maanantai 25. elokuuta 2014

Kyllä mä täällä olen vielä






Uusi viikko, vanhat säädöt. Lääkäri määräsi vielä yhden kotihoitoviikon. Siinäpä olennainen. Ei mieli mettä keitä eikä paraneminenkaan edisty. Mutta äitiys pätevöittää, äitiys velvoittaa. Olen käytettävissä. Nyt sentään saan vihdoin jonkinlaisen lausunnon jotta pystyn saamaan jonkinlaista korvausta menetetyistä ansiotuloista. Se onkin jo sen verran kryptinen juttu, että Kirjanpitäjä saa tehdä laskelmat.

Viikonloppu toi tervetullutta vaihtelua tähän arkeen, olimme Iso-J:n kanssa rapurallaa -meiningeissä ystäväpariskunnan kutsumina. Eka rapu tuotti pienoista tuskaa ja ahistusta, mutta neljä seuraavaa napsin auki ihan selkäytimestä tulleella vaistolla. Ehkä mulla on sittenkin jossain jotain vanhaa ja äveriästä ruotsalaista sukua joiden viimeinen 100 -vuotias jälkeläinen (minua edeltävä) odottelee miljoonien kruunujensa ja kartanoidensa kanssa puuttuvaa perillistä. Minäminäminä! Jag är här!

Snapseja ei tosin juotu eikä falleralleraata laulettu. Mutta eihän meiltä Perä-Kurjalan ihmisrievuilta moista kukaan odotakaan.

Oli kiva istua iltaa, saunoa ja mässyttää sangen äyriäispitoinen illallinen ynnä yöpalana pikkuisen serranokinkkua, oliiveja ja hispaanian juustoja. Kyllä maailma oli hetken hitusen parempi paikka elää.

Kiitos S ja O, oli todella mukava käydä! Harmi vain, että unohdin sen Limoncellon kotiin, olisi saatu siitä oivalliset jälkiruokanapandeerokset.

Ja koska nyt alkanut viikko on kotiviikko, taidan hommata BB 24/7:n ja keskittyä aivojen surkastuttamiseen oikein antaumuksella. Nyt on sitten aikaa lahota soffassa ja katsoa kaikki tallenteet alkaen vuodesta 2009.

Syksyn sateet alkoivat täälläkin. Ja kanat alkoivat hautomisensa. Perhanan tolvanat, nyt pitäisi jo malttaa, mutta kolme kanaa lötköttää pesässä hautomassa. Yksi tipulainen kuoritui eilen maratonhaudonnan jälkeen, kolme munaa jäi pesään. Ilmeisesti ovat vain huolella hapatetut, ei niistä tipua tule.

Rentoa viikonjatkoa, missä lienetkin.


18 kommenttia:

  1. Good to hear Kuomaseni you are alive and kicking! Ehdin jo huolestua. Nemppalassa keskitytty arkeen päivä päivältä tiiviimmin. La olisi suunta Hispaniaan, vaikkakin hiukan ristiriitaisissa tunnelmissa kun siihen repun pakkaamiseenkin pitäisi keskittyä. Dicking Dock Hillin suhteen ole tiukka, tiukempi tiukin, sekä oman jaksamisen että parhaan mahdollisen hoidon suhteen. Valitettavasti tällä hetkellä sen vaatimiseen on keskityttävä monestakin syystä. Palaillaan detaljeihin mailitse! Hugs to Torppa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeppis, DDH alkaa nyt tökkiä oikein kunnolla.
      Pakkaa reppu ja nauti reissusta.

      Poista
  2. Harmi, ettei potilasrintamalla ole mitään positiivista tapahtunut. :(
    Nyt esitän tyhmän kysymyksen, johon ei ole pakko vastata. Kun lääkäri määrää tuollaisen kotihoitoviikon, niin otetaanko koulunkäyntiin mitään kantaa? Siis opiskellaanko kotona omaan tahtiin koulun toimittaessa läksyt yms. vai unohdetaanko koulu kokonaan?
    Hyvä, että saat (toivottavasti) jotain tulonmenetyskorvausta, sillä kokopäiväistähän tuo hoitaminen on.

    Kuitenkin pääsit(te) onneksi vähän päätä tuulettamaan rapujuhliin. Maailma on ehkä vähän valoisampi kun pääsee pois omista kuvioista vähäksi aikaa.

    Kutsuuko Torpan väkeä borderierkkari lauantaina?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä.
      Kouluun riittää tässä tapauksessa ilmoitus. Opettajat laittavat Wilma-portaaliin läksytietoja ja minä tässä oman toimen ohella hoidan myös läksyjen luvun ja tekemisen. En toki voi toimia täysipäiväsenä kaikkien aineiden erityisopena joten tukiopetus on välttämätöntä kunhan koulukuntoon päästään. Se onkin taas oma vääntönsä. Koska resurssit.

