Kukka vai kalsarit? Karkki vai kepponen? Tämä isänpäivä on vähän outo, onniteltava ei ole paikalla. Perikunta soitti kuitenkin isänpäiväpuhelut ja kortti kerkesi Hipsaaniaan hyvin edeltä käsin.
Hienoisella haikeudella muistan omaa isääni. Hän lienee kierinyt monta kertaa akselinsa ympäri edesottamuksiani jostain pilven reunalta seuraillessaan. Surullista, ettei hän ole osa Perikuntani elämää, ukilla olisi ollut superhyviä tarinoita kerrottavanaan.
Harmaana päivänä vailla velvollisuuksia on ollut ilo lymytä tuvan lämmössä, kynttilät ovat palaneet pöydällä aamusta saakka tuoden suloista valoa hämäränhyssyyn. Minulla on edelleen ilahduttavan monta lukuelämystä odottamassa. Kunhan iltatalli on suoritettu ja ponit taputeltu yöunille, on aika tarttua ensimmäiseen.
Lauantai-ilta oli sikäli poikkeuksellinen, että vietin sen suurimmaksi osaksi tv:n äärellä. Se on niin harvinaista, että pitää ihan mainita. Harvinaista oli sekin, että huomasin pitkästä aikaa nauravani, Putoushahmo Taika-Pasi vetoaa minuun erityisesti ja eilisiltainen lauluesitys Sielun veljien Taitelijaelämää -kappaleesta oli ihan oikeasti aika hyvä.
Marraskuun apeus ei silti ole haihtunut mihinkään, onneksi edes jokunen valopilkku aina joskus pilkahtaa. Vaikka sitten Taika-Pasin hahmossa.
Ei tämä marraskuu kuitenkaan ihan onneton ole.
Koivessa vaivannut kyhmyruusu on nyt vähän lauhtunut eikä koipi turpoa enää ihan niin hirvittävästi kuin vielä viime viikolla. Aiheuttajasta ei kuitenkaan vieläkään ole ihan selvyyttä, viimeisimpien verikokeiden tuloksia saanen odotella kuun loppuun saakka, hoitava lääkäri luiskahti lomille joten siellä se tieto pysyy hänen kansioissaan.
Kuun loppuun ajoittuu myös yksi Kainuun reissu, se onkin ihan terapiaksi luokiteltava keikka.
Pimeää piristämään on jo laiteltu muutamat 'kausivalot' ja eilen ripustin Torpan oviin valokranssit. Varsinaisia joulukoristeluja laitetaan vasta adventin aikoihin.
Tämmöistä tänään ja leppoisaa isänpäivän iltaa, missä lienetkin !
 |
| Perikunta vuonna 2001 |
Leppoisaa isänpäivän iltaa sinne Torpalle! Omaa isää minäkin kaipailen, olisi saanut ilahtua meidän lapsista, mutta elämä päätti toisin! Onneksi omien lasten isä on hyvissä voimissa ja mukana lasten elämässä, tarvittaessa kuten minäkin.
VastaaPoistaMarraskuu on aika ihanaa aikaa, vai mitä :D
...laitoinpa haasteen sinulle jatkumaan. Ota vastaan jos tuntuu hyvältä!
PoistaKiitos, on todella sääli näin pienisukuisena ihmisenä, että isovanhemmista yksikin puuttuu. Onneksi meillä on mummo ihan liki.
PoistaMarraskuussa parasta on sen viimeinen päivä!
Hellyttävä kuva perikunnasta. Jospa kyhmyruususi on vihdoin kukkimisensa loppupuolella, toivotaan niin.
VastaaPoistaHaikeita voivat olla tällaiset isänpäivätkin. Oman isän muistisairaus etenee. Vielä hän sentään minut eilen tunsi.
Nopeasti menee tämä marraskuukin. Tulevalla viikolla ollaan jo puolivälissä.
