tiistai 12. joulukuuta 2017

Hormissa hönkyää



Takapihan salavaan ripustetut lyhdyt ja tuulikellot kalkattavat siihen malliin, että kohta puhaltaa navakasti.

Ihan rauhassa saa puhaltaa ja hormi toimia urkupillinä, täällä ollaan valmiina. Heti aamusta lämmitin ison uunin ja täytin halkovarastot. Jos tulee sähkökatkoksia, täällä saadaan silti evästä pöytään klapihellan avustuksella. Muistin jopa ladata puhelimet ja läppärin. Etelämmässä kuulema tuiskuttaa jo kunnolla, täällä meillä hevosten lounasheiniä viedessäni nuuskin tuulta ja totesin pari yksinäistä hiutaletta leijuvan tuulten riepotettavana.

Mikäs tässä, lämpimässä tuvassa myrskyä odotella. Muutamia joulujuttujakin sain hoidettua ja totesin, että kärppänä saa olla mikäli mielii koriinsa klikata haluamansa. Iltapäivällä pitäisi kuitenkin uskaltautua autolla liikenteeseen, aivan kaikkea ei kannata netistä hommata ja mielelläni jätän euroja omaan maakuntaan. Enemmänkin jättäisin jos budjetti venyisi.

Liikenne tuntuu täällä ainakin vielä sujuvan mallikkaasti. Näillä tienhoidon haasteellisilla alueilla on jo useamman sukupolven ajan opeteltu ajamaan pöpperössä ja kelirikossa joten lumipyry ei vielä aikaansaa isompia hässäköitä. Ei niin pitkään kuin liikenteessä on enimmäkseen paikallisia. Pistäpä siihen sekaan joku kiireinen etelän harakka kitkarenkaillaan puikkelehtimaan tai puolalainen rekka ja hässäkkä on valmis. Toivottavasti kaikki pääsevät turvallisesti sinne minne ovat menossakin eikä mitään isompia vahinkoja sattuisi.




Tämä taitaa olla näitä päiviä jolloin valoa ei juurikaan heru. Aamuhämärästä lyhyen pilvisen keskipäivän jälkeen siniseen iltaan. Enää en jaksa ruikuttaa pimeydestä, tajusin nimittäin, että meillä on sentään lunta. Märkä ja rapainen maa ei kenenkään mieltä ylennä ja joulumieltä kohenna. Ilmeisesti myrsky tuo valoa lumen muodossa useammallekin paikkakunnalle.

Ei tämä kaamos onneksi enää kauhean kauaa kestä, kahden viikon päästä on jo Tapaninpäivä ja silloin alkaa päivä vaaleta. Minuutti minuutilta mennään kevättä ja valoa kohti.

Keväästä ja valosta tuli mieleen, eihän tässä ole kauaa kun ensimmäinen lintu lehahtaa pesästä ja lähtee kokeeksi maailmalle. Perikunnan vanhin tietää tunnin tarkkuudella milloin on lähtö Hipsaaniaan koulua suorittamaan. Minullekin se tarkoittaa pikaista pyrähdystä valoon ja lämpöön, Espanjan kevääseen. Hyvällä tuurilla ehdin heittää kaksikin reissua. Se taas riippuu aivan siitä, minkä hintaisia lennot ovat keväällä ja saanko hevosille hoitajan. Vapaaehtoisia ei ole jonossa.

Ja nyt sitten muihin hommiin, niitähän riittää. Elmo on ollut varsin uutterana yläkerran peikonlehden siimeksessä ja on se pienpeto näemmä kurittanut oliivipuutakin. Tonttuovea se ei ole onneksi vielä käynyt kopistelemassa ja roplaamassa.

Huutakoon hormi, täällä on rauhallista.




10 kommenttia:

  1. Ihanat jouluiset tunnelmat 💜

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Luonto tekee tunnelman. Lumi ja valot, ne vähäisetkin luonnon tarjoamat kaamoksen kelmeät valot ovat hieno juttu.