      Tulonmenetyskorvaus on todella kimurantti keissi, katsos yrittäjällähän sitä ilmaista aikaa on eikä rahastakaan pitäisi olla puutetta... *hyvin ironinen hymy*

      Olisin ehkä tullut Borderierkkariin mutta Torpan borderi ei ole turkissa koska joku unohti kesän melskeissä varata nypintäajat eikä tässä nyt oikein muutenkaan ole lähtöfiiliksissä.

      Edellisestä etelän reissusta tuli eilen 85 €:n sakko, Luumäellä pääsin poliisisetien valokuvaan ja rapsut tuli. Kiva matkamuisto sekin.

      Tämähän menee ihan ruikuttamiseksi. Gnnnnh.

      Poista
    2. Tukiopetuksetkin on taidettu pusertaa olemattomiin näinä laihoina aikoina... Ja luulisi koulun ymmärtävän, että sinä et ole se, jolla on kaikkien aineiden opettajakoulutus...

      Mä en ymmärrä sitä ajatusmallia, että yrittäjällä muka olis rahaa niin ettei p*skalle taivu. Niin montaa yksityisyrittäjää olen vierestä seurannut, että minä en moisia harhakuvitelmia elättele. Taidankin siis pysyä palkkahommissa, sikäli mikäli niitä riittää... yyteet alkaa meilläkin.

      Ymmärrän ettei koiranäyttely ole nyt ehkä ihan ensimmäisenä ajatuksissa. Ois vaan törmäilty jos oisit tullut, mä meen perinteisesti sihteeriköksi. :)

      Luumäen peltipoliisit on pahoja! Ja se Luumäen suora muutenkin. Siippakin otti siinä kivan pikavoiton muutama vuosi takaperin, tosin asialla olivat silloin ihan elävät poliisit.

      Poista
    3. Totta joriset, joka kappaleessa :D
      Olisi kyllä pahuksen kiva treffata kehässä tai kehän laidalla. Me ollaan näillä näkymin tulossa Peetun kanssa Jyväskylään, osutaanko sinne samaan aikaan?

      Luumäen tolppa antoi Iso-J:llekin pikavoiton ja taisipa kysellä korttiakin jäähtymään. Paha paikka, hyvin paha paikka, kova luu suorastaan.

      Poista
  3. Toivotan kaikkea hyvää sinne ja kotihoitoviikko voi olla vaikutuksiltaan paljon parempi kuin jokin muu koska kaikki vaikuttaa kaikkeen ja koti on aina koti.

    Sen sijaan jos hommaat BB 24/7, niin tulen ja annan isän kädestä koska asiat eivät sentään ole niin huonosti että pitäisi alkaa itseään kiduttamaan ja tyhmentämään :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan, kiitosta. Usko on ollut kovilla ja isoilla kirjaimilla olen katsonut tarpeelliseksi asiaani täsmentää, täällä kotitorpan kurkihirren alla. Tänne ääntä mahtuu.

      Elähän kuule nyt noin jyrkkänä ole BB:n suhteen. Se on semmoista helppoa höttöä jota katsoessa kuuluu vain hiljainen humina kun aivosolut kellahtavat kyljelleen ja siitä hengettömiksi. Ehkä ne uusiutuvat sitä myötä?

      Poista
  4. Komppaan tässä edellistä kommenttia, BB:n sijasta vaikka Normandian lähetykset Yle Areenasta. Nemppalassa tallentuvat E Viihteeseen ja niitä voi sitten synkkinä syysiltoina tihrustaa. Viikko huristanut hurjaa vauhtia. Tsemppiä Torpalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yle Areenan ratsastusurheilut taitavat olla kaikki tallennettuina, niihin palataan sitten Isolla Ajatuksella.

      Nyt kaikki millä saa pään sisäistä älämölöä vaimennettua on helpottavaa. Tänään katosin taasn kuplaani, salilla. Runttasin selkää ja olkaa oikein ajatuksella. Huomenna olisi taas ohjattu treeni ja uusi ohjelma... voi olla kävely hieman vaikeaa loppuviikon ajan.

      Mukavaa loppuviikkoa ja pakkausintoa!

      Poista
  5. Omaa kokemusta ei ole tuosta tilantesta, voi vain kuvitella. Ei ole yksinkertaista ponnistaa tuolta aurinkoisemmalle laidalle. Paljon voimia ja väliin lisää näitä arjen pieniä iloja, rapukestejä, hyvin toimivia poneja ja heleitä, poutaisia päiviä. Miksei siihen mahdu myös vähän vähän silmienpyörittelyä BB:n seurassa. ;)

    /Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanne on nyt aika herkkä, vähän vaa'ankieliviikko takana, tällä hetkellä painuu selkeästi positiivisen puolelle.
      Onpahan ainakin oppinut iloitsemaan pienistäkin asioista.

