tiistai 27. marraskuuta 2018

Happea kaikille aisteille



Aaa että ja ettien että !
Kyllä minä kuulkaas nautin olostani Kainuussa, Nuasjärven rauhoittavissa maisemissa.
Torstaina illankähmyssä pääsin perille. Eihän tämä ajomatka nyt kummoinen poronkusema ole, reilut 200 km pihasta pihhaan.

Perjantaina käytiin käppäilemässä metsäteitä pitkin, lagottokoirat kirmailivat omissa hommissaan ja me taaperrettiin huurteisessa metsässä ihan kaikessa rauhassa.

Ilma oli ihan kamalan raikas ja puhdas, taisin saada jonkinlaisen raitisilmamyrkytyksen sillä otin reilun parin tunnen nokoset lenkin päälle.

Kun päästin itseni kunnolla ja luvan kanssa irti kotihommista, sain levättyä oikein kunnolla. Mielestän olen nukkunut ihan kelvollisia yöunia viime aikoina, kummasti unta vain riitti pitkistä päikkäreistä huolimatta.



Pitkät tovit istuin maisemaikkunoiden ääressä roseelasi käpälässä ja annoin katseen levätä maisemassa, mitään ihmeempää ei tarvinnut ajatella, sai vaan olla. Kello menetti merkityksensä, päivän lyhyyden näki kätevästi auringon matkasta maiseman halki. Sattui mukavasti aurinkoiset päivätkin.

Sain nauttia takkatulesta, auringosta, laavunuotiosta ja ihan vaan olla. Se on niin ylellistä, olla hetki vailla velvollisuuksia. Ei ollut pakko puhua, olla sosiaalinen tai suorittaa mitään.

Tämmöinen onnistuu vain tietynlaisessa seurassa, kiitos kaikesta kuuluu tärkeälle ystävälle, kiitos S. kun sain tulla ja olla.

Sen enempää jorisematta, lopuksi vielä vähän kuvia.
Marraskuu muuten näyttää parantavan vähiin käydessään. Aurinkoa on ollut ja nyt vasta voi sanoa ensilumen sataneen tänne Torpallekin. Isot järvenselät ovat vielä vapaana, lahdet ja pienemmät vedet alkavat jäätyä.

Kaipa tästäkin talvi kehkeytyy.
















4 kommenttia:

  1. Ihan elämän parhautta. Olipa paljon tunnelmia puhkuvat kuvat!

    VastaaPoista
  2. As I said before, You are worth it<3! Kuvista voi aistia nuotion tuoksun ja kipinöiden säpsähtelyn, palavan puun rapsahdukset. Todella ihania tuokiokuvia ja viileän roseen voi arvoa ei pidä koskaan aliarvioida, rose on viinien aatelia, joskin liian useasti yhdeistetään kesään ja aurinkoisiin päiviin. Suuresti paljon terveisiä Torpalle Nempalta, uskomatonta että marraskuu on kohti selätetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä, oli ihanaa ja nautin hetkellisestä vapaudestani.

      Viileä rosé (tai rosè, en ikinä opi noita hipsujen suuntia), on herkkua helteessä ja suoranaista luksusta marraskuun aurinkoisina päivinä, harvoin tarjolla, you know.

      Seuraava marraskuu häämöttää vasta 11 kk:n päästä, siinä välissä yksi kevät ja yksi kesäkin. Pienet sille!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com