Plinsessan aamuettonet (kuva Heidi M.) |
Aaarinko aarmas on herättänyt meidät tällä viikolla kutakuinkin joka aamu. Tai tarkemmin sanottuna on herätty aurinkoiseen aamuun. Aamuthan ovat jo ihan valoisia, kuka enää muistaa kaamosta? Meni jo ja uusi on tulossa vasta noin kahdeksan kuukauden kuluttua.
Heidi lähetti aamun iloksi whatsAppviestinä kuvan aamiaispöydästä missä muuan Ruusunen uinailee tyytyväisenä ja kylläisenä. Niin ikävä tuota hevosenpätkää, heti kun tästä suinkin kynnelle kykenen, auto liikahtaa kohti naapurikylän vaaransyrjää. Viedään omppuja ja vadelmaveneitä. Voi olla, että Plinsessa ehkä säikähtää, nytkö hänet taas riistetään pois Paratiisista.
No ei tulla kopin kanssa.
Hippi Huoleton |
Pienen terrierin Iso Ego |
Pyllyt ei katso pahasti |
Nasse oli kovin tarkka, ettei Leffe vaan vahingossakaan katso pahalla. Eihän se pölhö edes osaa, sama hölmistynyt ilme hällä on aina. Mutta Nasse on kova poika tulkitsemaan ja välillä onkin viisasta kääntää persaukset toiselle, ei ainakaan pahaa silmää näytä tuo pääty.
Kuvista näkyy, että Leffen turkki on turkasen kauhean näköinen, ihan näinä viikkoina pitää viedä Leffe kasvattajalle trimmiin, kaikki pois vaan. Epäilen myös, että trimmin myötä paljastuu Leffen pyöreä talvikroppa ja sitten pitää ryhtyä julmiin ruuanrajoitustoimiin. Leffe parka, koira jolla olisi pohjaton ruokahalu.
Pienen ihmisen suuri hetki |
Vielä tästä noustaan.
Ja loppuun viikon pilapiirrosantia. Paikallislehti muuttui tabloidkokoon ja uudistus on ihan oo ja koo. Parasta, että pilapiirtäjä pysyi samana ja saamme näitä väläyksiä hihitellä jatkossakin. Tälle nauroin ääneen.
Nyt valot veks, on Earth Hour. Kynttilät palaa jo.
Hauskaa illanjatkoa, missä lienetkin!
Hän uinailun lomassa myös ruokaili makuultaan. Lauma opettanut hyville tavoille.
VastaaPoistaTuota hän harrastaa kotonakin, kumpikin hevonen rojotti sorkat suorana auringossa. Tuommoisesta näystä laskee heti verenpaine ja tulee hyvä mieli.
PoistaMakuultaan syövä hevonen mulla onkin vielä näkemättä! Makuultaan syövä ja juova koira on tullut tavattua, mutta makuultaan ruokaileva hevonen on ihan uutta :D No, rento meininki on elämässä tärkeää.
VastaaPoistaJa juu, osuva oli tuo teidän paikallislehden pilapiirros.
Sinun lienee tehtävä reissu itäiseen suomeen itärajan tuntumaan :D
PoistaKyä näi o. Tänne syvään itään on tultava outoja ilmiöitä nähdäkseen :D Teretulemast Marra!
PoistaVarokaa vaan mitä suustanne päästätte, on sitä meikäläinen lähtenyt maan rajojen ulkopuolellekin bloggaajan kutsun perässä, että ei tiedä, minä päivänä oon kääntänyt Volvon nokan kohti itää... ;)
PoistaPakataan sulle sitten Volvon peräloota täyteen matkamuistoja, tuu vaan :D
PoistaAi vähän niinkuin lensin männä viikolla Espanjasta kotiin luomukananmunia käsimatkatavaroissani ja nyt ne munat on kaverin hautimessa :D
PoistaSulta ne ei ideat lopu, tuo on huippuhomma. Toivottavasti tuliaismunat itää. Ja täältä idästä voi löytää uusia virikkeitä :D
PoistaJoo, katotaan jääkö katalonialaismunat suutareiksi vai saadaanko sieltä Carmen, Maria ja Felicia ;)
PoistaJoo, varokaa vaan, taidan tehdä kesäretken sinne eteen. Varsinkin jos mun autokaupat toteutuu ja Sininen Sulka saapuu autokseni. Tosin en tiedä uskallanko sitten nähdä Töttistä, ettei mulle tule kauhea liinakonostohinku, mutta kaikkeen muuhun voin sillä reissulla tutustua ;)
Miten voi itään mennä vahingossa muotoon eteen...
