Nykyajan huono äiti… vai miten se nyt meni?

Kirpputorilöytö, 5 €

Sorry vaan, mutta nyt menee vappupäivä pilalle teiltä jotka avasitte tämän sivun hyvän mielen hyrrityksen toivossa. Huti meni ja sitä kuusitoistakiloisella puntilla päähän joka vastaan väittää!

Tiedättekö, nyt minä olen hyvin hyvin, ihan suorastaan oikeasti Vihainen. Äkäinen. Pottuuntunut. Nyppiintynyt. Ärsyyntynyt. Pahoillani. Pahana.

Luettuanne tämän tekstin ihan isolla ajatuksella ymmärrätte varmaankin miksi.

Minä en ole aikaisemmin lukenut tuota blogia, en tiennyt olevankaan. Sosiaalinen media tätä postausta vapunaattona levitti ja olkoonpa juttu faktaa tai fiktiota, mulle se on ihan sama. Kauhuesimerkistä se käy, oikein mainiosti. Sanalla sanoen v-tuttaa kirjoittajan puolesta.

Jos minä jotain asiaa ylipäätään näen tarpeelliseksi vihata, niin se on juuri tuo helevetin pikkusieluisuus joka näemmä riivaa joitakuita, valitettavan monia keskuudessamme. En voi edes kuvitella, minkälainen luiskaotsa näkee tarpeelliseksi tehdä lastensuojeluilmoituksen kyseisessä tapauksessa. Todennäköisesti joku pahuksen kateellinen ja kaunainen 'ystävä' jolla ei ole kanttia ottaa asioista selvää. Suoraan asianosaisilta kysymisestä puhumattakaan.

Ehei, on hiton paljon helpompaa vetää mutkat suoriksi ja tehdä omat hienot johtopäätöksensä. Ja toimia niiden perusteella. Kyllä kelpaa taas hurskastella ja kiitellä omaa hyvyyttään.

Ensinnäkin, ihminen joka ensimmäisen päähän pälähtävän kilahduksen perusteella tulkitsee fb:ssa näkemänsä kuvan lapsen heitteillejätöksi ja huonoksi hoidoksi, on itse itsetutkiskelun tarpeessa. Usein peili on hyvä ja halvin terapeutti. Ihan rohkeasti vaan siltä kyselemään ken on maassa kaunaisin.

Hätäiset päätelmät, omat analyysit (jotka omankin kokemukseni perusteella) perustuvat päättelijän oman ahtaan maailmankatsomuksen pohjalle, ovat yleensä täynnä ennakkoluuloja, kaunaa ja silkkaa tietämättömyyttä. Järjestyksen voi edellisille valita vapaasti. Ennakkoluulo. Kauna. Tietämättömyys. Nuo kolme kun saisi kitkettyä pois, olisi maailma meille kaikille paljon miellyttävämpi paikka elää. Tietoakin useimmiten saa, kun kysyy suoraan mikäli joku asia kanssaeläjien touhussa mietityttää. Kaunat ja ennakkoluulot pitää jokaisen ihan itse käsitellä, paha rasti monelle. Tiedetään.

Sivistyskin kuuluu tähän samaan teemaan, suljetaan kuitenkin pois kouluissa tarjolla oleva sivistys, sillä koulutushan ei valitettavasti ole tässä maailmassa kaikkien saatavilla. Sydämen sivistys ja sen tarve onkin kokonaan yksilöllistä, se hankkii joka tarpeelliseksi kokee...

Surullisinta, nuo kaikki kaunaan ja ties mihin perustuvat anonyymit huolenilmaukset viranomaisille ovat pois todellisten ongelmien selvittelystä. Viranhaltijan on tutkittava kaikki ilmoitukset. Ja hyvä niin. Mutta kun näinä ahtaina aikoina niukkoja resursseja tuhlataan tämänkaltaisiin hommiin, se jos mikä on ihan oikeasti härskiä yhteisten varojen väärinkäyttöä ja tuhlausta.

Jokainenhan elää niinkuin parhaaksi näkee, jokainen saa lapsia laittaa, vaikka joskus toivoisin jonkinlaista lastenhankintalisenssiä rajatapauksille, ajokortin tapaan. Mutta onhan se helvetti ihan tuhannen väärin jos Äiti ottaa itselleen viikon 168:sta tunnista  NELJÄ TUNTIA oman fyysisen ja henkisen hyvinvointinsa eteen, onko? Baaritunnit ovat siis moraalisesti hyväksyttävämpiä kuin treenitunnit?

Minä sanon ihan oman kokemukseni perusteella, että olen kymmenen kertaa paremmin ja enemmän läsnä nykyisin. Ennen douppasin aamulla itseni hereille kourallisella painkillereitä ja välillä arvelutti ajaa koulukyytiä kun järki oli niin sumeana kipulääkkeistä. Nyt olen aidosti väsynyt, liikunnasta ja oikeasta työstä, en lääkkeistä. Kumpi lienee isompi paha? Perilliset käyvät halutessaan lenkillä, syövät tolkusti ja osaavat löhötä jos ei ole muuta mielekkäämpää tekemistä. Huostaanoton paikka?

Syön samassa pöydässä ihan samaa ruokaa kuin muu perhe ja ennenkaikkea, voin sata kertaa paremmin. Tämä kaikki tosin vaatii kuukaudessa 53 euroa kuntosalin jäsenyyteen ja treeneissä vietetty aika, noin 5-7 tuntia viikossa. Eli viikon 168:sta tunnista perheelle jää kuitenkin vähintään 160 tuntia, päivää kohden melkein 23 tuntia. Hätäisellä matikalla laskien, pubissa ei montaa tuntia juhli kun 53 euroa on juotu ja kustu. Uskallan väittää, että ei viittä tuntia tarvita.

Nouskaa sohvasta äidit! Huolehtikaa itsestänne.

Blogin kirjoittajalle perheineen toivon kaikkea hyvää. Tutkikoot viranhaltijat kun se heidän työhönsä kuuluu, mutta sen jälkeen toivon heille työrauhaa oikeasti ongelmallisten tapausten parissa. Ennekuin taas iltapäivälehtien otsikot kertovat karua tarinaa kuinka ihan tavallisessa perheessä menivät sukset lopullisesti ristiin jonka jälkeen puhuivat nyrkit ja aseet, eivät ihmiset.

Otan itse tämän avautumisen jälkeen taas entiseen malliin eli rennosti, koska olen sen arvoinen. Ojentajat laitettiin laulamaan tänään tekniikantarkistustreeneissä (TTT) ja hyvänmielen hormonit (sallitut sellaiset) ovatkin tehneet tästä(kin) päivästä astetta paremman. Ilman kemikaaleja. Edes pubiin ei tarvinnut lähteä rentoutumaan.

The Greatest Wisdom. By cats. As usual.