tiistai 25. syyskuuta 2012

Early bird


En tunnusta tulleeni entistä hullummaksi mutta merkitään muistiin; heräsin tänäaamuna ensimmäisen kerran neljältä. Peetu tahtoi pissalle. Värjöttelin aamukolealla pihalla ja hetken aikaa puolivakavissani pohdin, alkaisko jo kahvinkeittelyyn. Tulin kuitenkin järkiini, nappasin kiemurtelevan valkoisen koiranvonkaleen syliini ja painelin takaisin petiin.

Peetulla oli seuraavan kerran asiaa kuuden aikoihin. Ja siitä saakka sitä onkin saanut valvoa. Yritin kyllä ihan oikeasti nukahtaa vieläki,n mutta kun ei onnistu niin ei sitten. Väkisinmakuutahan semmoinen on.

Niinpä rinta kaarella tepastelin vähän kahdeksan jälkeen ulkoa tupaan. Perilliset olivat silloin jo koulussa, Iso-J matkalla synkeään savoon ja tallihommat tehty. Vähänkö oli voittajafiilis. Ojensin itselleni virtuaalisen mitalin, kultaiset työnsankarin lehväseppeleet ja keitin ahkeruuskahvit.

Harmi vain, että kofeiini karkottaa unen, olisi ollut oivallinen ja ainutlaatuinen tilaisuus ottaa pienet aamupäiväunet.

Nokosten sijaan käväisin viljapakkaamolta kauralastin ja eläinruokatehtaalta pakastelihaa. Lähiruokaa, lähiruokaa, sitähän me kaikki tarvitsemme.


Pojat olivat mukana aamutallissa. Nasse-setä piti Peetun pois hevosten jaloista ja sain siivota karsinatkin kaikessa rauhassa. Pojat härräsivät käytävällä ja pihalla. Nasse on ilmeisesti myöntänyt itselleen, ettei vielä pääsekään varhaiseläkkeelle, kasvatus on elinikäinen projekti. Niinpä tuo kultainen terrieri opastaa, ohjaa ja välillä isällisesti pyöräyttää Peetulle järkeä päähän.

Näinhän minä, että Nasse nauroi. Tai ainakin myhäili tyytyväisenä peuhatessaan. Onhan se kiva kun on kaveri.

Hevosillakin oli eilen kivaa päästä sateesta talliin. Tösse heitti oitis seljälleen ja piehtaroi oikein tunteella. Hinkutti kaulan, kankut ja kumpaisenkin kyljen. Tokihan se kuivike imee märkyyden hevosen turkistakin. Aamulla oli kuiva, puhdas ja vain kohtuullisen pölyinen hevonen odottamassa. Soosi on aina yhtä sotkuinen, sateella ja paisteella.

Toivottavasti hevoselliset ihmiset ovat hankkineet talven varalle kuivikevarastonsa täyteen. Turve loppuu ennen joulua, eikä purua riitä kaikille. Meillä on onneksi varastossa tuhannen kiloa olkipellettiä joten hätää ei ole näköpiirissä. Kevään kuivikkeet saan tuttavalta ratsastuskouluyrittäjältä. He ajattavat virosta rekkakuormittain pellettiä omaan käyttöön ja myyvät muutaman ylimääräisen säkin pikkutalleille.

Siinäpä olisi jollekulle suomalaisellekin leipäpuuta, tuo pelletin briketöinti kuivikekäyttöön. No, kunhan nyt ensin saisivat  lannanpolton lailliseksi. Onhan se hieman erikoista, että hevosenlantaa viedään matkojen päähän ongelmajätelaitokseen poltettavaksi. Vaihtoehtona olisi lakimuutos ja sitä myöten lannanpoltto tiloilla. Siitä saisi lämpöenergiaa tilan tarpeisiin ja jäisi ylikin.

Jotenkin tuntuu, että sallimalla lannanpoltto energiayhtiöiden tulos pienentyisi joten lantaa ei saa käyttää energianlähteenä. Piste. Vaikka se olisi ekologisinta ikinä.

Meillekin tulisi oitis oma lämpökattila jos saisin kipata lannat karsinoista lantalavan asemasta energiapataan.

Lämmittämistä onkin syytä käynnistellä jo. Sää on kolea ja vaikka ei sadakaan (ihme!), viileä hiipii hirsiin. Tänä aamuna veivattiin sähköpatterit peruslämmölle.

Päivän ohjelmassa on vain hajanaisia merkintöjä. Ihan kuin olisin unohtanut jotain ihan mielettömän tärkeää... ärsyttävä tunne joka ei anna rauhaa ennenkuin kaikki mahdolliset kalenterit on tsekattu kahteen kertaan.

