keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Sitä minä vaan tulin sanomaan

 


... että nyt on ihan selvästi siirrytty kevääseen !

Lähes koko alkuvuosi saatiin elää oikeaa pakkastalvea. Helmikuun lopulla puhalteli meilläkin semmoiset föönit, että meilläkin mentiin parissa vuorokaudessa napakasta pakkasesta nollan kautta plussakeleille. Koko talven paksuuntuneet lumihanget humpsahtivat silmin nähden alemmas.

Maaliskuu on alkanut vaihtelevassa säässä, välillä paistaa oikein lämpimästi (toppatakin läpikin sen tuntee) ja nyt taas sataa jotain valkoista. Ulkolämpötila vaihtelee muutamasta plussasta muutamaan pakkasasteeseen ja hiekoitussepelit jäätyvät yön aikana sulamisvesien sisään. Kaikkein parasta on kuitenkin nopeasti lisääntyvä valon määrä. On niin mukavaa herätä valoisaan aamuun ja nähdä aamuaurinko jo sängystä. Keväisin minä olen iloinen ihan jokaisesta päivästä jolloin näen auringon, vanhan keltaisen energianlähteeni. Vielä iloisempi olen jokaisesta päivästä jolloin ei sada lunta. On sitä jo tänä talvena tarpeeeksi kolattu, lapioitu ja manattu.

Haravointikausikin aloitettiin kun ensimmäiset kevään kiivaat tuulet ravistivat salavista roskaa irti. Ja sitähän niissä riittää. Haravointi tosin tapahtui lumisella pihalla ja hangen päältä. Vanhan sanonnan mukaan maaliskuu maata näyttää ja niin se tosiaan yleensä tekee, myös täällä meidän korkeuksilla. Sitä odotellessa.

Linnut ovat selkeästi lisänneet uusia nuotteja ohjelmistoonsa ja mummo bongasi jo ensimmäiset pesänkatsojat nurin kellahtaneen linnunpöntön päältä. Heti kun hanki sallii, otetaan tikkaat völjyyn ja kipaistaan putsaamassa linnunpöntöt ja oikaistaan vinoon vinksahtaneet.

Minä odottelen kovasti, että jonain aamuna hanki kantaisi sen verran, että pääsen aittaan hakemaan taimiruukkuja. En oikein ymmärrä mikä ihmeen järki minun oli kantaa kaikki taimiruukut aittaan ja jättää isot altaat kasvihuoneeseen. Ensi syksynä kirjoitan ison kyltin kasvihuoneeseen jossa muistutan itseäni talvivarastoinnin järkeistämisestä.

Torpan rauhaan ei kummoisempia kuulu. Mummo sai ensimmäisen rokotteensa ja Perikunnan vanhempi muutti muutaman sadan metrin matkan, oikein näppärään pieneen pesään, tällä kertaa yksin.

Meillä on viikolla 10 hiihtoloma, mutta olen kalenteroinut sen viikon teho-opiskeluviikoksi. Alkuvuoden ryhmätöiden takia rästiin on jäänyt ihan järkyttävä määrä kaikkea muuta (lue: tärkeämpää) ja ne haluan selvitellä pois alta ennen seuraavaa lähijaksoa ja pian alkavia työharjoitteluviikkoja. 

Sen verran aion lomaa pitää, että iltaisin en koneella istu. Katson pari rästihommaa Netflixistä ja luen muutaman kevyemmän kirjan. Kertoo ehkä aika paljon minusta kun koen, että kevyemmän kirjallisuuden lukeminen ja suoratoistosarjojen katsomisenkin olen saanut miellettyä rästihommiksi. Oi aikoja, oi tapoja.

Se on kuitenkin selvä, että tällä hiihtolomalla ei matkusteta ruokakauppaa kauemmas. Aivan liian ikäviä tartuntalukuja päivittäiset uutiset kertovat. Sen enempää politiikkaa ja hallintohommeleita kommentoimatta on kuitenkin pakko sanoa, että hirvittävää seurattavaa tämä nykyinen jahkailu ja sählääminen, onneksi ei ole sotatilasta kyse.

Pysytään terveenä ja nautitaan maaliskuun auringosta !








16 kommenttia:

  1. Kevättä pukkaa! Kätevää haravoida lumien aikaan. Meilläkin on ensi viikolla hiihtoloma. Monta hommaa on suunnitteilla ensi viikoksi, mutta saa nähdä mitkä niistä toteutuvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä aurinko jo lämmittää ja se on asia jota tervehdin joka vuosi ilolla. Talvi on kaunis vuoden aika meidän korkeuksilla, jossa lunta on ja se pysyy kauan valkoisena. Hiihtolomalla pitää yrittää vähän ulkoillakin, toivottavasti suunnitelmat toteutuvat.

