tiistai 21. elokuuta 2018

Syysleimujen aikaan


Syreenifloxi

Tämmöisen epätavallisen lämpimän ja aurinkoisen kesän ansiosta (tai siitä huolimatta) syysleimut rehottavat ennennäkemättömän villeinä.

Iltaisin pihalla on vieno ja raikas tuoksu, päivisin perhosia lepattaa niiden liepeillä ruuhkaksi asti. Kaikkein eniten huomaan pitäväni valkoisten lisäksi aivan kirkkaan punaisista. Toki nuo liilat ja pinkit tuovat mieleen espanjasta tutut bougainvilleat, ne nuokkuvatkin samalla tavalla. Mutta tanakkana töpöttävät punaiset, ne ovat hienoja. Ja niitä pitää saada lisää !



Valkoisia minulla on montaa sorttia. Niiden erot ovat lähinnä kukinnon muodossa ja kukinta-ajassa.
Valitettavasti nimisäleet ovat lähteneet talvien myötä ties kenen matkaan, eivät ne ainakaan enää penkkien reunakivetysten suojissa ole.

Valitettavasti en myöskään enää muista mistä kaikkein punaisimmat ovat peräisin. Todennäköisesti ne ovat olleet Hankkijan valikoimissa. Ajattelin kuitenkin kokeilla onneani ja piipahtaa parilla puutarhalla katsomassa valikoimaa. Hankkijalla on tänä vuonna vain valkopinkki Peppermint. Niitä ostin jo kolme tuuheaa purkkia, pitäisi kiireesti kuopata ne johonkin aukkopaikkaan.




Eilen selailin Äitikullan saamaa taimikuvastoa, olisikohan Kodin kukat ollut nimeltään. Siellä oli muutama kiva leimulajike, mutta minun makuuni liian matalia. Nämä hevonpaskalla lähtöön avustetut yli metriset ovat tarpeeksi näyttäviä isolle ja avaralle pihalle.




Alimmassa kuvassa muuan valkoinen Äitikullan seinustalta, korkeimmat valkoiset keikkuvat minua pidempinä (eihän siihen paljoa tarvita) ja ovat kukkineet ties kuinka monta viikkoa jo. Saadut sateet eivät niitä ole kaataneet, korkeintaan vähän veden painosta ovat taipuneet.

Parasta on se, että vielä on avautumattomia lajikkeita odottamassa, ainakin joku hyvin tummanlila pihtailee nuppujaan ja joku sininenkin antaa odotuttaa.

Minulle saakin nyt ehdottaa uusia lajikenimiä joita voin jahdata reissuillani.

---

Tähän sateisena alkaneeseen tiistaihin ei ole kummempia ohjelmoitu, meinasin ottaa Kasperin tehoharjaukseen ja seurustella sen kanssa pidemmän kaavan mukaan. Kakaralle tekee ihan hyvää seisoskella tallinkäytävällä ja oppia siinä touhuilun ohessa hyödyllisiä ponitaitoja. Kuopimisen (aaaggggh kuinka ärsyttävä tapa) olemme jo saaneet aika hyvin kitkettyä pois.

Mukavaa viikonjatkoa, väittävät että tämä olisi kesän viimeinen kesäisempi viikko, sitten tuloo syksy.

Heinäkuun alussa 
MUOKS: mukaan tarttui kolme isoa purkillista punaisia jakotaimia, saan heti ensi keväänä isot puskat uusia leimuja. Syyslannoskin on viskottu puskien ja perennapenkkien suuntaan, just sopivasti ennen rivakkaa sadetta.

12 kommenttia:

  1. Leimut ovat täälläkin aivan julmetun upeina! Minun suosikkini on harvinainen "syreenifloxi". Toisena taitaa tulla nyt 'Bright Eyes', mutta komeita on kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasitkos tuolla ylhäällä oli syreenifloxi ja sen hommasin sinun innostamana, kuten lähes kaikki muutkin upeudet.
      Joku mun punaisista on Windsor koska kaikki kuninkaalliset jutut houkuttaa.

      Kaikki ne on hienoja, onneksi viihtyvät.

      Poista
    2. Tämä kesä on ollut leimuystävällinen. He kun saattavat olla joskus oikullisia talvehtimisessaan. Joskus härmäkin kiusaa. Mutta nyt nautitaan loistosta. Ja kyllä huomasin syreenifloxin kuvistasi - helmi on sekin, vaikka pienikukkainen.

      Poista
    3. Muistan kyllä 'sen kamalan talven', jolloin niin moni ikuiseksi luulemani rakas perenna heitti veivinsä, sinne meni aika monta leimuakin. Syksyn operaatioissa on muutaman väärään paikkauspaikkaan tyrkätyn leimun pelastaminen parempaan paikkaan, nykyisillä sijoillaan eivät menesty ja onpa härmäkin kiusannut.

      Onko syreenifloxeja eri kokoisilla kukilla? Vähän luulen, että minun yksilöni oli turhan kuumalla paikalla tämän kesän porotuksen kannalta.

      Poista
  2. Voi miten hyvinvoivalta puutarhassasi näyttää! Noita leimuja voisin itsekin harkita. Meillä villakko on kauniissa kukassa edelleen, mutta muuten perennat alkavat näyttää jo vähän surullisilta. Pihalla olisi sopivasti tilaa vielä jollekin kukalle...

    Tänä kesänä olen oppinut tunnistamaan monta kasvia, leimu on yksi niistä. Ihana lukea kommentteja eri alalajeista (onko se oikea termi?), ne eivät sano minulle mitään minkään kukan kohdalla :) Mutta tämä on kiehtova maailma! Oman talon ostaminen herätti valtavan puutarhainnostuksen. Lehtiä ja kirjoja on tullut lueskeltua jo aikamoinen pino kesän aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tämmöisen kesän ja saatujen sateiden jälkeen voi muuta kuin rehottaa.

      Suosittelen kyllä leimuja sinullekin. Hanki paikallista taimikantaa niin talvehtii paremmin. Ja sitä hevonpapanaa sitten roimasti mullan sekaan niin ravinteitakin riittää.

      Yksi hirmuisen tärkeä pointti, Toveri Tita sen minun päähäni on takonut: kolme on ryhmä. Eli kun ostat vaikkapa leimuja, ota kolme per väri, tulee nopsaan näyttävää.

      Puutarhanhoito on kivaa ja sangen opettavaista. Onnea matkaan !

      Poista
  3. Kiitos arvokkaista vinkeistä! Toimin niiden mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä :D
      Lisää lukulistallesi Unelmia ruusuista -blogi, siellä on Toveri Tita (Raahesta) ja hänen blogilistaltaan saatat löytää pohjoisempiakin puutarhabloggaajia.

      Poista
    2. Kiitos vinkistä. Kävin katsomassa, oli niin ihania ruusukuvia, että lukulistalle jää!

      Poista
  4. Kyllä on kauniit leimut siulla. Kiiltoleimuu on miulla valakosena ja on mahoton levviimään, joka kevät revin sitä pois. On sorttimenttaalia noissakin leimuissa, mie oon laittanu niitä muitten perennojen sekkaan. Ihana ois iso leimupenkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taas ei kiiltoleimu oikein viihdy.
      Minä päätin muutama vuosi sitten, että väkisinkin syntyviin aukkopaikkoihin tällään leimua. Nyt on liljapenkissä niin paljon tyhjää, kiitos liljakukkojen hyökkäyksen, että varasin reilusti matalampia sinisiä ja valkoisia leimuja.

      Iso iso iso leimupenkki olisi kieltämättä ihana.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com