Illan viimeisenä merkintänä on juoksulenkki. On ihan luonnonvastaista, että minua patalaiskaa nahjusta houkuttaa näin kovasti päästä juoksemaan pimeään, sinne susien syötiksi. Myönnettäköön, että sudetkin todennäköisesti pitelevät poskiaan nähdessään kuinka torpan armo nylkyttää harjulla hikihölkkää. Naurustahan ne repeävät.

Sitä paitsi, juokseminen on hieman liioiteltua. Minun urheilurupeamani on tarkoin kellotettu. Tietyt minuutit voimakävelyä, tietyt minuutit hölkkää ja juoksua. Mutta se toimii. Askel rullaa aina vain kevyemmin ja henki kulkee. Puhumattakaan siitä, miten hyvä olo on jälkeenpäin.

Sitten sitä nukkuu hyvin -ja herää pirteänä neljältä. Early bird takes it all!














13 kommenttia:

  1. Kyllä, se on sangen veemäistä miten isot energiayhtiöt sanelevat kaiken, muutenhan olisi täällä kotoisessa maassamme aika paljonkin energiataloudellisesti omavaraista väkeä. Taanoinhan joutui se yksi ukko oikein hankaluuksiinkin (en nyt muista paikkakuntaa) kun sillä oli pieni mutta oma vesivoimala runsasjuoksuisen, ison puron varressa. Eivät uskoneet että äijä omiksi tarpeiksi sitä sähköä vaan väittivät sen myyvän sitä. Äijällä oli toimiva ja hyvintuottava systeemi eli se tuotti yli oman tarpeen. Kaikki se tapetaan mikä on isoilta pois ja se on harmi.
    Tuo intervallijuoksu on ainut mihin meikäläisen keuhkoilla pystyy, sen harvan kerran kun intoudun oikein juoksemaan. Tätä se nortti teettää.

    VastaaPoista
  2. Pienet tilakohtaiset tuuli- ja vesivoimalat, lannan polttaminen, aurinkopaneelit, monta käypäisää ratkaisua olis mutta virkavalta vastustaa lupinensa ja verottaja epäilee jäävänsä osattomaksi. Varuilta mätkii veroilla. Se on isoilta pois mitä pienet saavat säästettyä. Nih.

    Talvi alkaa osoittaa merkkejä Pohjanmaalla. Linnut suuntaavat etelään ja öisin hiipii kylmyys. Lähellä nollaa mentiin viime yönä. Vielä ei kasveihin tullut paleltumia. Ehkä jo ensi yönä...

    Takka/hellatuli ja villasukat on nyt ihan pop yhdistelmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peppone ja Tita,
      juuri näin se on. Energian suhteen meitä pidetään tiukassa ja (meille kuluttajille) kalliissa liekanarussa kun kansalaiset on siihen vuosikymmenten saatossa saatu ahistettua. Sähkö on törkeän kallista ja ilman en suostu olemaan. Mutta olisi kiva saada edes piharakennuksen osalta lämmöt omasta takaa.

      Olisi hauska tietää, miten kalliiksi ne saisivat hinnoiteltua lantalämmön.

      Intervallijuoksuako tuo onkin? No mulle sopii hyvin. Tänään ohjelmassa luki 2-6-2-5-1 joista 2 minuuttia oli reipasta kävelyä, 6 hölkkää/juoksua, 2 kävelyä jne..
      Tuossa ajassa pääsee jo parin kilometrin päähän ja kun sieltä suorituu kotiin, aikaa on mennyt n. 35 minuuttia, hiki tippuu nenänpäästä ja on ihan mielettömän hyvä olo.

      Kun lopetin polttamisen (joko siitä on 3 vuotta?), tuntui että keuhkot eivät mahdu rintalastan alle. Nyt mahtuvat ja palkeet puhkuvat hyvin.

      Poista
    2. Hyvän kuuloinen treeni ja varmasti tulee hiki. Onnittelut että olet pystynyt lopettamaan tupakoinnin, itse en ole edes harkinnut vaikka pitäisi.

      Poista
    3. Peppone, jouduin sairaalaan sappirakon hajotessa. Kun siitä koomasta aikanaan heräsin, totesin että tupakoita ei ole mukana, en ole polttanut viikkoon eikä mun enää oikeastaan tee enää mielikään. Siihen jäi.

      Joskus on tehnyt ihan hulluna mieli tupakkaa, vielä en ole langennut enkä usko, että ihan vähästä lankeankaan enää.

      Rahaa ei muuten säästy yhtään, kaiken tupakasta säästyneen olen saanut käytettyä ;-)

      Poista
  3. Kiitos päivän sivistysannista. Mä en nimittäin tiennyt, että hevonkakkaa ei saa polttaa edes omiksi tarpeiksi. Onpa typerää! Saako sitä kompostoida edes mummoille myytäväksi kukkien lannoitukseen?

