lauantai 22. syyskuuta 2012

Hiljaiseloa


Meillä on harakkaparven kanssa pientä kilpailua.
Mokomat roistot ovat hoksanneet, että kanalan hönteimmät rouvat munaavat tuotoksensa ulkotarhaan kaivamaansa poteroon.

Sadepäivinä munat molskahtavat veteen, kuivana päivänä löytää mullattuja munia. Jos löytää.
Harakanryökäleet tajusivat, että makoisat munat köllöttävät perslämpiminä avotaivaan alla ja hakevat kiireenvilkkaa osuutensa.

Monena päivänä olen myöhästynyt ja löytänyt vain pari kuorenpalaa ja tahmaisen poteron, munat kadonneet kirjaimellisesti taivaan tuuliin.

Onneksi yhä useampi kananen munii nyt jo sisäpesiin. Sieltä eivät harakanretkut ole vielä yhtään munaa hakeneet.

Onhan tämä nyt hurjaa, että haukkana saa munia vahtia. Pitäisikö ladata haulikko suolakudeilla ja tärskäyttää harakkaa perssulkiin, eivätköhän ne siitä oppisi? Ainakin pommittaisivat pas...panoksilla pihallakulkijan päätä sen minkä ehtisivät.


Torpalla on ollut tänään hiljainen päivä. Minä hiljennyin kuuntelemaan päänsäryn syvintä olemusta, kuten useimpina aamuina nykyisin. Uskaltaisin vihdoin vetää yhtäläisyysmerkit päänsäryn ja tyynyn välille. Visiitti patjakauppaan olisi myös paikallaan. Paikallistin säryn tänään aika tarkasti oikealle puolelle kallonpohjaan, siellä on käsittääkseni paljon kaikenlaisia päänkääntäjiä, lihaksia ja ties mitä. Ja kun semmoinen nivaska äkämystyy, ei kivulla ole äärtä eikä määrää.

Hiljaisuus syveni kun Iso-J ja nuorempi Perillinen karauttivat kohti Kuopion riemuja. Siellä on tänä viikonloppuna kissanäyttely.

Itse saavutin jokunen vuosi sitten kyllästymispisteeni kissanäyttelyiden osalta. Reissasin yhdenkin hullun kuukauden jokaisena viikonloppuna jossain päin kissahäkkien kanssa, taisipa jokainen näyttely olla parhaana kuukautena eri maassa... Viipuri, Vantaa, Kööpenhamina, Tallinna... joo näin se riemureitti meni.

Hulluahan se oli, mutta tavallaan ihan hauskaa vaihtelua pikkulapsiarkeen. Enää en ryhtyisi.
Enkä toistaiseksi lähde kissanäyttelyyn edes turistiksi.

Esikoisperillinen talikoi tallityöt, tekee sen siistimmin ja ennenkaikkea nopeammin kuin minä. Minulla on tapa jäädä kihvelöimään irtokorsia pieneksi ikuisuudeksi kun junnu menee, mättää lannat kottariin, lakaisee ja se on sitten siinä. Loistava parannus asiainlaitaan, ennenhän se oli minä joka pääsääntöisesti tallin putsasi. Lapsityövoima on valtava etu!

Onneksi lihasrelaksantit ja muut tarvitut painkillerit toimivat ja nyt alkaa enin tokkura haihtua päästä. Auton rattiin en ole uskaltanut, mutta onneksi ei ole ollut tarvis. Mikäli olo korjaantuu tätä tahtia, käyn kokeilemassa irtoaako yhtään kunnollista juoksuaskelta. Sen päälle sauna ja kunnon yöunet, jos Peetu suo. Se nimittäin vaatii kl. 4 pääsyä pissalle ja sen jälkeen vierihoitoa.

Tämmöistä hissuttelua tänään, katsotaan mitä huominen tuo mukanaan.
Leppoisaa lauantai-iltaa, missä lienetkin.


