perjantai 16. marraskuuta 2018

Sininen kaappi meets KonMari




Torpan eteisaulassa on liki kymmenen vuotta nököttänyt soma vanha kaappi. Tarkkaan ottaen kaksi kaappia, ne vain ovat päällekkäin. Armas ystäväni S. on sen aikoinaan jostain löytänyt ja projektinaan kunnostanut ja kun kaappi kaipasi enemmän tilaa ympärilleen, se päätyi meidän silloin tyhjään eteisaulaamme. Ennen kaapin tänne muuttoa paikalla oli monta korkeaa pinoa punaisia muuttolaatikoita.

Kaappikokonaisuuden omistussuhteet ovat jääneet minulle hieman epäselviksi, meillä sitä kuitenkin säilötään ja arvostetaan. Khöhhöm, arvostuksesta ei ehkä voi puhua kun avaa kaappikaunottaren ovet.

Oi tätä häpeän määrää ! Yksin en jaksa sitä kantaa, joten jaan roinapaljouden kanssanne, olkaapa hyvät.



Onhan tämä aivan kamala rojupesä. Alakaapista löytyy mm. keskenpolttoisia kynttilöitä, käytöstä poisjääneitä laukkuja, roinaa ja arvotavaraa. Pino vanhoja cd-levyjä, käyttöohjeita, taulunkehyksiä ja ties mitä. Käytöstä jääneitä lompakoitakin useampi, tyhjiä kaikki.

Yläkaapissa aivan hukkaan menevät ihanat vanhat astiat, kynttilänjalat, maljakot ja kaikenlaiset tilpehöörit. Valkoinen rottinkikori on varsinainen miljoonalaatikoiden kauhukabinetti ja alkukoti jossa on kaikkea adventtikynttilöiden koristelaatoista rintakoruihin ja kännyköiden latureihin (vanhoihin). Uskoisin sieltä löytyvän myös n kappaletta vanhaksi menneitä tai muuten tarpeettomia pankkikortteja.

Järjestelmällisyydestäni (sitäkin vähän on jäljellä) kertoo vasempaan reunaan kasatut eläinten (entisten ja nykyisten) passit, rekisterikirjat ja muut dokumentit. Osaanpa ainakin kertoa mistä ne löytyvät.

Välitila on varsinainen murheenkryyni. Siinä säilötään kaikenlainen menevä ja tuleva tilpehööri, ne joille ei juuri sillä sekunnilla löydy sijaa mistään ja muu epämääräinen irtonainen aines.  Juuri nyt siinä on mm. mittanauha, ikkunanavaaja, vessan oven lukon messinkihelapussukka ja läjä parittomia korvakoruja.

Tänään minä sain inspiraation, olen nimittäin lukenut joutessani aivan liian monta Glorian Koti -lehteä ja nivaskan muita sisustuslehtiä. Päätin aloittaa vihdoin jonkin konkreettisen projektin. 

Taustalle kerrottakoon, että kaikki Torpan seuraavat sisätilaprojektit ovat niin isoja, työläitä ja kalliiksi arvioituja, ettei niille ole tämän(kään) vuoden budjetissa sijaa. Halvalla pääsen kun aloitan konmarittamalla tämän kaapin ja nostamalla sen oikeaan arvoonsa. Niin, että ovet kehtaa vaikka läväyttää auki ihan huvikseenkin, ei vain salakähmässä jotain etsiäkseen.



Tein tästä ihan tarkoituksella postauksen, ettei asia olisi aivan liian helposti unohdettavissa. Muistuttakaa minua, por favor.


8 kommenttia:

  1. Kun pääset alkuun, tuskin maltat lopettaa. On se niin hienoa saada paikat järjestykseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi kohde per vuosi olisi minulle hyvä tahti. Tällä kertaa en jäänyt miettimään tuottaako kyseinen esine minulle iloa, raha (esineen oletettu arvo) ratkaisi aika usein. Toki roskapussiin päätyi paljon ja muutaman kohdalla pakenin päätöksen teon vastuuta vierittämällä sen kätevästi Iso-J:n kontolle. Hän yllättyy löytäessään työhuoneestaan kaikki kyseenalaiset aarteet.

      Poista
  2. Voi...moisia aarrekammioita on Nemppalassa aivan liikaa:(. Miksi erinäisestä roinasta luopuminen on NII...N hankalaa? Jos minä tätä vielä joskus tarvitsen, huoh! Anyway, onnea projektille. Pitäisi päivittää kaikkea ja kaikenmoista, hugs from Nemppa<3 Torpan väelle, niin kaksi- kuin nelijalkaisillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kyllä pitäisi päivittää yhtä sun toista, paljon on puhumatonta asiaa.

      Aarrekammiolle kävi ihan hyvin, tyhjyyttään humisee. Mutta on kyllä ihan edustava.

      Poista
  3. Pitäis vissiin itsekin päästä alkuun vastaavanlaisessa projektissa. Meillä tuo kaaos EI rajoitu yhteen kaappiin. Ehkä on kuitenkin helpompaa laittaa vinyylikorkkilattia olohuoneeseen. Siihenkin pitää vaihtaa muovimaton alla olevat levyt, ja oikaista lattiaa himpun. Koitan motivoida Maestroa, mikä ei aina ole helppo tehtävä. Ehkä kevättalven puolella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, tämä sininen kaappi oli vasta alku. Vaatekaapeissa on paljon konmaritettavaa ja nykyisellään aivan liikaa ns. tavoitevaatteita. Keittiön kaapeista ensimmäisenä kohteena on jääkaappi.

      Minä niin kaipaisin arkeologisia kaivauksia tuvan lattialla, siellä on hieno lankkulattia tyhmän laminaatin alla. Jonkun pitäisi purkaa laminaatti, hioa lankut ja sutia ne uudelleen. Vielä kun selvitän kuka on se joku joka koko lystin maksaa. Ja tekee.

      Poista
  4. Pee Ääs: kommentoinnin pitäisi nyt sujua ilman kommervenkkejä. Lisäsin yhden täpän käyttäjätietoihisi, eli http -osoitteen uudelleenohjauksen https- salattuun yhteyteen. Nyt et ole enää niin epäilyttävä henkilö bloggerin mielestä. Pitäis pelittää, testasin omaan blogiini kommentoimalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on edelleen semmoinen kuumottava seikka, että sisäänkirjautuessa se musta kana ei minua seuraa, ihan kuin olisin tällä koneella vieras. Outoa.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com