin ajaessani karvahattua, Lapista ostettuja jättimäisiä (miesten) vuorellisia nahkarukkasia ja perseeni alla penkillä on poropefletti :D

      Noissa pahuksen nelivedoissa on se ongelma, että niissä ei sitten hinta tunnu laskevan millään. Jonkun normihenkilöauton hinta laskee kuin lehmän häntä, mutta vanhatkin ja paljon ajetut esimerkiksi pick upit maksaa hitosti, kun sen ikäisen perushenkilöauton saisi jo alle parin tonnin. Puhumattakaan nyt sitten uusista tai melkein uusista viis vuotta vanhoista... Pick up olis ehkä tehokkain "työauto", jolla vetää ponikoppia tai naapurit ylös ojasta, mutta mä haluaisin maasturin, koska haluan kuljettaa ihmisiäkin. En tykkää, jos autossa on vain kaks paikkaa ihmisille. Useimmilla naispuolisilla hevosellisilla ystävilläni taitaa olla pick up tai paku, mutta mä haluaisin sen maasturin kun sinne saa ihmisetkin mukaan. Kyllä mä sen joskus vielä ostan, sitten kun on pakko vaihtaa autoa...

      Poista
    3. Marra - katsasta Subarutarjonta. Yli 10 vuotta tässä merkissä pysyneenä en voi kun kehua. Paitsi peltejä. Ne lahoo ajan saatossa varmasti. Mutta tekniikka kestää ihan tajuttomasti!

      Poista
    4. Pitää tsekata. Kokemukseni Subaruista rajoittuu siihen, että yhden kaverin maalla asuva äiti, joka kulkee korkokengissä ja leopardikuvioisissa asusteissa, vissiin kyllästyi könyttämään pikkucitikallaan kelirikkoteitä ja otti ja myi pikkucitikan ja osti nelivetosubarun. Joku semmonen "puolimaasturi" se oli mun silmään :)

      Poista
    5. Käyn säännöllisin väliajoin 'kahvilla' paikallisella Subarukauppiaalla. Kuolavana kertoo reittini myymälässä ja se kahvi, sen kaadan ekaan roskikseen jonka löydän.

      Poista
    6. Marra, ihan samoista syistä minäkin sen maasturin mielelläni laittaisin. Joskus pitää liikuttaa massoja, joskus ihmisiä. Eikä riittävällä maavaralla tarvitse tien päässä arpoa meneekö kiesi vai ei.

      Naisjärki ei nyt taida olla kovaa valuuttaa vaan mitä ilmeisimmin persiini päätyy kaupunkiauton penkkiin. Huoh. Vähempikin olisi riittänyt. Ja se ainainen pesurissa ramppaaminenkin vielä... Maasturia ei kukaan katso vinoon jos on vähän kuraa helmoissa 😉

      Poista
    7. Toi oli ihana, että kahvin kaadat ekaan roskikseen, minkä löydät :D Ehkä mun pitää käydä tekemässä sama Subarukaupassa ;)

      Maasturin helmaan kura KUULUU :) Se sopisi mulle, koska mä pesen auton kerran kesässä ja vahaankin sen silloin, loppuvuoden ajan paskaisella autolla. Tänä talvena tosin mies taisi pestä mun autoa vähän mökillä, ennen kuin vein sen katsastukseen, kun sitä vissiin hävetti mun puolesta niin paljon...

      Kuules nyt Hirnakka, ei mitään kaupunkiautoa, vaan: "Maasturi, maasturi, maasturi!!!" *hakkaa laitaa kuten kiekkokaukalossa tai paremmissakin turnajaisissa*

      Poista
    8. Marra, sullon mun luonto! Vaikea vaan saada miesväki ymmärtämään, että joidenkin naisten ahterin alle (ja käyttöön) sopii paremmin neliveto ja rapaiset helmat.

      En ole ikinä raaskinut kipata niitä kahveja himoamieni autojen tuhkikseen ja vaatia likaisuuden perusteella hinnanalennusta… ei ehkä kannata kokeilla. Porttikielto olisi kauhistus ja olisi niin noloa kuolata niitä autoja ikkunan takaa. Pimeässä.

      Poista
  3. Jos äänestys sallitaan, niin TiuTiu on minusta kukko. Siis munaton veijari... Ihanat kanakuvat, eli kuumetta on liikkeellä. Sulla auto- ja mulla kanakuumetta. Rokotetta ei taida olla kumpaankaan. Toisella se tulee kalliimmaksi kuin toisella :P

    Olgan kampaus on kyllä yliveto - sitä katsoessa tulee aina niin hyvälle tuulelle! Että sentää jollain muullakin sojottaa hiukset mihin sattuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olgalla on aina tupee pöyheänä ja muutenkin on nätti kuin karamelli. Hattarapääkin on nätti. Mutta auttamattoman törppö, kanaksikin.