      Ja silmienpyörittelyä se BB juuri aiheuttaakin. Jumppahan se on sekin.

      Poista
  6. Toveri Hirnakka - vaikeiden aikojen läpieläminen on raskasta, mutta koitetaan jaksaa jos vaikka päivä kerrallaan. Tai edes tunti.

    Minä lähden nostamaan terapiatyönä valkosipuleita. Jos edes yksi penkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rämmitään ja tarvotaan, sitähän se elämä tällä hetkellä antaa.
      Koeta löytää ilo sadonkorjuusta, minä en ole vielä jaksanut. Kärräsin kanalasta paskat pois ja otin lattian ihan paljaaksi. Pientä pintaremppaa tarvitaan, että kaikki kotkotukset mahtuvat talveksi lämpimään.

      Poista
  7. Nykytrendin mukaan lapsen synnyttäminen pätevöittää sekä terveyden että sairaudenhoidon ammattilaiseksi että yläluokkien opettajaksi...hmmm... *puistelee päätä*

    Vaikka olen ikuisen kotihoidon ja pumpulinpehmeiden arvojen ikikannattaja, olen sitä mieltä että pahimmillaan kuolemaan johtavan (valitettavasti kyllä) sairauden hoidosta ei voi olla vastuussa äiti tai perhe vaan kyllä siihen saatetaan tarvita intensiivistä hoitoa että tilanne saadaan haltuun ennen kuin isompaa vahinkoa tapahtuu. Kukaanhan ei halua sairastaa eikä sairastua, joskus vaan parantuminen ei ole pelkästä tahdonvoimasta kiinni.
    Lämpöisesti suosittelen että jos yhtään väsyttää ja tilanne junnaa paikallaan polkisitte jalkaa kun seuraavan kerran lääkärin tapaatte. Ei ole kenenkään etu ettei sairautta pyritä hoitamaan kaikilla tehokkaimmilla mahdollisilla keinoilla ja joskus ne ikävimmät keinot ovat välttämättömiä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi.

    Teineillä, sairastuneillakin, ei ole pelkästään oppivelollisuus, vaan myös oikeus opetukseen. Koulukyyti päiväsairaalan ja siellä sairaalakoulun toimintaan osallistuminen voisi olla yksi keino tuoda sairastuneelle (oman jaksamisen mukaan) mahdollisuus kokea onnistumista ja auttaa selviytymään vaikeiden aikojen yli.

    Tää nyt oli tällainen kiukkuisen vanhan tädin ikävä kommentti, poista jos tahdot, mutta toivon niiiin kovasti että kipuileva paranisi ennen kuin sinä tai joku muu perheenjäsen polttaa itsensä loppuun. Sairastuneen elämä on taatusti rankkaa ilman että joutuu kantamaan huolta rakkaimpiensa jaksamisesta.

    Tsemppiä telle kaikille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Salla. En varmasti poista yhtään kommenttia (paitsi niitä afrikanperintökirjeitä), jokaisen kommentin luen ajatuksella ja muutamiin palaan jälkeenpäin useammankin kerran.
      Viisaita sanoja ja isoja ajatuksia, kiitos taas.

      Vähitellen alan jo oppia miten Järjestelmän kanssa pelataan. On asioita jotka vaadin saatavaksi per heti ja on asioita joiden kanssa on parasta edetä oppineempien tahtiin. Ilmoitin mitkä lääkärintodistukset tarvitsen ja ne sain. Minulle jopa soitettiin, että ne ovat nyt valmiit, laitetaanko postiin. Olin sattumalta kulmilla ja sain ne käsiini viidessä minuutissa.

      Nyt täytyy tutustua sairausvakuutusten kryptiseen säännösviidakkoon ja koettaa huomata ne miinat, joihin useimmat kompastuvat ja jäävät korvaussysteemin ulkopuolelle.

      Kyllä tämä ihan työstä käy, lähes joka aamu yrittää migreeni kolistella päässäni, mutta lannistuu kun douppaan särkylääkkeillä ja kahvilla. Ehkäpä aivotkin ovat lihaksia jotka vahvistuvat treenin myötä? Välillä ne menevät maitohapoille ja tulee ankara DOMSsi päälle mutta palautuvat taas ja toimivat entistä vahvempina?

      :D

      Poista
  8. "Perä-Kurjalan ihmisrievut" :D Saanko ottaa tämän termin käyttöön? Kuvaa niin hyvin itseänikin. t. Kirsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä vaan, tämä on kai sitä kansanperinteen luomista?

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com