Jep, kuva kertoo oikeastaan kaiken sisarusrakkaudesta. Isompi hoitaa ja pienempi kapinoi.
PoistaToivon kovasti ruusun kaikkoavan, tämä on ollut ruusujen juhlavuosi mutta omiin koipiini en tätä kukintarunsautta toivonut yhtään.
Isänpäivät ovat haikeita ja toisaalta ehkä riemukkaitakin. Tämän päikvän somevirrassa on ollut kuvia laidasta laitaan, elämä jatkuu -ja loppuu.
Raskasta vaihetta elät sinä -ja isäsi.
Minua niin mahdottomasti harmittaa kun en pääse kommentoimaan blogiisi, nämä google+ ja blogger -yhteistyömurheet eivät meinaa helpottaa yhtään.
Meillä juhlittiin perikunnan kanssa isänpäivää jo eilen. Tänään pääsin oman isän luo isänpäivän viettoon ekaa kertaa 20 vuoteen! Aina on menneet isänpäivät täällä perillisiä kestitessä. Onnittelut on olleet aina etu- tai jälkikäteisiä tai pelkällä puhelimella hoidettuja. Oli hyvä mieli - isäni täyttää ensi kuussa 80!
VastaaPoistaKivipellon Saila provosoi vastauksensa viimeisessä lauseessa :P Kiusallaankaan en provosoidu yhtään...
Ekat kausivalot minäkin löin loistamaan valoa pimeyteen. On ne kivat, pitänee hankkia uusia valokransseja. Tavis kyntteliköt ei nyt vielä nappaa.
Oi miten kiva kun pääsit isäsi luo isänpäivänä ja oikea-aikaisesti.
PoistaValokransseja minäkin hommaan lisää, nyt oli niin hyvä tarjous johon tartuin. Ikkunaan tekisi mieli hommata pelkät kranssit mutta Iso-J on kynttelikkömiehiä.
Pitää kokeilla onnistuuko kommentointi :)
VastaaPoistaSamoissa merkeissä meni eilinen täälläkin, sohvalla löhöillessä (sain sohvan kasaajan)ja neuloessa. Mulla ei nyt jotenkin luista kynttilöidenkään polttaminen, patterivaloja olen vaan viritellyt.
En oikein tuosta Taika-Pasista ole päässyt kärryille, ei oikein muissakaan ole suosikkihahmoa tällä kertaa.
Toivottavasti ruusut kuihtuu, ainakin jalasta!
Kyllä se tää marraskuu tästä menee tämäkin.
Onnistuu näköjään, itse olen ollut Bloggerin hylkylistalla koko viikon. Katsotaan nyt onnistuuko edes omaan blogiin kommentointi kun kirjoittamista ei sallita :(
PoistaEn minäkään aluksi pitänyt yhdestäkään Putoushahmosta, sitten Taika-Pasin lakoninen risteilyisäntätyyli osui oikeaan saumaan ja huomasin nauravani ääneen. Tiedä sitten kauanko tämä rakkaus kestää.
Ruusu näyttää nyt kesyyntyvän, toivottavasti pysyykin vaisuna.
Onpa kiva kuulla, että ruusu on alkanut nuupahtamaan ;) Hyvää vointia sinulle ja erityisesti jalallesi!
VastaaPoistaKiitos. Nyt on ruusu oikein hillitty ja haalea väriltään. Turvotuskin on laskenut jo valtavasti. Jatkukoon näin !
PoistaHJÄÄÄÄÄÄLP!
VastaaPoistaNyt en pääse kirjautumaan ollenkaan blogiini. En kertakaikkiaan ymmärrä tätä guugleplussan ja bloggerin yhdistelmää ja näin ollen blogini kirjoitusoikeudet ovat kokonaan hävinneet.
Jos joku asiasta ymmärtävä voi auttaa ja ylipäätään huomaa tämän, ota yhteys asap. Kiitos.