sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Sydämen asioita




Pikkuisen hiihtoloman (hiihtelin jarrusukissa sisätiloissa ja kepin kanssa ulkona) viimeisenä päivänä olen saanut aikaiseksi purkaa kameraan kertyneet muutamat räpsyt. Sattuneesta syystä hiihtolomaviikko ei ollut ihan perinteisen tyylin lomanen. Vasta perjantaina pakkauduimme autoon ja suuntasimme auton kohti Savonmuata. Poikkesin nykyisiä uusia Kuopioperinteitäni noudattaen sairaalaan, siellä pötkötteli leikkausta odottelemassa huonekaverini kotikaupungin sairaalasta ja muutenkin hän on elävä todiste siitä, miten pieni maailma onkaan. No ei asiasta enempää, hyvää ja nopeaa toipumista sinne!

Seuraava stoppi oli Matkuksen ostosalue. Olin niin täynnä tarmoa, että könkkäsin Ikean molemmat kerrokset läpi. Lounaan jälkeen köpöttelin vielä ostarin täästä päähän, molemmat kerrokset. Välillä piti tietysti lepuuttaa kahvilassa ja yhden kerran piti rotsikin antaa Iso-J:n kantoon kun meinasi hiki tulla ja huimata.

Selvisin kunnialla kierroksista ja autoon istahtaminen oli oikein tervetullutta vaihtelua. Päämääränä oli kertakaikkisen kummallinen paikka, Järvisydän -niminen kohde Rantasalmen ettäänperän takanurkan takana.

Voihan veljet mikä paikka!


Perjantai-iltana kuljeskelimme ympäriinsä ja etenkin minun oli vaikea ymmärtää kaikkea näkemääni. Iso-J oli toki siellä aiemminkin vieraillut joten hän toimi oppaana, ystävällisen renkipojan lisäksi.
Ruoka oli huikeaa, hirvenlihavarras, juureksia ja spelttiä älyttömän huikean kastikkeen kera. Muilta lautasilta löytyi kuhaa ja naudanpihviä, Ja riittävän reilu kaato loistavaa (ranskalaiseksi) punaviiniä. Jäläkimakkeeksi otimme Perikunnan kanssa yhteismaisteluun creme brulén jota höysti aidon ja autenttisen makuinen tyrnikastike, mmmmmmh.

Heti kyllä kohosi mieleen, että juuri tuossa paikassa olisi kiva pitää syksyn puolella jonkinlaiset kokoontumisajot, Ämmäfestit vaikkapa. Tunnen niin hulvatonta naisporukkaa, että olisi huikeaa saada edes osa siitä laumasta hetkeksi samana katon alle. Laitamma idean hautumaan.

Sunnuntaina, ruhtinaallisen aamiaisen jälkeen käppäilimme pihoja pitkin, Nuorimmainen kävi lenkin järven jäällä. Iso-J:n työtapaamisen jälkeen pakkauduimme autoon ja nokka kohti Savonlinnaa. Siellä totesin marketin vihannesosaston kohdalla, että ei pysty ihminen kävelemään metriäkään. Onneksi oli penkki jossa vanhat ja vaivaiset voivat levähtää jos loppuu kintuista jerkku kesken.

Kotimatkan loppuosuuden pötköttelin vaaterissa, kiitos taittuvien penkkien.  Oikea nivustaive oli kuin tulessa, mikälie rasitus siihen sitten iskikään. Levolla ja panacodilla meni ohi.

Kotiin oli kiva tulla, joskin kohteessa olisi hyvin viihtynyt useamman päivän. Jäälle olisi tehnyt mieli, potkukelkalla näkyivät muutkin painelevan. Moottorikelkkoja katselin kaihoten, ihan tuli taannoinen Islannin mönkkärikurvailu mieleen.


Vähän korkeampi kynnys

Paikka on ketjuihin kuulumaton perheyritys, eli tuolla ei höylätä bonuksia eikä syödä ketjuruokalan listalta Mörköeetun makkaraperunoita. Oikea helmien helmi, menkää ja löytäkää!
Syksyllä sinne avautuu kokonaan uusi Spa-kokonaisuus ja itse päärakennukseenkin tulee aivan uskomattoman hieno systeemi.

Ei oikein voinut ymmärtää, miten hienosti luonnonkivi, kallioseinä, 8000 vuotiaat uppotukit ja muut hakopuut, proomunrunko sekä muu ikiaikaisen vanha materiaali taipuu rakennukseen niin luontevasti.  Poissa olivat halvat muovipaneelit, se mikä oli uutta, oli hillittyä ja sopi ikiaikaisten materiaalien sekaan kuin valettu.

Tähän vielä muutama kuva sisältä, en osannut enkä jaksanut säätää valoja, oli aika haastavaa. Viinikellariin en päässyt, piti kuvata lasin takaa, muita saleja yritin kuvailla edes vähän.



Jättiläisen tuolit, korkeutta noin 3 metriä tai ylikin







Semmoinen reissu se, menkää ja tutkikaa itse, Hirnakka lyö hyväksymisleiman tälle kohteelle ja räpsäyttää täydet viisi tähteä. Erikoismaininta perheyrittäjyydestä.

Tälle päivälle voi antaa arvosanaksi oikeastaan muutenkin viisi tähteä. Nuorimmaisen riparipassi on yhtä leimaa vaille täysi (aikataulussa ollaan kaikesta huolimatta), Ponimies oli ollut oikein sosiaalisella keväthempeilytuulella, aurinko paistoi ja lämmitti ja minä kurvailin rakkaalla Hopianuolellani ympäri pihaa, kikkailin ja pakittelin. Kaikki toimi kuin unelma.
Tarpeetonta kai mainta, että hymy oli muikea.