      Sun kanakuumeeseen olen luvannut ensiavun, kunhan ne höntit maatiaiskanat saisivat jotain aikaiseksi. Istuvat ja hautovat mutta valmista ei tule.

      Poista
  4. Kukoksi veikkaisin minäkin. Täällä mies potee autokuumetta, hybridi pitäisi saada kuulemma. Minä kuumeilen kasvihuonetta.

    Taannoin oli iltapäivälehden sivuilla (suomalaisilla) video amerikkalaisesta farmarista, jonka perässä kaahotti kanalauma kera kalkkunan. Vitsi kun en ollut tuota itse keksinyt, siis lähettää videota mihkään. Oisin varmaan julkkis, kun meillä nuo kaahottavat aina mun jaloissa. Mutta kun mulla ei oo sitä kalkkunaa...




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkona minäkin sitä pidän. Kunnes toisin todistetaan. Eli jos munii.

      Keväällä on kaikenlaisia kuumeita, hybridit taitavat olla siellä päin ihan kilpailukykyisiä hinnoiltaankin? Täällä ovat kovin kalliita vielä.

      Äläkä sitä kalkkunaa hommaakaan. Paitsi Kiitospäiväksi, pakasteena. Siitä vaan hassuihin kotivideoihin nauhoja lähettämään, kananjahtaus kantria taustalle soimaan :D

      Katsos muuten Ellen DeGeneres show lähiaikoina, siellä on se suomalainen YouTube -julkkis, mahtilahjakas Sara.

      Poista
  5. Kuuntelin muuten just ko. kappaletta, kun tänne suunnistin. Osui ja upposi. Jos se on ns transsukupuolinen.
    Verrattuna perusvalkoisiin, nämä ovat persoonallisen näköisiä otuksia. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuo Mariskan versio on oivallinen.
      Katsotaan nyt mikä Päivistä kehkeytyy.

      Meillä on isojen kanojen puolella 5 valkoista, ihan tylsiä hyypiöitä. Arkoja ja urpoja. Mutta munivat jymymunia. Ei yhtään alle 100 g, ikinä. Noita pikkuisia koristekanoja eli Ilolintuja pitää olla, munivat pieniä munauksia mutta niillä onkin viihdearvo. Se on tärkeä.

      Kanalamme kruununjalokivet :D

      Poista
  6. Niissä kaivosasioissa vanha kaivosveteraanitaistelija täällä tarjoaa apua. Byrokratia on syvä suo, jonka olen jo opiskellut. Tarjoan neuvontaa mitä pitää tehdä (=valittaa) missäkin vaiheessa. Alussa kukaan ei tiedä mitään, eikä ymmärrä sitäkään vähää. Hätäisimmät uskovat mitä yva-tilaisuuksissa puhutaan - sanaakaan ei kannata uskoa. Yhteystietojani saa jakaa tässä yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on tarkalla korvalla kuultu Talvivaaran hätäsignaaleja ... Ei tule kaivosyhtiö helpolla pääsemään.

      Poista
  7. Sori rakas Hirnakka etten ole ehtinyt poikkeamaan mutta tilanne muuttuu kun kotiudun. Nyt hoidot kutsuu ja mun on mentävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ota nyt ihmeessä kaikki ilo irti hoidoista kun niitä nyt sulle suodaan!

      Poista
  8. Onpa veikeän näköisiä otuksia <3 Kanoista mäkin olen haaveillut...sitten joskus, kun pääsen maantasalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanat ovat kyllä hassuja. Ja hyödyllisiä. Suosittelen.

      Poista
  9. Mukavaa, että Päivi kelpaa teille kumpana vaan, ja hänelle on joka tapauksessa töitä tiedossa omana itsenään. Kunhan päättää, mikä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antaa kaikkien kukkien (ja kukkojen) kukkia vaan. Olihan kerran kissa nimeltä Ismo ja Ismohan tekaisi pennut.

      Poista
    2. Lintu olkoon Päivi. Tai Päiviö.

      Poista
  10. Onhan meidänkin kukko Vappu. Yritettiin sitä aikoinaan vääntää miehisempään muotoon siinä onnistumatta. Ja pikku kukko on alkuperäiseltään nimeltä Katy Perry. Nyt se ressu taitaa olla ihan nimetön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kova on kukon kohtalo. Jos vaikka saisikin päänsä pitää, nimi on useimmiten vähemmän maskuliininen. Olihan meilläkin Urho Kukkonen ja Turha Kakkonen… Päivi-Ö on hyvä rajatapausnimi.
      Vappu on hyvä nimi, ilon ja kevään (ja työn) juhlahan Vappukin on. Eikä ameriikan kukko voi tietää kaikkien maiden nimikalentereita.

      Vaihda se Katy Perry muotoon Perry Koo. Tai Äijä Koo… hahaa!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com