7 kommenttia:

  1. Voivoi päänsärkyä. :(
    Mutta ainakin voit tituleerata itseäsi munahaukaksi. :D

    Itse olen kokenut kaltaisesi kyllästymisen, mutta kissanäyttelyiden sijaan kohteena ovat koiranäyttelyt. Satunnaisesti vielä suostun kehätoimitsijaksi joihinkin karkeloihin (niinku esmes se borderterrierierkkari), mutta ei niitäkään enää kauheasti jaksa.

    VastaaPoista
  2. Harakoitten häätöön on yksi helppo konsti; käyt ostamassa jostain erä/aseliikkeestä muovisen huuhkajan ja laitat sen spoivan etäälle torpasta. Huuhkajan kuvatusta käytetään harakoiden harvennuksessa apuvälineenä, ne eivät voi sietää sitä ja käyvät joukolla sen kimppuun mistä niitä on helppo ammuskella alas. Käsitin ettet kuitenkaan ole tappamassa niitä joten siksi muvoihuuhkaja on syytä laittaa tarpeeksi etäälle torpast harakoiden aiheuttaman melun takia. Ei se nyt mikään älytön metakka ole mutta kuitenkin. Lisäeloa huuhkajaan saat sen kiinnittämällä siten että se pääsee esim. pyörimään (=narukiinnitys päähän ja jalkoihin). Näin harakoiden mielenkiinto säilyy tunkeilijaa kohtaan pidempään. Toisaalta, jos sen vie liian kauaksi kanalasta, munien varastelu jatkuu. Niin, ja huuhkajan käytössä on vielä sellainen juttu että sen paikkaa kannattaa vaihdella aika ajoin. Tässä vain yksi vaihtoehto, varmin tapa on ampua yksi ja pistää se roikkumaan kanalan lähellä olevan puun oksaan, harakat eivät ole tyhmiä ja tietävät raadosta että täällä lähtee henki. Toivon menestyksellistä harakkajahtia, vihaan niitä yli kaiken.

    VastaaPoista
  3. sori kirjoitusvirheet, tuli naputeltua vauhdilla

    VastaaPoista
  4. Ja toosi ikävä jos kanat keksii ite munien nokkimisen. Silloin menee pää pölkylle... Eli rakenna esto harakoille - se voi aiheuttaa pahan invaasion kanalauman keskuuteen. Tarkoitus on kanojen munan tuotto, ei kanojen keksintö hyvän proteiinitankkauksen suhteen omien munnukoiden muodossa.

    Minäkin olen vetänyt ns. täyslaidallisen koiranäyttelyissä. Ei kiitos enää. Riitti pari muotovaliota. Arvosanoista huolimatta ne oli tosi helvetin hienoja koiria. Edesmenneitä. Kaipauksella muistetaan...

    VastaaPoista
  5. Meilla joku kanoista on ennattanyt rikkomaan munan tai kaksi. Mutta mista kummasta sen nyt tietaa, kenen paa pitais polkylle laittaman?? Koko parvi? Ostin just vahan tuhdinpaa ruokaa ja muuten tarkastetaan koppia pitkin paivaa, jotta ehdittais munat ehjana keraamaan. Vitskuttaa moinen!

    VastaaPoista
  6. Munahaukka :D

    Replikapöllö lähti hankintalistalle ja voisipa hyvinkin yhden harakan naulata riihen takaseinään varoittavaksi esimerkiksi. Kiitos Peppone muistinvirkistyksestä! Harakat osaavat olla yksiä pirulaisia. Aiemmin täällä on ollut ihan yksittäisiä lintuja, nyt on semmoinen kahdeksan räähkäleen parvi. Kiertävät tilalta toiselle tihutöissä.

    En ole vielä havainnut kanoissa taipumusta munien nokkimiseen vaan harakat olen yllättänyt ihan rysän päältä. Joskus joku kana on vahingossa polkaissut munaan särön ja ne on sitten kerätty kiireesti pois.

    Älä Suvi hosu kaulojen katkomisella, ehkä ne ovat yksittäistapauksia ja vahinkoja?

    VastaaPoista
  7. Oikeessa olit Hirnakkaiseni, se tyhma kananen munii korkeuksista :D Joten kanalaan tulossa pieni remontti hetkohta.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com