Uusi moppi

Joko nyt, joko nyt?? 

Niinhän siinä sitten kävi, että Torpan tantereilla tallaa yksi nelijalkainen lisää. Maanantaina illalla ajelimme naapuripitäjään ja siellähän se Remuna tutuksi tullut härvä pörräsi kasvattajan kintuissa.

Kotiin meitä lähti yksi enemmän eli Remusta taisi nyt tulla Nuorimmaisen koira. Samalla vaihtui nimi, uusi nimi on vaalean vehnälagerin mukaisesti Leffe. Tai Lefa. Tai Leif... rakkaalla moppikuontalolla on monta nimeä.

Illalla Leffe pääsi (joutui) pyykille, Perilliset kylvettivät ja föönasivat koiran kuohkeaksi ja mustikkamuffinsin tuoksuiseksi (todellakin on olemassa sellaistakin turkinhoitoainetta). Lähinnä tuvassa lemusi Eau de Märkä Koira, mutta aamulla aromi oli jo neutraalimpi.

Iso-J pyöritteli päätään ja totesi jääneensä pahasti alakynteen ja vähemmistöön. Pöh, onhan hänellä tukenaan jo kolmas UROSkoira, kaksi POIKAkiss... konsulttia, yksi Mieshevonen (ruuna)  ja hitosti paljon kukkoja. Että äijävalta täällä on, ainakin teoriassa *tirsk*

Pöljä pellavapää

Aamulla totesin, että aamutoimet on syytä suorittaa melko ripeästi, jäin koirien ruokinnan jälkeen tyhjentelemään tiskikonetta ja odottelemaan, että porukan hitain (ruokailija) Peetu saa kuppinsa puhtaaksi. Se oli virhe. Tuvan pitkän maton päähän ilmestyi köntsät. Niin tahmeaa mallia, ettei ollut putsattavissa vaan vaati pesun. Ja näillä keleillä maton kuivaminen vie muutaman päivän. Perhana.

Muutenkin aamujen aikataulutus on syytä pohtia uudelleen, etenkin sitten kun hevoset tulevat kotiin ja täytyy sovittaa aamuaikataulut koulujen lukujärjestyksiin sun muihin elämää mutkistaviin elementteihin.

Leffe ja Nasse ovat ihan iisejä tapauksia, kulkevat pihalla vapaana ja etenkin Leffe seuraa mukana eikä näytä mitään elkeitä omille teilleen poistumiseksi. Peetu onkin sitten aina narunjatkona, sillä tappijalka on sairaan nopee jos sikseen tulee eli jos tiellä menee auto tai taivaalla lentää lintu. Mitä vaan voi tapahtua ja Peetua viedään. Silloin ei löyty jarruja eikä järkeä eikä varsinkaan kuuloaistia.

Onneksi Leffe on niin easygoing -tapaus, että Peetu ja Nasse ovat todenneet sen täysin harmittomaksi eikä terrieriegoilua tarvita. Pikkuisen kun ylähuulta rypistää ja ääritapauksessa päästää ärähdyksen, lopettaa Leffe tekemisen ja poistuu sivuun. 

Nyt! Nyt! NYT! HETI!!!

Kissat eivät Leffeä noteeraa, niitä kiinnostaa paljon enemmän ikkunoissa surisevien kärpästen jahtaaminen. Joka on muuten jätkien nykykunnolla sangen huimannäköistä puuhaa. Paksut kissankoltiaiset yrittävät olla ketteriä ja elastisia mutta kun maha ottaa kiinni niin se ottaa. Onneksi vielä ei ole mitään aineellisia vahinkoja kirjattu. Lähinnä pientä nolostelua kun sulava tiikerinloikka muuttuukin mahalaskuksi tai jää lyhyeksi.

Että tämmöinen lisäys Torpan kansalaiskirjaan. Menopuolelle kirjataan yksi miinus kananuorikoiden listaan. Löytyi hengettömänä tarhasta. Veikkaisin, että sitä on kuritettu joko harakoiden tai haukan toimesta. Haukka nimittäin kiertää taas tiluksien ilmatilassa. Se tarha, jossa ne toukokuussa kuoriutuneet nuorikot ovat silkkikanojen seurana jäi lähtökiireissä kattamatta eikä sitä verkkoa ole vieläkään siihen viritetty. 

Illan ohjelmassa on Peetujengiläisten tapaaminen ja sille reissulle pitää sonnustautua melkolailla heti.

Ponimies on tänään saanut uudet tanssikengät jalkaansa, ainakin kengittäjän piti asia hoitaa tänään mutta tallilta ei ole vielä kuitattu tehtävää suoritetuksi. 

Tälleensä alkoi tämä viikko ja nyt ollaan vasta tiistaissa. Viikonloppuna olisi Kuninkuusravit omassa kaupungissa mutta saas nähdä pääsenkö kumpanakaan päivänä raviloihin ja totoloihin.

Säästä ei muuta mainittavaa kuin maanantain vastaisena yönä tehty sade-ennätys.

Mukavaa viikkoa, missä lienetkin!

Illinlillin lieru, lälläslää !