      Poista
  2. Kevät tuli nopeasti, täälläkin lumipeite on huvennut silmissä. Tosin kylmempää säätä on luvassa mutta luotan että kevät puskee silti talven tieltään. Mukavaa ja rentouttavaa lomaviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät tuli tuulen mukana. Pikku pakkasesta huolimatta aurinko lämmittää ja sulattaa kinoksia. Aurinkoisia päiviä sinullekin.

      Poista
  3. Siihen se tyssäs kevään tulo. Revontulet on kommiit näyttäytyny ja hyvä tosissaan kun on uamut ja illat jatkuneet. Mukavoo lomaviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, minä en ole revontulia bongaillut tänä talvena kertaakaan kun en enää iltatallin aikoihin pihalla kuljeskele.
      Lomaviikko menee opiskelun rästejä parsiessa mutta yritän kyllä ehtiä vähän muihinkin hommiin. Aurinkoisia päiviä sinulle.

      Poista
  4. Minäkin olen monesti haravoinut terijoensalavan oksia lumen päältä, siten saa aika kätevästi otettua ensimmäisen sarjan risuja pois. Hanget ovat painuneet täälläkin, mutta kyllä lunta riittää siihen malliin, että ei ihan vielä pääse maata kuopimaan.

    Yritä pitää lomaakin sopivasti, että jaksat kevään rypistyksen opinnoissa. Onneksi ei tosiaan ole sotatila, näyttää olevan melkoista säätöä.

    En malttanut olla testaamatta muutaman lajin yksittäisiä tomaatin siemeniä, ja ilokseni voin todeta, että Naranja otti hyvän spurtin tässä porukassa ja verso on jo kasvamassa valohoidossa :). Periaatteessa kylvän runkotomaatit vasta kuun puolen välin maissa, mutta kokeilija minussa sai testaamaan verrokkiryhmän kanssa eli 8 eri lajia ja 1 siemen kutakin kylvetty 28.2. Teen samalla tutkimusta, onko suurempi vaikutus kuulla vai aikaisuudella. Viime vuonna erä punajuuria kasvoi ns. "väärään aikaan kylvettynä" huomattavasti paremmin kuin seuraava erä kaksi viikkoa myöhemmin. Ota tästä nyt sitten selvää ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salava on kyllä hyvä työllistäjä, pitää puuhakkaana vuoden ympäri.
      Yritän rakentaa lomapäivät niin, että jää muutama tunti päivässä ihan leppoisalle lomailullekin. Sitä helpottaa se, että uusien asioiden virta taukoaa hetkeksi kun ei ole luentoja viikkoon. Ehtii ehkä omaksumaan aiemmin luennoituja asioita.

      Naranja on kyllä ehtiväinen, ihan mun ykkössuosikkini. Viime vuonna ehti satoon kesäkuun puolella kylvettynäkin.

      Tomaattikylvöksen laittelu kuumottaa minuakin, mutta odotan nyt kerrankin kiltisti vielä reilun viikon. Jotenkin tuntuu mukavalta laitella niitä vähän kuunkierron mukaan, vaikkei sillä nyt välttämättä tieteellisesti todistettua vaikutusta olisikaan.
      On tämä kevät ainaista odotuksen aikaa 🌱

      Poista
  5. Vilkaisin juuri työhuoneen ikkunasta: lunta sataa ja sakeasti. Ei anneta sään madaltaa mieltä. Kevät keikkuu välillä tähänkin suuntaan.
    Kiva kuulla, että muutkin haravoivat hankea. Minulla ei ole salavanoksia, mutta auringonkukan siementen kuoria lintulautojen alla sitäkin enemmän. Haravalla sain ne kätevästi lapioon. Naapureita saattoi naurattaa, mutta vanhan sanonnan mukaan se pidentää heidän ikäänsä eli tein palveluksen heillekin.
    Hallinnon ja oikeusoppineiden aika kuluu pykäliä viilatessa. Onneksi ei tosiaan ole sotatilasta kyse, vaikka ei tämä silti naurata.
    Mukavaa lomaa ja tsemppiä opiskeluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystävä Inkoosta laittoi aiemmin iltapäivällä kuvan ja pohti, voiko lunta sataa kaatamalla. Näköjään voi. Täälläkin tuprautti lunta silmille kun ajettiin kaupungista kotia kohti.
      Se on hyvä ja jalo pyrkimys lisätä naapureidenkin elinvuosia, parhaani minäkin teen taatakseni naapurille pitkää ikää. Elleivät sitten kuole nauruun puuhastelujamme katsellessaan. Onneksi ovat kaikki sen verran kaukana, ettei ihan jokainen manööveri heille näy.
      Mulla ei oikein ole edes sanoja tuolle asiantuntijaorganisaatioiden keskinäiselle kinastelulle. Aikuiset ihmiset...🤦🏼‍♀️ - ja kaikilla leegio avustajia.
      Kaiken tsempin otan ilolla vastaan! Valonpilkahduksia sinnekin.

