maanantai 22. syyskuuta 2014

Jäävesihaaste


Sinne menivät muuttolintujen etujoukot, iso ryhmä on vasta tulossa tuolla Pjyytinlandijassa. Toivottavasti selviävät ylilennosta, taitaa olla Vova pikkuisen näreissään näinä aikoina.

Näreissäni olen minäkin. Sataa nimittäin lunta! Aamulla oli vielä ihan mukavan syksyinen, kostea ja sumuinen aamu. Nyt on asteita kaikki kaksi piirua plussan puolella ja yöksi kylmenee. Tuuli on kylmä kuin yllämainitun itäisen maan piällysmiehen hönkäys. Ja suoraan jostain siperian takakolkalta lähtöisin, matkalla vielä hyytävämmäksi kääntynyt.

Valluparka tärisi kun tuotiin talliin. Kiireellä pengottiin loimivalikoimasta herrainkuosinen ruskearuudullinen vohveliloimi jonka alla ruunareppana saa herkän hipiänsä kuivaksi ja toivottavasti myös lämpimäksi. Töttiskin näytti niin kurjalta ja säänpieksämältä, että sai pinkin ruutunutun niskaansa.


Nuorimmaisen kanssa könyttiin pikkukanojen kesämökin alla ja jahdattiin ne kuusi nuorinta tipua talteen. Niiden talvikausi taisi alkaa nyt. Mukaan napattiin kääpiökochinmammat ja kukko sekä musta Olga, tuo uuttera hautoja ja tipunhoivaaja. Muut pikkuiset jäivät vielä ulos, nyt on kaikille tilaa mökissä ja sen alla.

Tipun metsästys oli mielenkiintoista. Piti olla salamannopeana kun nosti kanaemon pyrstöä. Alta singahti kuuteen eri suuntaan tipuja ja nopsaan kun haroi, osui yksi ja toinenkin kämmeneen. Nuorimmainen nappasi pari kiinni ruokakippoa haavina käyttäen. Pahinta metakkaa piti orrelta nostettu kochinkukko, kuinkas muuten.




Ruska on vielä laimeaa, mutta se mikä puihin tuulentuiverrukselta enää jää, muuttuu kyllä upeisiin väreihin.

Bougainvillea pelastettiin sekin jo sisätiloihin. Etuportaalla, iltapäivän ja illan auringossa lämmitellyt raasku päkisti yhden kukkaoksan, muuten on ihan rankula. Arvelin leikata sen melkolailla tasamatalaksi. Kasvakoon sitten uutta versoa jos jaksaa.

En minä kyllä vielä valmis talveen olisi, en ollenkaan.
Äitikullan almanakan mukaan viime vuonna on tämmöinen räntäsade ollut 25.9. Eli samoilla viikoilla se talvi mahtiansa näyttää ensimmäisen kerran. Hyh ja yöks.

Peruna on nostettu, porkkana ja punajuuri saavat vielä olla. Ja minähän en valkosipulia laita ennen lokakuuta, se on vissi! Perinteitä noudatan edes tässä asiassa, hyvin se valkosipuli pärjää vaikka vähän lumisempaankin peltoon hänet työntäisi.

Talvi, EVVK !
Tämän päivän todellisiin ansioihin kuuluu ehdottomasti kahden Kelahakemuksen täyttö. Pusersin kaikki vaaditut liitteet mukaanlukien 19 sivua. Yritin ajatella riittävän yksinkertaisesti ja samalla olla äärimmäisen tarkkana. Ensimmäistä liitettä hioin varmaan pari tuntia ennenkuin totesin sen viittausten ja otsikoiden täsmäävän lomakkeen vastaaviin kohtiin.

Minun käy todella paljon sääliksi niitä, joille lomakkeiden kanssa pelaaminen on vaikeaa. Pientä on präntti ja kapulakieli vain hullummaksi menee. Pahinta on niillä, jotka eivät ymmärrä kaikkia termejäkään saati jaksa viilata liitteitä täydellisiksi. Otti nimittäin minullekin koville, vaikka olen kuitenkin jokusen vuoden ihan valtion virkamiehenäkin toiminut.

Nyt vielä täytyy skannata kaikki lääkärintodistukset ynnä täyttämäni hakulomakkeet. Liitteethän olen taltioinut omina tekstitiedostoinaan. Kuulopuheiden mukaan Kela on sangen taitava hukkaamaan liitteitä, joten varaudun uudelleentoimitukseen. Vaikka toiseenkin. Käsittelyajoista ei ole aavistustakaan, tokkopa nuo edes tämän vuoden puolella päätyvät käsittelijän pöydälle.

