tiistai 25. elokuuta 2015

Nyt se kesä sitten tuli

Laiskana auringossa

Tässä taisi nyt käydä niin, että kesä teki meille suomalaisille sunseekereille kikkakakkosen ja kesän syksyyn. Käyhän se näinkin, yhtään en valita siitä, että saan pestä petivaatteita ja kuivata ne auringossa ja tuulessa.

Eikä auringonvaloa voi tankata liikaa, ei ainakaan nyt kun pitkä ja kylmä ja märkä kaamos väijyy ihan muutaman kalenterinlehden käännön takana.

Torpalla on kaikki hyvin, kenttärojektikin nytkähti eteenpäin kun kaivurimies kävi. Hintahan se tietysti köyhää aina yskittää, mutta eihän sitä kenttää joka kesä rakenneta uudelleen. Nyt kun tekee kunnolla aitoja myöten niin saa huoletta kurvailla hevospelillä useamman kesän. Sattumalta tältä kaivurimieheltä löytyy koneiden lisäksi suhteet maa-ainesten toimittajiin, paksuja aitatolppia hakupalkalla, valotolppia valoineen (!!) ja mitä muuta nyt keksii kysyä. Ainiin, kokemusta on muutaman ratsastuskentän teostakin. Ja kun ei meillä raukoilla ole kuljetuskalustoa katuvalotolpille niin häneltä toki semmoinenkin kyyti löytyy.

Valokaapelista unohdin kysyä, eiköhän tuotakin löydy kelatolkulla. Eiköhän tuo samalla vetäise valokuitupiuhat Torpan nurkasta sisään jotta päästään nettiinkin pikkuisen liukkaammin.

Kenttää ryhdytään työstämään syyskuun puolenvälin tienoilla. Hevosten kotiinpaluun suhteen ollaan vähän kahden vaiheilla. Pidetäänkö laitumella tuonne syyskuun loppuviikoille saakka jolloin treeni jatkuu katkeamatta oman kentän myötä. Vai otetaanko nyt kotiin syömään, laidunalaahan on kun vain jaksaisi aidata. Se tietää sitten peltohumpattelua ja rymy-Eetu -retkiä pusikkoihin. Jossa vaanii hirvikärpäsiä.

Kyllä nämä asiat yleensä jotenkin järjestyvät. Ei pidä nyt sortua tyttömäiseen hätäilyyn vaan antaa päivien näyttää miten tässä kannattaa edetä.

Polly tahtoo peukalon

Kameraa pitäisi ehdottomasti ulkoiluttaa, nyt on syysleimujen ja liljojen kukinta upeimmillaan. Ehkä jo huomenna...

Muilta osin tämäkin viikko on alkanut ihan isompia kiemuroita. Nuorimmainen on kotona tänään ja huomenna, jotain kurkkutulehdusta näyttäisi tekevän ja kipeä on. On ihan oikeasti kipeä koska jätti väliin eiliset estehyppytreenit. Keitteli itselleen bataattikeittoa jota ryystää hyvällä halulla. Chili ja hunaja näyttävät olevan parhaat kurkunpuuduttajat, siitä vaan. Itse imeskelisin mieluummin strepsilsejä ja rommitoteja.

Esikoinen puunaa huolella, huomenna on luokkakuvaus. Torstaina lähtee tukioppilaan statuksella läheiseen kurssikeskukseen ryhmäyttämään uusia seiskaluokkalaisia, yön yli reissu tiedossa. Hauskaa ohjelmaa ovat keksineet, toivottavasti saavat pitää kaiken suunnittelemansa. Ja luotan siihen, että ohjaajaopettajat ovat tsekanneet ohjelman etukäteen, ettei tulisi mitään mielensäpahoittamispuheluita vanhemmilta. Nykyisin kun ei saa oikein mitään sanoa, etteikö siitä joku pahastuisi.

Meille Nuorimmaisen kanssa jää vielä yhdet leipomistalkoot, Esikoisen luokka järjestää viimeiset myyjäiset Keskussairaalan aulassa perjantaina, keräävät leirikoulukassaan vielä vähän toimintavaluuttaa. Matkat on jo maksettu, nyt haalitaan irtoeurot yhteiskassaan. Ilahduttavan hyvä tuotto noilla myyjäisillä on ollut, joten ihan mielelläni minä parit suolaiset piirakat väkerrän. Ja ehkä Nuorimmainen tekee mustikkamuffinseja. Tai jotain muuta puutarhan sadosta.

Tämä jälkikesä on tehnyt hyvää puutarhalle. Karviaiset ovat isoja, pulskia ja meheviä, vadelmia tulee vähän mutta maukkaita. Omppusato on pilalla eikä mustaherukkasatokaan iso ollut. Punaista tulee kyllä. Valkosipuleita jännitän vielä, ovat nostamatta kun koenostoissa ovat olleet vielä pieniä. Maku on toki kohdallaan jo nyt. Chili kaipaa vielä runsaasti lämpöä ja paistetta. Porkkanat tukehtuivat alkukesän vesisateisiin.

Iso-J lähti reissuun aamulla ja kuulema vasta perjantaina tulee kotiin. Eipä tässä hätää ole vaikka outoa onkin olla taas ihan vaan likkaporukalla kotona.

Siirryn vielä toviksi pihalle (marjapuskaan syömään) kesäiltaa viettämään.
Mukavaa iltaa, missä lienetkin!



PeeÄäs: tämä kuva on erityisesti Sudburyyn, paljon terveisiä!


2 kommenttia:

  1. Jep, ääni kameran ulkoiluttamiselle! On jo korkea aika :D

    Maalla asumisessa on ulottuvuutena uskomattomat verkostot. Niitä ei ole maalikylissä. Ihan sama mitä tarvihtet, niin käy Huoltoaseman baarissa ja kerro huolesi. Iltaan mennessä asiat on ratkottu ja löydetty juuri oikeat ihmiset/tavarat/osaaminen/kuljetus/asennus jne. Näissä verkostoissa on vain se kreikkalainen puoli, että ei mahda olla alvit maksussa ja verottajakin ehkä jää joltain osalta pimentoon. Saattaahan siinä tarvittavat värkit vaihtua esim. osaavaan palveluun tai muuten vain vaihtokauppa käy. No kyse on yleensä pienistä jutuista, tavaroista jotka jollekin on roinaa ja tarpeettomia - toisen aarteita. Monenlaisista purkutavaroista saa toiseen yhteyteen vaikka ja mitä hienoa.

    Onnea ja menestystä kaikille projekteille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään kuvaan kukkia. Ja Leffeä, se nääs liehuu kaikkialla levittämässä rakkauden sanomaa.

      Nämä maaseudun verkostot ovat käsittämättömiä. Juuri äsken kilahti viesti jossa tarjottiin kuivaa heinää pyöröpaaleissa. Sopuisaan hintaan.

      Äsken pihasta pyörähti pois auto jonka peräkärry oli täynnä hevosenlantamultaa. Kiva kun voi itse olla joskus toiselle apuna.

      Se meidän tallin rakentanut puuseppä oli myös verkoston löytö ja hyvä löytö olikin.

      Joskus saattaa olla vähän kreikkalaista kaupantekoa, myönnän. Raha ei välttämättä liiku ollenkaan.

      Otan kuvia myös projekteista, lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon. Jos sanani syön, Mörökölli minut vieköön!

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!