keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Dodiih!


Minun on pitänyt laittaa tämä kymmenen kohdan muistilista näytille jo pitkän aikaa. Mutta koska laho pää, tulee se vasta nyt. Myöhäistä ei ole milloinkaan, tämä on oikeasti tärkeä asia. Toivoisin jokaisen lasten ja nuorten kanssa jollain tavoin tekemisissä olevan sisäistävän nämä pointit. Niin paljon pahaa mieltä, aivan turhasta, pelkästään siksi, että aikuiset eivät älyä/välitä pitää kaikkia aivopieruja sisällään vaan katsovat oikeudekseen möläytellä, vertailla ja kommentoida.

Tuli tämäkin mieleen kun viime aikoina on vellonut sun minkälaista tissigatea, pyllygatea ja muita first world problems -osaston juttuja. Tietysti yhtenä syynä männä viikonloppuna pidetyt lihasnäyttelyt joista ihan jokaisella iltapäivälehtensä lukeneella on mielipide, viis siitä, ettei oikeaa tietoa kisajutuista olisikaan. Eikä mitään mielenkiintoa ottaa asioista selvää. Yksi tilannekuva kuivan kesän oravan -mallisesta, ruskeaksi värjätystä kropasta ei kerro koko, eikä edes osatotuutta lajista, jota yhä useammat saleilla ja kuntokellareissa äheltävistä harrastavat.

Uskallan väittää, että harvempi kuin joka kymmenes saleilla viikottain/päivittäin treenaavista edes unissaan haaveilee kiipeävänsä spottivalojen loisteeseen kilpalavoille ruskeaksi värjättynä paljettibikineissä tai pikkuspeedoissa pyllistämään ja pullistamaan. Muutama minuutti lavalla ei ole koko laji. Se on ääripää.

Minä ja muu 'valtaväestö' käymme kuntosaleilla ja jumpissa tasan omista (joidenkin mielestä hyvin itsekkäistä ja turhamaisista) syistämme. Minulle ykkösprioriteetti on ollut ja tulee olemaan oma terveys eli kunto eli hyvinvointi. Eli valoisa vanhuus terveemmässä kehossa.

Jaa että mistäkö on nyt Hirnakka ärsytetty? No eipä juuri mistään ja ihan kaikesta. Lähinnä ihmisten jumalattoman kapeakatseinen ja ahdasmielinen maailmankatsomus tässä kevätpäivänä sielua korventaa.

Vaalitkin oli ja meni ja nyt on sitten jälkinillityksen aika. Väärin äänestetty.
Minua jännittää ihan kauheasti mitä tekee vanha kunnon Väyrynen. Muistelen lukeneeni, että mikäli hän ei saa ulkoministerin salkkua, hän lähtee takaisin Brysseliin. Voi että, niin olisikin hyvä. Mitä vähemmän maamme asioista päättäjiksi valitut tyypit änkyröivät, sitä enemmän jää aikaa oikeisiin ja tärkeisiin asioihin. Ei sinne näitä jarrumiehiä ja vänkäreitä tarvita.

Siellä vaan tuntuu olevan nyt ministerinvirkoja kärkkymässä niin isoegoista porukkaa, että yhteiseen hiileen puhaltaminen käy mahdottomaksi. Jokainen toki puhkuu ja puhaltaa mutta lopussa kaikilla on naama noessa. Ja nuotio sammunut.


Mitäs Torpalle. No eipä mitään. Harmaa päivä ja kevät lymyää jossain pilvipatjan takana. Nokka vuotaa, kurkkua kihelmöi ja aivastus toisensa perään tekevät elämästä hieman tylsää.
Sain jo niputettua maaliskuun kirjanpidon ja yhden matkalaskun, tehtyä jonkinmoisen yhteenvedonkin. Tänään pitää muistaa napata Peetu mukaan kaupunkiin. Seuraavat näyttelyt ovat jo ihan nurkan takana ja karvaturri pitää siistiä. Kasvistäti lupasi asian hoitaa joten piski autoon ja matkaan.

Sitä ennen tässä olisi muutama tunti joiden aikana kunnianhimoinen tavoitteeni on pestä Herrasväen eteisen ikkunat. Joka hemmetin ruutu molemmin puolin. Yhh. Se tarkoittaa myös sitä, että joudun hengittelemään kurkkua kutittavaa kevätilmaa ja aivastelen ikkunat täplikkäiksi sitä mukaa kun ne on pesty. Eli aivan hukkaanheitettyä aikaahan se on. Mutta joskus tuokin on tehtävä joten miksi lykätä. Kunpa keksisinkin jonkin syyn jolla lykätä. Voin toki kertoa, että koko aamupäivän olen syytä etsinyt, turhaan.

