lauantai 19. maaliskuuta 2016

Aarinko aarmas

Plinsessan aamuettonet (kuva Heidi M.)
Aaarinko aarmas on herättänyt meidät tällä viikolla kutakuinkin joka aamu. Tai tarkemmin sanottuna on herätty aurinkoiseen aamuun. Aamuthan ovat jo ihan valoisia, kuka enää muistaa kaamosta? Meni jo ja uusi on tulossa vasta noin kahdeksan kuukauden kuluttua.

Heidi lähetti aamun iloksi whatsAppviestinä kuvan aamiaispöydästä missä muuan Ruusunen uinailee tyytyväisenä ja kylläisenä. Niin ikävä tuota hevosenpätkää, heti kun tästä suinkin kynnelle kykenen, auto liikahtaa kohti naapurikylän vaaransyrjää. Viedään omppuja ja vadelmaveneitä. Voi olla, että Plinsessa ehkä säikähtää, nytkö hänet taas riistetään pois Paratiisista. 

No ei tulla kopin kanssa.

Hippi Huoleton
Pienen terrierin Iso Ego
Pyllyt ei katso pahasti

Nasse ja Leffe kirmailivat jääkovalla hangella ja kuten kuvasta näkee, lunta on. Tuossa nimenomaisessa paikassa vajaa metri kun siihen on lingottu pihatien lumia ja kolattu vielä pienempienkin käytävien lumia. Mutta äkkiä se tuosta sulaa kun vauhtiin pääsee.

Nasse oli kovin tarkka, ettei Leffe vaan vahingossakaan katso pahalla. Eihän se pölhö edes osaa, sama hölmistynyt ilme hällä on aina. Mutta Nasse on kova poika tulkitsemaan ja välillä onkin viisasta kääntää persaukset toiselle, ei ainakaan pahaa silmää näytä tuo pääty.

Kuvista näkyy, että Leffen turkki on turkasen kauhean näköinen, ihan näinä viikkoina pitää viedä Leffe kasvattajalle trimmiin, kaikki pois vaan. Epäilen myös, että trimmin myötä paljastuu Leffen pyöreä talvikroppa ja sitten pitää ryhtyä julmiin ruuanrajoitustoimiin. Leffe parka, koira jolla olisi pohjaton ruokahalu.

Pienen ihmisen suuri hetki

Tämäkin oli viikon hohtohetkiä, kävin tuulettamassa päätä ja autoa isommalla tiellä. En kerro missä kaikkialla käytiin, mutta reissu oli etenkin minulle erittäin tarpeellinen. Tämä kotiaresti on kieltämättä hermoille käypää aikaa mutta pienet irtiotot antavat toivoa paremmasta.

Vielä tästä noustaan.

Ja loppuun viikon pilapiirrosantia. Paikallislehti muuttui tabloidkokoon ja uudistus on ihan oo ja koo. Parasta, että pilapiirtäjä pysyi samana ja saamme näitä väläyksiä hihitellä jatkossakin. Tälle nauroin ääneen.

Nyt valot veks, on Earth Hour. Kynttilät palaa jo.
Hauskaa illanjatkoa, missä lienetkin!

Oivallus!





18 kommenttia:

  1. Hän uinailun lomassa myös ruokaili makuultaan. Lauma opettanut hyville tavoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota hän harrastaa kotonakin, kumpikin hevonen rojotti sorkat suorana auringossa. Tuommoisesta näystä laskee heti verenpaine ja tulee hyvä mieli.

      Poista
  2. Makuultaan syövä hevonen mulla onkin vielä näkemättä! Makuultaan syövä ja juova koira on tullut tavattua, mutta makuultaan ruokaileva hevonen on ihan uutta :D No, rento meininki on elämässä tärkeää.

    Ja juu, osuva oli tuo teidän paikallislehden pilapiirros.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun lienee tehtävä reissu itäiseen suomeen itärajan tuntumaan :D

      Poista
    2. Kyä näi o. Tänne syvään itään on tultava outoja ilmiöitä nähdäkseen :D Teretulemast Marra!