PoistaVoi kuinka ihanat muistot tulivat tuon Töttiksen kuvan myötä! Juur kevään ekassa sulapaikassa hevoset ensin kääntelivät seisaaltaan kylkiään aurinkoon, sitten maata rojottivat nauttimassa auringosta. Kevätauringon voima on uskomaton!
VastaaPoistaJa kyllä, täälläkin on nähty makuultaan syöviä hevosia. Se on laiskuus huipussaan ja ilmenee jos on vapaa heinä. Silloin voi asettua vaikka sapuskan viereen torkuille ja jatkaa siihen mihin aiemmin jäi.
Eka joutsenaura bongattu - kevättä se on!
Meillä on vapaa heinä, mutta silti nuo makoilee muualla ja syövät seisten. Ehkä ovat niin vanhoihin kaavoihinsa kangistuneita, kun vapaa heinä ollut vasta reilun vuoden, niin eivät osaa hyödyntää kaikkia etuisuuksia :D
PoistaTitalla on siis ollut ihan yhtä huiput maisemat kuin Heidillä ja minullakin. Kyllä ne todellakin nauttivat.
PoistaTäällä voi nähdä vain makuultaan syövän ihmisen. Olen laiskuuden syntiä harjoittanut täysin sydämin - lukenut 3 Maria Langin dekkaria putkeen ja napsin herkkuja. Nyt kieriskelen sitten synnintunnossa...
VastaaPoistaTodennäköisesti kävit kuitenkin paremmassa paikassa kun minä päätä tuulettamassa - itse sain hirveitä angsteja kun yhtä luentoa kuuntelin torstaina.
Koirat on suloisia, katsoi ihan kumpaa päätä vain.
Ja joo, pilapiirros on osuva. Lapsilisä on monessa perheessä todella tarpeen viimeistä euroa myöten lapsen menoihin. Enkä pidä sitäkään pahana, jos se säätetään esim. opintoihin. Huolettaa myös ikääntyneiden vammaisten vammaispalveluihin kohdistettavat säästöt. Samaan aikaan saa lukea lehdistä yksittäisten valtion yritysten ja laitosten johtajien palkoista ja palkkioista, jotka siis on ihan poliittisella päätöksenteolla siunatut.
OP
Samoin, vetäisin mm. yhden ämpärillisen jäätelöä ja pari pussillista pupuneidin rakeita *röyh* Ensi viikolla teenkin sitten katumusharjoituksia harva se päivä.
PoistaJa kyllä, minä en kuunnellut luentoa, vetelin roimia sarjoja taljavetoja ja jumppasin kinttuja.
Eivät kyllä maailmat kohtaa, meinaan tätä vammaisten ja tai invalidisoituneiden kuljetustuen muuttumien harkinnanvaraiseksi, nyt jo ikääntymisestäkin rokotetaan niinkuin nyt ei olisi muka tarpeeksi liikuntaongelmissakin. Ja toisaalla puuhataan 40 %:n korotuksia palkkoihin... ei ihan loppuun ajateltu juttu mielestäni. Oudolta tuntuu myös ajatus siitä, että jonkun työ on niin arvokasta, että siitä pitää maksaa kymmeniätuhansia euroja kuukausi, edut toki päälle tähän.
Viimeinkin jokin positiivinen järistys - viime yönä maanjäristys kilisytteli astioita kaapissa ja heilutti mökkiä melkoisen jyrinän keralla. Positiivinen siksi, että mitään ei särkynyt :D
VastaaPoistaTeillä kyllä sattuu ja tapahtuu... ihan hurjaa!
Poista