tiistai 21. maaliskuuta 2017

Uutta elämää

Lisää kukkoja

Jep, pöhinää pöntössä eli hautomakoneessa tapahtuu. Yksi Light sussex kukkopoika on kuoriutunut ja toinen tuolla taustalla pungertaa maailmaan. Jälkimmäisen nimi on Vino-Veli koska se ei ole vieläkään saanut niskaansa suoraksi. Hällä sattui vähän kovempi munankuori avattavaksi. Tajusin vasta 'melkeinliianmyöhään', ettei tipu pääse kuivuneista kuoren kalvoista irti omin voimin. Niinpä minä avasin koneen, kostutin serlaa (sitä imukykyistä) ja liottelin kalvot notkeiksi. Tipu potki itsensä irti kuorenpalasista ja kenottaa nyt niska vinossa.

Vielä yksi tipu sieltä pungertaa maailmaan, silkkikananmunassa rapisee lupaavasti.

Huomenna ajan Kajjaaniin saakka ja koetan neuvotella itselleni koneellisen verran munauksia, kolmas kerta toden sanokoon! Hitto soikoon!

Viikko on muuten sujunut hyvin, mutta tänään sekä koirat että kissat ovat olleet aivan hysteerisiä tipujen piipityksen takia. Neljä nokkaa on kiinni koneessa jos en kiellä. Nyt kissat on teljetty takaeteiseen yörauhan nimissä ja koirilta loppui kunto. Ovat huohottaneet ja hilluneet koko päivän ja minulta verenpaine kiehuu uutta ennätystään. Onneksi kohta saan tiput lämpölevyn hellään huomaan varaston puolelle.

Säiden puolesta ollaan yhä keväässä. Tänään on tullut lunta, räntää ja aurinkoa. Nyt tuulee taas aivan huimilla boforeilla, olisivatko jo kolmannet karistajaiset tälle keväälle ja neljäs lakki kannon nokkaan? Kuten joka vuosi, sekoan laskuissa. Ja aina se kesä kuitenkin tulee, hyvä niin.

Yritän opiskella videoiden liittämistä näihin postauksiin, olisi hauskaa materiaalia tulossa heti kun oivallan miten pitää toimia... saattaa siis vielä kestää. Älä ainakaan hengitystäsi pidättele odottaessasi.

Aamulla tulee heinäkuorma, sitten piipahdan kainuussa, moikka !

Lumiraja vetäytyy

6 kommenttia:

  1. Noi voihan kukko sentään, josko seuraava setti olisi kanoja? Yrittänyttä ei laiteta, mutta kilometrimunia ne teillä kyllä on! Mitäpä sitä ei harrastuksen eteen tekisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Serkkupojalle Espooseen just tein virtuaalisen kanalaesittelyn ja totesin, että nämä ovat niitä maalaisten kotkotuksia. Espoossa asuessa en todellakaan tuntenut tarvetta perehtyä kanarotuihin vaan ostin aina kaupasta ruskeita munia koska mielsin ne vähän paremmiksi maalaismuniksi. Noh, tupaantuliaiskanat muuttivat paljon ja nyt mennään tällä harrastuslevelillä... Keväällä ajelen jonnekin Köyliön perukoille kanoja hakemaan, huomenna piipahdan Kajaanin syrjäkylällä. Onneksi muutama kaveri ottaa samaan kuormaan lintuja eli vähän bensakuluja jaetaan. Enpä olisi kymmenen vuotta sitten heittäväni kanarahtia ;-)

      Poista
  2. Turvallista kanarahtireissua! Redsyllä kävi sitten Espoossa lounaalla(kokouksessa) ja vielä käyn läpi hankintalain mukaisia dokumentteja...meni jo hermo kerran yhdelle tieteellisistä besser wissereistä mutta selvisin ilman Erikeepperiä ( vanha kikka pysyä yhtenä kappaleena, muistat varmaan): Ehkä ehdin pakata aamulla tai sitten suuntaan kohti Pohjoista teemalla Passi, hammasharja ja luottokortti. P.S onnea newborn Tipusille, huvitin itseäni tänään Ranuan jääkarhuvauvalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olipa reissu.

      Niitä tipusia tuli kolme, kaksi sussexia ja musta silkkitipu. Kukkoja varmaan kaikki :(

      Ranuan jääkarhubeebis on ihana.

      Poista
  3. Voihan kanarahti. Itse suoritin ensimmäisen kanarahtini jo yhdeksän vuotta sitten, takapenkillä oli boxissa kukko ja kaksi kanaa reilut 100 km. Sittemmin on tullut kuljeteltua kaikkea autossa elävästä hanhesta aina ties kuinka monenlaisiin siitosmuniin. Tässä kun miettii, että asun kuitenkin edelleen kaupungissa, niin en ehkä uskallakaan muuttaa maalle, jos se touhu siitä vaan pahenee :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin hyvin veikkailla (enkä taatusti pahemmin erehdy), että sinun maallemuuttosi jälkeen nurkissasi pyörisi yhtä sun toista kaakattajaa. Oireet ovat lupaavat.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com