      Poista
    3. Varokaa vaan mitä suustanne päästätte, on sitä meikäläinen lähtenyt maan rajojen ulkopuolellekin bloggaajan kutsun perässä, että ei tiedä, minä päivänä oon kääntänyt Volvon nokan kohti itää... ;)

      Poista
    4. Pakataan sulle sitten Volvon peräloota täyteen matkamuistoja, tuu vaan :D

      Poista
    5. Ai vähän niinkuin lensin männä viikolla Espanjasta kotiin luomukananmunia käsimatkatavaroissani ja nyt ne munat on kaverin hautimessa :D

      Poista
    6. Sulta ne ei ideat lopu, tuo on huippuhomma. Toivottavasti tuliaismunat itää. Ja täältä idästä voi löytää uusia virikkeitä :D

      Poista
    7. Joo, katotaan jääkö katalonialaismunat suutareiksi vai saadaanko sieltä Carmen, Maria ja Felicia ;)

      Joo, varokaa vaan, taidan tehdä kesäretken sinne eteen. Varsinkin jos mun autokaupat toteutuu ja Sininen Sulka saapuu autokseni. Tosin en tiedä uskallanko sitten nähdä Töttistä, ettei mulle tule kauhea liinakonostohinku, mutta kaikkeen muuhun voin sillä reissulla tutustua ;)

      Poista
    8. Miten voi itään mennä vahingossa muotoon eteen...

      Poista
  3. Voi kuinka ihanat muistot tulivat tuon Töttiksen kuvan myötä! Juur kevään ekassa sulapaikassa hevoset ensin kääntelivät seisaaltaan kylkiään aurinkoon, sitten maata rojottivat nauttimassa auringosta. Kevätauringon voima on uskomaton!

    Ja kyllä, täälläkin on nähty makuultaan syöviä hevosia. Se on laiskuus huipussaan ja ilmenee jos on vapaa heinä. Silloin voi asettua vaikka sapuskan viereen torkuille ja jatkaa siihen mihin aiemmin jäi.

    Eka joutsenaura bongattu - kevättä se on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on vapaa heinä, mutta silti nuo makoilee muualla ja syövät seisten. Ehkä ovat niin vanhoihin kaavoihinsa kangistuneita, kun vapaa heinä ollut vasta reilun vuoden, niin eivät osaa hyödyntää kaikkia etuisuuksia :D

      Poista
    2. Titalla on siis ollut ihan yhtä huiput maisemat kuin Heidillä ja minullakin. Kyllä ne todellakin nauttivat.

      Poista
  4. Täällä voi nähdä vain makuultaan syövän ihmisen. Olen laiskuuden syntiä harjoittanut täysin sydämin - lukenut 3 Maria Langin dekkaria putkeen ja napsin herkkuja. Nyt kieriskelen sitten synnintunnossa...

    Todennäköisesti kävit kuitenkin paremmassa paikassa kun minä päätä tuulettamassa - itse sain hirveitä angsteja kun yhtä luentoa kuuntelin torstaina.

    Koirat on suloisia, katsoi ihan kumpaa päätä vain.

    Ja joo, pilapiirros on osuva. Lapsilisä on monessa perheessä todella tarpeen viimeistä euroa myöten lapsen menoihin. Enkä pidä sitäkään pahana, jos se säätetään esim. opintoihin. Huolettaa myös ikääntyneiden vammaisten vammaispalveluihin kohdistettavat säästöt. Samaan aikaan saa lukea lehdistä yksittäisten valtion yritysten ja laitosten johtajien palkoista ja palkkioista, jotka siis on ihan poliittisella päätöksenteolla siunatut.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, vetäisin mm. yhden ämpärillisen jäätelöä ja pari pussillista pupuneidin rakeita *röyh* Ensi viikolla teenkin sitten katumusharjoituksia harva se päivä.

      Ja kyllä, minä en kuunnellut luentoa, vetelin roimia sarjoja taljavetoja ja jumppasin kinttuja.

      Eivät kyllä maailmat kohtaa, meinaan tätä vammaisten ja tai invalidisoituneiden kuljetustuen muuttumien harkinnanvaraiseksi, nyt jo ikääntymisestäkin rokotetaan niinkuin nyt ei olisi muka tarpeeksi liikuntaongelmissakin. Ja toisaalla puuhataan 40 %:n korotuksia palkkoihin... ei ihan loppuun ajateltu juttu mielestäni. Oudolta tuntuu myös ajatus siitä, että jonkun työ on niin arvokasta, että siitä pitää maksaa kymmeniätuhansia euroja kuukausi, edut toki päälle tähän.

      Poista
  5. Viimeinkin jokin positiivinen järistys - viime yönä maanjäristys kilisytteli astioita kaapissa ja heilutti mökkiä melkoisen jyrinän keralla. Positiivinen siksi, että mitään ei särkynyt :D

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com