    Kyllä, lämpöpatteria pitää jo ruuvailla auki. Paitsi, että kaukolämmön mielenliikkeet ovat mielenkiintoisia - tai oikeammin säädöt tehneiden huoltoheppujen. En tiedä, kuinka kylmää pitää olla, että tuo meidän lämpökeskus herää lämmittämään patteria...

    VastaaPoista
  4. S, lantahan on yksi yhteiskunnan tarkimmin valvottuja tuotoksia. Lantalalle on tiukat kriteerit ja viranomainen tietää suunnilleen palleron tarkkuudella montako kuutiota poni päästää vuositasolla. Meidän hevosille riittää lantalaksi vaihtolava. Jos olisi yksikin enemmän, pitäisi olla betonista valettu pohja ja tuhat muuta täytettävää kohtaa ja velvollisuutta.

    Meillä on lavantoimittajan kanssa sopimus että hän hakee vaihtolavan ja käyttää lannat mullantuotantoon (viherrakennusalan firma). Omaan viihdekäyttöön eli puutarhaan otamme toki niin paljon kuin jaksamme kärrätä. Naapuri haki traktorin kauhalla omaan ryytimaahansa. Ei siinä vielä ympäristörikoksen tunnusmerkistö täyty. Vielä... jäämme odottamaan lisää viisaita päätöksiä.

    Ulkona oli hyytävän kylmä. Pipo oli päässä. Hanhet kaakottivat satapäisinä parvina yötaivaalla kohti isompaa vettä. Oli aika jännä äänimaailma. Hiljainen maalaistie ja hanhet jossain korkealla.

    VastaaPoista
  5. Ai joo, lannasta riittää juttua. On erittäin tärkeää, että hevosten kuivikkeet ovat viranomaisten syynissä. Jos lanta menisi maanviljelijälle, siitä otettaisiin säännöllisin väliajoin näytteet. Jos lantanäytteen tilavuudesta olisi purukuiviketta tietty määrä, se olisi ankara rikos ja maanviljelijä saisi satikutia. Siksi purukuivitettu lanta ei tahdo kelvata minnekkään. Paitsi ongelmajätelaitokselle.

    Hullua, mutta ah niin nykypäivää.
    Tässä paska-asian valossa tuntuu niin irvokkaalta, että joku vihernaatti jaksaa saarnata omasta pikku norsunluutornistaan kuinka me maalaiset olemme itsekkäitä ja ahneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No helvetti, olet oikeassa! Monet noista viherpiipertäjistä puhuu vihreistä arvoista eikä ole edes KÄYNYT maaseudulla, saati sitten että tietäisi kuinka täällä hemmetin korvessa asiat menee. Se kuuluisa kirves ja ne kuuluisat työt...

      Poista
    2. Jos ovatkin joskus maalla käyneet tai peräti siellä syntyneet, ovat urbanisoituneet niin, että arkielämä on ratikkareittien sisäpuolella. Sieltä on helppo sutta suojella ja vaatia jätevesilaitosta joka töllin pihaan.

      On kätevämpää hakea gojimarjat asematunnelin kioskista kuin jalkautua itse puolukkamaastoon. Näin jää myös runsaasti aikaa julistaa vihreää ideologiaa ja vaatia, että haja-asutusihmiset pyöräilevät työmatkansa :D

      Poista
    3. Ratsastuskoulu jolla olen reilut 10 vuotta käynyt, kompostoi tuottamansa lannan ja myi viime kesään asti sitä säkitettynä puutarhoihin ja kasvimaille.

      Kunnes sitten viranomaiset olivat ilmeisesti käyneet mittaamassa kompostoituvan lantakasan lämpötilan, joka ei joka paikasta noussut johonkin tiettyyn lämpötilaan. Nyt erinomaiseksi havaittua kompostoitua pollenpaskaa ei voi enää myydä ainakaan kätevästi säkitettynä. Sitä saa kyllä hakea tallilta suoraan. Mua palstaviljelijänä harmittaa halvatusti.
      Voiko hyvä luonnontuote olla oikeasti näin suuri ympäristöriski?

      PS. Tää nimetön kommentoija on Anu, terkkuja etelästä. Selvittelen vielä jotain nimmaria/tiliä.

      Poista
  6. Voi miten mukavia kuvia, molemmat terrierit oikein kanttisissa asennoissa! :D)
    Nassen asenne pientä Peetua kohtaan on selvästi leikkisä. Kuvat kertoo ettei Wanha herra oikein välitä naskalihampaista.
    Kuuluuko noihin painihetkiin ääntä, ärinää?

    VastaaPoista
  7. Tuula, ei kuulu isoa ärinää. Vain ähinää ja muksahtelua. Peetulla on kauhean kimakka haukku ja näköjään se käy Nassenkin korviin. Ärähtää heti ja pentu vaikenee.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com