Tähän loppuun vielä eräänlainen voitonmerkki, V:hän se tämäkin on kun oikein osaa katsoa.
Ja ihan lopuksi norpan muikea ilme.

Mukavaa viikkoa, missä lienetkin!




15 kommenttia:

  1. On kyllä mahti hieno hotelli, Instasta Tallimiehen kanssa jo ihasteltiin ja mietittiin, että sinne voitas suunnata lomalle joku vkoloppu (lue: todellakin ilman lapsia!).

    Ja erinomaista kuulla, että siellä ollaan jo taas harppauksin menty eteenpäin, monellakin saralla. Peukut täältä :) Ja terkut Töttikseltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menkää ihmeessä. Ei ole mahdoton matka, tuskin 200 km teiltä. Savonlinnasta jotain alle 50 km. Ihan mahtipaikka on kyllä. Täytyy yrittää sovitella aikatauluja jotta voisi käydä höpisemässä Töttikselle juttuja.

      Poista
  2. Kuulostaa kivalta breikiltä.

    Taidokkaita nuo muuraukset.
    Minä en selviäisi hengissä Ikeasta, varmaan, missään olosuhteissa.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva ja tarpeellinen breikki vaikka eilinen menikin elpymiseen. Edes saunaan en jaksanut illalla.
      Ikea on oma lajinsa. Olen juossut sen viimeisilläni raskaana ja nyt nilkkuna. En tiedä kumpi oli pahempi.

      Poista
  3. Kovan urakan olit ottanut. Minä tervein kintuin olisin hyytynyt ekaan ostoshelv...keskukseen!

    Upeat kuvat ja erikoinen paikka, varmasti tutustumisen arvoinen. Melkein kaikki kun on ketjuuntuneita, eli samaa mättöä ja lookia kaikkialla. Perin tylsää ja yllätyksetöntä.

    Keräähän taas voimia, saavutusten jälkeen pitää elpyä ettei mene aivan maitohapoille.

    VastaaPoista
  4. Aj jai. Mun täytyy huomenna näyttää tää sun blogi töissä Liisalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jahas, sie kiilasit tähän väliin. Oli kyllä hieno paikka, innolla odotan syksyä ja span valmistumista.

      Poista
  5. No joo, jälkeenpäin oli viisasta todeta, että pikkuisen ahnehdin liikuntaa.

    Sen verran olen nähnyt majoitusliikkeitä, että nämä ketjuuntumattomat ovat niitä joihin kannattaa tutustua avoimin mielin, koskaan ei voi tietää mikä helmi löytyy. Ja onhan niitä jo löytynyt.

    Huominen on pääsääntöisesti iisi päivä. Ehkä vähän paperitöitä.
    Voimia viikkoosi, muistuta mua tällä viikolla chilin kylvöistä. Ne pitää nyt saada alulle kiireesti.

    VastaaPoista
  6. Järvisydän on loistava paikka. Omasta visittistä kulunut pitkä aika, silloin paukkui tammikuun hurjat pakkaset mutta näkymä huurteiselle selälle oli mieleenpainuva. Lentokentän lempimajatalossa loungessa, huomenna suunta Wieniin, jossa loppu viikko. Ehkäpä ehtisi kurkistaa Espanjalaisen Ratsastuskoulun hoposia ainakin tallipihan lasiseinästä, jos ei muuten. Tiiviitä päiviä tiedossa, su pit stop kotiin ja sitten ma reissu jatkuu. Nuorimmalle onnea riparipassin suhteen. Pitänee sopia hänen kanssaan suunnittelukokous:)). Aurinkoisia päiviä Torpalle ja kaikille paljon terkkusia Nempalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan muuttunut käyntisi jälkeenkin, nythän sinne tulee uusi respa ja se Spa -rakennus.

      Wienin kevät on varmasti suloinen, koeta näpistää joku hetki ihan vain itsellesi ja kaupungille.

      Aurinkoa viikkoosi!

      Poista
  7. Olipas vapauttavaa tuulettaa päätään ja vaihtaa ajatuksia koiralenkillä ja pitkätukkia harjatessa.

    Naiseudessa on onneksi se hyvä puoli, että saa vaihtaa mielipidettään. Ja hyvässä kumppanissa se on hyvää, että tajuaa olla naisensa kanssa samaan meiltä.

    Olo on rauhallinen ja tyytyväinen. Nyt on ihmisen hyvä olla.

    Kiitos vertaistuesta murunen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi. Minusta tuntuu, että puheena ollut asia meni just niinkuin sen pitikin mennä. Aika kyllä näyttää, että päätös oli oikea.

      Rapsuttele pitkätukkia ja niitä muita nelijalkaisia ja onnittelut koko perheelle hyvästä päätöksestä olla hajoittamatta huolella värkättyä tiimiä.
      Tilanteita tulee ja menee.

      Poista
  8. The Eagle has landed to Vienna! Koneen lähestyessä täällä satoi LUNTA! Taksimatkalla hotelliin vettä ja nyt näyttäisi pikku hiljaa varovasti kirkastuvan ja aurinko pilkottaa pilvien lomasta.Tonava kaunoinen näkyy ikkunasta. Paljon lämpimiä ajatuksia ja power hugseja Torpalle! Kerro Seniorikansalaiselle omat erityisterveiset ja Elänosastolle myös toki! P.S Heidin Instassa oli hukea kuva Hurja-kissasta. Kuvaa ei voi katsoa tulematta äärimmäisen hyvälle tuulelle! Hurja on hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terkkuja sinne kevääseen, tuo vähän mukana. Enkä pistä pahakseni jos onnistut keplottelemaan ehjänä aimo murikan ehtaa Sachertorttua ;-)
      Kivaa reissua, toivottavasti siinä on sopivasti työtä ja vapaampaa olemista.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com