Ehkäpä siis keräilen ämpärit ja ikkunalastat ja siirryn hommiin.
Ai joo, nyt meillä haudotaan taas. Muuan kiuruveteläinen kanarouva lyyhistyi pesään. Alla on yhdeksän sinisellä ruksilla merkattua munaa. Saapa nähdä tuleeko hommasta mitään ja montako sieltä kuoriutuu, pari viikkoa vielä ja sitten saattaa siiven alla piipata.

Nyt piippaa huono omatunto, siirryn winduksen huuruiseen maailmaan.
Tätä tänään, mitähän huomenna? Parempaa päivää, missä lienetkin!

Kevät tuo katukuvaan vähäpukeiset naiset ja lyhyet hameet!








10 kommenttia:

  1. Heissan Nemppalasta! Manna viikolla jonakin päivänä kirjoittelin pitkät tovit, jotka katosivat bittiavaruuteen ja ärsyynnyin moisesta niin että siirryin varmaan vaalikoneeseen. Mielenkiintoista on kyllä seurailla millainen kokoonpano Arkadianmäelle tai tarkemmin Sibeliusakatemiaan kokonntuu. Tuskinpa Paavolla on sijaa hallituksessa, kuuleman mukaan Sipilä on terävä, analyyttinen, tiukkakin sekä varsin tuloshakuinen joten toivottavasti enemmän businessmaailman päätöksenteon lainalaisuudet siirtyisivät poliittseen päätöksentekoon. Haasteet ovat kuitenkin talouiden näkökulmasta järisyttävän suuret. Arkea eletään Nemppalassakin, kokouksesta kokoukseen...huomenna taas Isolle Kirkolle. Viikonloppuna ehkäpä jahtailemaan valkoisia palloja, jos ei sada lunta:) Terkkusia Eläinosastolle, Bokserineidon kanssa juostiin maanantaina hieno lenkki Espoossa ja nyt vasta hokasin että Lempimajatalon nurkalta on hienolle luonnonsuojelualueelle todellakin kivenheitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä luulen, ettei Sipilä voi unohtaa puolueensa vanhoja vaikuttajia kun nyt tekivät rynnäköllä paluun vaaleihin ja eduskuntaan. Katso vaan, kohta meillä on taas Vanhanen ja Väyrynen hallituksessa. Ja ties ketä muita menneisyyden haamuja sieltä vielä kaapista ulostautukaan.

      Karu arki, sitähän se. Avaas nyt vähän tuota Lempimajatalojuttua koska en ihan oivaltanut... onko Kaisaniemenpuisto tai Espan puisto luonnonsuojelualuetta?? :D

      Poista
  2. P.S paranemisia, viime viikonloppuna olin lopen väsynyt ja kurkku kipeä mutta laiska lauantai sekä pitkät päiväunet ja ratsastuksen World Cupin finaalit puhalsivat Pöpön pois:) Lorviminen kunniaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lorviminen kannattaa aina. Harmi vaan, etteivät kanssaeläjät sitä siunaukseksi katso. Aina ovat tinkimässä ruokaa tai puhdasta pyykkiä tai jotain. Hmph. Lauantaina kiirehdin saunasta pois juuri parahiksi näkemään Stegarsin ja Axisin hienon suorituksen.

      Poista
  3. Hmph... jäipä nekin lihamarkkinat katsastamatta. Mitään en missannut. Pihalla penkkipunnertajat puolestaan ihastuttavat! Sitä mukaa kun olen perennapenkkejä siivonnut, olen ilolla tervehtinyt vanhoja tuttuja. Sieltä ne punnertaa!

    Bisnesmaailman siirtyminen valtionhallintoon saattaa kapeakatseisena olla vaarallista. Valtion pitäisi pitää huolta omistaan - myös niistä tuottamattomista koululaisista ja vanhuksista ynnä muutoin syrjäytyneistä. YT-neuvotteluita ei heidän osaltaan ole soveliasta edes harkita. Nähtäväksi jää, kovin optimistinen en ole.

    Pienyrittäjän elämää sopisi helpottaa, siitä olisi muutama sananen (siis aivan liian pitkästi...) sanottavana. Nyt lopettaneena yrittäjänä voisin harkita uudelleen yrittäjäksi päätymistä, mikäli jonkinlaisia helpotuksia tulisi. Tuli verokertymää maksettua vallan verrattoman paljon - niin paljon ettei omaan lompakkoon jäänyt paljon mitään. Ikäväkseni toimialani oli osaamisen myyntiä ilman siihen kohdistuvia ostoja. Näin ollen kaikki myynti oli ns. puhdasta tuloa. Ja siitä ensin alv:t ja päälle muut verot. Ei naurattanut, ei kannattanut ja lopetin. Ressilläkin on hintansa. Tähän mennessä verenpainelääkitys ja työuupumus vain. Uhg - olen puhunut. Nyt mulla on aikaa ruopia puutarhaa...