      Poista
  6. Kevään säät ovat ailahtelevaiset; viikon sisään on koettu niin vesi-, räntä- kuin lumisade ja pieni raekuurokin tuli iloksemme. Paksun harmaasta pilvipeitteestä on päästy toiseen ääripäähän, eli kirkkaan siniseen taivaaseen ja komeasti helottavaan aurinkoon. Tämän päivää on tuuli yltynyt koko ajan navakammaksi ja pakkanen kiristynyt, joten ehkäpä tästä saadaan loppuviikolle vielä talvimyrskykin. Huoh...!
    Lisääntyneen valon määrän huomaa selvästi erityisesti silloin kun lähtee ajelemaan töistä kotiin. Katuvalotkin syttyvät usein vasta kesken ajomatkan eikä pari tuntia ennen kuin työpäivä on edes pulkassa. Kotimatkan ilona onkin usein loimuavat auringonlaskun sävyt. Kuukauden päästä saa jo ihastella auringonlaskua keittiön ikkunasta.
    Itselläni olisi vielä huominen töitä ja sen jälkeen pääsen minäkin talvilomalle. Tulee kyllä niin tarpeeseen!
    Toivottavasti ihmiset malttaisivat pysytellä talvilomallakin kotinurkissaan tai edes kaukana väkijoukoista, että koronankutale pysyisi aisoissa. Rajoitukset alkaisivat jo pikku hiljaa riittää enkä yhtään toivoisi etähommiin paluuta. Poliittisesta säheltämisestä en kommentoi mitään.
    Rentouttavaa lomaa ja tsemppiä opintoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi ja kevät otaltavat nyt perinteisten kevätmyrskyjen merkeissä ja onneksi voittaja tiedetään, kevät tulee ja me olemme valmiina!

      Jokainen aamu on entistä valoisampi ja sehän jaksaa riemastuttaa.
      Olisipa tosiaan hyvä että edes me tavalliset kansalaiset ottaisimme järjen ja kovatkin keinot käyttöön vapaaehtoisesti kulkujamme rajoittamalla kun päättäjät eivät nyt oikein uskalla sellaisia ukaaseja antaa. Peskööt päättäjät vaikka käsiään.

      Pysyhän sinäkin terveenä ja nauti lisääntyvästä valosta!

      Poista
  7. Meilläkin lumet on vajonnut jo senverran että laskin suojia alemmas havujen päältä. Hankikantoi nyt mukavasti ettei tarvinnut rämpiä lumessa. Minulla on purkit tai mullat tai yleensäkin tavarat joko mökillä tai jos olen mökillä ne on kotona. Leikkasin omenapuut molemmissa paikoissa. Mutta ihanaa todella tämän valoisan ajan lisääntyminen, ulkona olo aika lisääntyy ja kohta alkaa pihahommatkin nyt tosin vain puuhommia ja pihan hiekotusta. Niin ja linnunpöntöt mies sai putsattua. Yhdessä oli vielä lintu sisälläkin pöntössä kun mies kainalossa sen alas kiikutti lähti vasta sitten sieltä pois kun mies katon ruuvasi irti putsausta varten. Kuulemma vähän säikähti 🤗
    Hyvää sunnuntai iltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila. Se vajuminen mistä aiemmin iloitsin, on nyt muisto vain. Eilinen ja viimeöinen lumimyteri toi taas muutaman sentin lisää. Onneksi jokainen myrsky tuo kevättä lähemmäs ja talvi on jo tämän taistelun hävinnyt.
      Eikö olekin jännä miten ne purkit ja vehkeet on aina väärässä paikassa?
      Kumpikohan säikähti enemmän, mies vai lintu? Hupaisa tilanne varmasti ollut.
      Uuteen viikkoon, se on jo maaliskuun toinen viikko, näin se homma etenee.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com