Onhan se kaikki kotiinpäin jos sieltä jotain joskus heruu. Pelkkiin lääkäripalkkioihin on jo uponnut useampi satanen. Joten ei siitä savotasta palkoille pääse. Onpahan kuitenkin tehty. Taidanpa tästä haasteesta toivuttuani yrittää vielä saada yrittäjän sairausloma-anomuksen asianmukaiseen kuntoon. Ja nauran kolkkoa naurua perään. Se jos mikä nimittäin tulee bumerangina takaisin. Ei yrittäjä voi sairauslomaa ottaa, vaikka saa ihan diagnosoidun lääkärinlausunnon, pitää yrittäjä saikkunsa silti ihan omaan piikkiin.

Nyt lämmintä teetä ja villasukat! Niistä on syysillan lämpö tehty. Huomenna pitää jysäyttää uunit tulille.

Mukavaa illanjatkoa, missä rämmitkin. Tuulta päin!







8 kommenttia:

  1. Ohhoh - rispektiä ja honoria päälle sisukkaalle lanketin täyttäjälle. Minä en ole yrittäjävuosina viettänyt päivääkään maksullista sairaslomaa, kun ajatuskin Kelan ja lomakkeiden kanssa vietettävästä ajasta on tehnyt hetkessä terveeeksi. Eli on ollut hyvää tsägää, ettei ole lievää kummempaa vaivaa ollut.

    Kylmäksi täälläkin vetää yö. Vein kasvariin pakkasvahdin, kun niitä tomaatteja on edelleen järjetön määrä raakileina. Pari yötä näyttäis kylmältä ja sitten lämpenee taas.

    Valkosipuleilla ei ole kiirus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullehan ei lanketit ryttyile. Mitä kinkkisempi, sitä kiukkuisempi minä ja sitä varmemmin pusken maaliin saakka. Vielä pitää lisätä tilinumero IBAN -muodossa jos sieltä joku ropo heruu niin ei ainakaan väärään tilinumeromuotoon haksahda se maksatus.

      Taidanpa ihan ilkeyttäni ottaa työn alle sen yrittäjä-äidin sairauslomakorvaushakemuksen :D

      Poista
  2. Toivottavasti pärjäät kelan kanssa! On toi niin hullun näköinen otus, et siit ei oikein tie onko se mikä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pärjään minä.
      Hullun nököinen otus, tarkoitat ehkä kukkoamme?

      Poista
  3. Kelan toimivuus riippuu tosi paljon paikkakunnasta. Itsellä on erityislapsena ja nykyisin aikuisena kitkeriä muistoja.

    Mutta toi kukonpyrstö teksteineen sai täällä aikaan taas sellaiset naurut, että oli vähällä, ettei tullut taas kahvia läppärillä -tilataideteos. (Joitakin asioita minä en opi koskaan.) Täytyy ihan kysyä mallin nimeä, loistava räjähtäväkuosinen persusahteri lintusella. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enkö minä ole varoittanut? Täältä voi löytää ihan mitä vaan. Kyseessä on vaka vanha silkkikukkomme, rähjäraasu Gaddafi joka taitaa vaihtaa nimen Metusalemiksi. Biologinen ihme, ikää ainakin 7 v.

      Vein paperit henk.koht. Kelaan ja toivon, että homma hoituu. Nyt on heillä näytön paikka. Sen verran pitää sanoa, ettei mulla ole ollut koskaan ongelmia ko. laitoksen kanssa mutta tuttuja on kyllä kyykyttänyt oikein huolella ja tunteella.

      Poista
  4. On siitä ollut puhetta, ja varoittanut olet, mutta kun minä en opi...

    Joo, Gaddafiksi tuota erittäin taiteellista kukkoa ajattelin. Noista pyrstösulista saisi hianon plyymin, hattukoristeen tms. Pitkää ikää Gaddafi-Metusalemille. Hyvässä hoidossa kotieläimet voivat elää pitkäänkin. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Yritän vähän hillitä kuvia ja kuvatekstejä mutta joskus ei vaan muista...

      Reppanalla on vain harmaata untuvaa jäljellä, ankara sulkasato on vienyt vanhukselta loputkin haivenet päästä ja pyrstöstä. Mutta jäpikkä senkus porskuttaa.

      Taitaa olla hän oppikirjaesimerkki 'valoisasta vanhuudesta'.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!