    Ja kas - vattumaa kutsuu saksijaansa. Luvassa on heikko siitepölykevät, toivottavasti ennuste pitää paikkansa ja Hirnakan hönkäyselimet palautuvat normikuntoon!

    Hugs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiläkin on ihan uusia penkkipunnertajia. Siinä missä pitäisi kaiken järjen mukaan olla sormivaleangervoa (tai jotain viisilehtistä), punnertaa jotain lilaa?? Onkohan siellä nyt joku kauan sitten multiin jemmattu juurakko havahtunut ja pyrkii pintaan? Nousukas?

      Joo, sitä toki toivon, etteivät kansalliset yyteet ulkoista ns. tuottamatonta ainesta muihin maihin.

      Kovastihan ne niitä uusia työpaikkoja haluavat näissä lamatalkoissa. Ihan aluksi voisi kyllä poistaa suoraan ekan työntekijän sivukuluista suurimman osan ja seuraavista viidestäkin antaa mojovat alennukset. Silloin kynnys ensimmäisen ulkopuolisen palkkaamiseen ei olisi pienyrittäjille niin suuri ja ehkä jopa yrittäjällekin jäisi muutama ropo vaikka oman eläkekertymänsä kartuttamiseen.

      Isot yrityksethän eivät kaadu yhden eivätkä kymmenenkään perhe- tai vuorotteluvapaata pitävän työntekijänsä kulunkeihin mutta pienyrittäjälle tämä saattaa olla koko yritystoiminnan kannalta kuolettava juttu.

      Moni sanoo nyt, että hittoakos yrittelet jos ei ole varaa maksaa työntekijämaksuja. Hittoapa hyvinkin. Perheensä elatukseen ja lainansa maksaakseen ihmisen on taivuttava moneen, joidenkin jopa yrittäjyyteen. Päättäjiltä vaan on nämä peruspirkkojen pienyritykset täysin unohtuneet, miljonääripääministeri tuskin edes tietää mistä tässä termissä on kyse.

      Taitaisi olla minunkin syytä mennä vattupuskiin rauhoittumaan.
      Olisi edes hevonen kotona jota rapsutella, nyt sitä juurikin tarvitseisin, hevosvoimia!

      Poista
    2. Minä otan maksamistani veroeuroista kymmenykset nyt takaisin. Eikä ole edes huono omatunto! Ensin ajattelin, että eihän sitä näin nyt suinkaan, mutta hetken laskin maksettujen verojen määrää vuosien varrelta. Päädyin niin sikamaiseen lukuun, että lopetin siihen. Minähän tässä olen valtiota elättänyt. Verrattuna siihen lukuun, joka oikeasti päätyi ns. kassan pohjalle ja omaan käyttöön. Yrittäjyyden mielekkyys näin pienyrittäjänä kosahti siihen hetkeen. Ilmankos isommat päätyvät veroparatiiseihin ja muihin lain sallimiin järjestelyihin. Pienyrittäjät ei tähän pysty, joten maksavat veroja. Paljon suhteessa liikevaihtoon.

      Poista
    3. Ota ihmeessä oma osuutesi hyvinvointiyhteiskunnan antimista, sitä vartenhan sinä niitä veroja vuosikaudet tilittelit valtiolle.

      Pikkuisen kärjistäen kirjoitan seuraavan. Pienyrittäjä on valtiolle näppärä lypsylehmä, aikansa se maksaa ja kun ei enää jaksa, se joko laittaa lapun luukulle tai vetää itsensä kiikkuun. Työttömäksi jääneelle pienyrittäjälle ei tarvitse maksaa latin latia mitään kun ei se reppana pystynyt yrittäjäaikoinaan säästämään järjellistä turvakassaa pahan päivän varalle. Ja jos entinen pienyrittäjä keksii jonkun lakipykälän johon vetoamalla saattaisi jonkun euron valtiolta takaisin saada, sen käsittelyyn 'menee' kuukausia. Näissä tukieuroissa huomioidaan luonnollisesti puolison ja perheen tulot ja ansiot, luonnollisesti ne vähennetään pienyrittäjälle kuuluvista tukiroposista.

      Juu, yrittäjyys nousuun ja Suomi kuntoon!

      Täällä on taas kerran yksi aamu josta ei tiedä itkeä vaiko nauraa. Maa on valkoisena ja pesiä kiivaasti rakentelevat tirppanat lentelevät lumisateessa jotenkin eksyneen näköisinä.

      Eilen tuossa pihasalavassa vilahteli runkoa pitkin ylös alas tikka, ja koska nuppi ei ollut punainen vaan harmaa, päättelin fiksuna sen olleen harmaapäätikka.

      Poista
  4. Voi Hirnakka! Miksi sinun piti laittaa tuo minun kuvani tuohon loppuun - nyt olen vähän nolona... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkö se oot?? :D
      Tuolla tädillä on kyllä asennetta, juuri noin sitä pitää!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com