      Poista
  2. Isolla Kirkolla on tosi myräkkä, lunta on tullut hela dagen taivaan täydeltä ja loskaa joka paikassa. Kovasen nelivedot oli tiukilla, loska raapi auton pohjaa. Nemppa lämmittelee loungessa ja miettii pystyykö venymään lempi Majatalon ulkopuolelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyi ja yök, muistan kyllä Piäkaupunnin liikenteen lumisateella. Ei ole ikävä.

      Täällä sade on kiihtynyt illan mittaan ja äsken Iso Sininen jumahti kinokseen. Portaita saa lakaista vartin välein eikä meinaa riittää sekään.

      Otettiin hevoset sisään etuajassa, mitäpä niitä tuolla myrskyssä seisottamaan. Hyvin kelpasi puurot ja myslit vähän aikaisemminkin. Jos tällä tavalla sataa aamuun asti, saa todella tehdä töitä ulko-oven avatakseen. Ja piskit uppoavat hankeen.

      Poista
  3. Ilman pimeyttä lyhdyt eivät loistaisi. Asioilla on puolensa, mutta kyllä minä tämän pimeyden luovutan suosiolla kevään käsiteltäväksi :)

    Meillä ei ole vasta kuin kuutisen senttiä uutta lunta. Lisää kyllä lappaa, mutta ei varmaan mahdottomia. Johan entinen suvi ehti melkein tappaa entisen lumet, joten ilolla tervehdin lisälunta.

    No milloin Esikoinen ja Peetu lähtevätkään? Teillä hiljenee Torppa... meilläkin on puolet jo pois. Siinä on muuten puolensa... ja puolensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo eka lause on kyllä totta, lohdullista tavallaan.

      Mitenkä teillä noin vähänä lumi??
      Meillä on tullut niin tiuhaan lisää, että aamulla pitää lähteä kolan kanssa hommiin, ensin kolattava tallipiha että saa oven auki. Hevoset toki rämpii tarhaan umpihangessakin. Traktori tulee vasta sateen lakattua, joskus puolen päivän jälkeen.

      Esikoinen ja Peetu häipuvät paikallisesta muonavahvuudesta helmikuun alussa. 30.1. tulee täysi-ikäiseksi hän. Uskomatonta. Ihan vastahan me Naistenklinikalta lähdettiin kallisarvoisen lastin kanssa.

      Nyt jo vähän tulee roskia silmään ajatuksesta, että katan vain kolme lautasta pöytään.

      Poista
    2. Siihen kuule tottuu ihan kummasti. Pieni ikävä puristaa, ja huoli siitä miten pentu pärjää. Mutta kun viestinä on aina, että "älä huolehdi, täällä pärjätään kylllä", niin sitä huokaa hiljaa itsekseen todeten, että taitaa se sittenkin pärjätä. Ja pärjäähän ne.

      Poista
  4. Teillä on kyllä aina kodikkaan näköistä ja sitä se epäilemättä onkin!
    Luntakin te yleensä saatte muuta maata enemmän jos ei pohjoista oteta lukuun mutta taitaa teillä olla ne kesätkin lämpimämmät kuin näillä selkosilla.
    Paljonko mahtaa olla lumensyvyys nyt - ootko mitannut?

    Terveisiä kaikille - erityisesti koiruuksille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän tässä on kun ei meinaa pystyä kommentoimaan?

      Poista
  5. Kummallista, olen jo kaksikin vastausta kirjoittanut mutta ne eivät näy tässä. Mitähän joulusekoilua tämä on??
    Kotihan tämä on ja yritetään pitää viihtyisänä pihalla ja talossa.

    Lunta on suunnilleen polveen ja näyttää hyvältä valkoisen joulun suhteen. Meille jos joku ilmamassa jämähtää niin se pysyy, vesisade etenkin.

    Koiruudet voivat paksusti ja kiittävät terveisistä.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!