Tekisi mieli ottaa Elmosta mallia ja vetää peitto korville, talvi jatkaa erittäin määrätietoista otettaan. Lauantaina oli satanut semmoiset 20 senttiä uutta lunta ja tänäänkin on ihan aamusta asti hiutaloinut. Kevät onneksi kävi näyttäytymässä, on se sieltä tulossa vaikka juuri nyt tuntuukin kovin kaukaiselta.
Me kävimme Perikunnan nuoremman kanssa vaihteeksi Tampereella. Pyrytti koko matkan mennessä, tulotiessä päästiin jo Jyväskylän korkeudelle valoisassa. Reissu oli nopea ja tehokas.
Varma kevään merkki on muuten sekin, että aika usein reissuilla kulkee kana tai kaksi mukana, niin nytkin. Menomatkalla jätin kaksi kanatuista Vaajakoskelle ja tulokyydissä matkusti musta kukko ihan perille saakka. Kokkivainaan seuraaja on astunut virkaansa ja nimi pitäisi keksiä. Kovin on rauhallinen ja säyseä kukkoherra, musta kuin manaus.
Kokkivainaa oli ilmeisesti varsin saaamaton, koneessa olevia munia läpivalaistessa näyttivät kovin tyhjiltä. Noh, moni kukko päältä kaunis.
Sunnuntaina ennen valmentajatapaamista käppäiltiin kauniissa paisteessa (lämmittävässä) keskustorille. Ja kun kahvilan nimi on Pyynikin munkkikahvila, sinne on hyvin helppo heilahtaa sisään. Kahvi oli vahvaa ja hyvää ja munkki erinomainen. Tälle vahva suositus.
Minä yleensä kierrän kaukaa kaikki osuuskaupan ketjupaikat, näistä paikallisista erikoisuuksista löytää lähes aina helmiä, niin tälläkin kertaa.
Tampereella näyttäisi olevan paljonkin valinnanvaraa, siis meille ketjuja kaihtaville. Tällä kertaa syötiin hotellin alakerran lappiravintola Dabbalissa, hyvää oli, mutta melko kallista. Ja onhan 17 € roseeviinilasillisesta melko paljon...
Koska ensimmäinen islantilaisneuleprojektini meni niin mainiosti, minulla on nyt kopallinen lankoja seuraavaan. Kun talvi ei näytä vielä hellittävän otettaan, käytän pakollisen tupasesongin loppuosankin neulomiseen ja muihin tupa-aktiviteetteihin. Pirttiviljelyyn ei sentään enää tarvitse ryhtyä.
Tänään aion kuitenkin sen verran multapussien kanssa peuhata, että tyrkkään Bauhausista mukaan haalimani pionin juurakot (Coral sunset) parempiin multiin. Kirjoituslipaston kerrostumista löytyi lisäksi aikamoinen nivaska siemenpussukoita, varmasti on jotain jonka voisi jo nyt laittaa multiin. Tomaatit voisin yrittää siirtää vähän isompiin potteihin. Ostin Bauhausista aika kätevän tuntuisia puolen litran kartonkipyttyjä taimiruukuiksi, muoviroskaa kun en halua tälle tontille yhtään ylimääräistä.
Ja onhan se kyllä juhlan paikka jos saan tomaatinruippanat sinniteltyä hengissä tähän vaiheeseen, laskiaispullat esiin !
Talvilomaviikkoa vietetään Torpalla varsin leppoisissa merkeissä. Iso-J kurvasi reissuun melkein viikoksi ja me perikunnan kanssa pidämme mainetta yllä.
Tälleensä !
Ei tätä nyt ihan takatalveksikaan voi kutsua, kun kevät ei vielä ole alkanutkaan, mutta kieltämättä fiilikset ovat takatalvimaiset. Sen sijaan, että olisin ottanut teidän Elmosta mallia, sytytin takkaan tulen. Lämmittää naista ja naisen mieltä.
VastaaPoistaMuutama päivä sitten kävi nokisutari. Ei taida sutari olla hyvä nimi kukolle, vaikka mustia ovat kumpikin. Josko Noki kävisi?
Ymmärrän, että teillä kulkee kanat reissuilla mukana. Silti ajatuksena se nauratti. Kana voisi vaihteeksi olla aika hauska matkakumppani.
Sen verran kevät meillä jo antoi ymmärtää, että nyt lumipyryt lähinnä lämmittävät. Ihmisen mieli on hassu.
PoistaKukon nimeä yhä mietin, kyllä se vielä kirkastuu ideaksi asti.
Aika usein joku kanatuinen kaipailee kyytiä ja mikäs niitä korjatessa, yleensä harmittomia. Kerran kyydissä oli ankanpoikasia joista etenkin uros oli varsin suulas tapaus. Aina kun kiihdytin, se kaakatti ilmeisen innoissaan.
Pohjanmaata kuritti ensin ryhtevä lumen tulo, ja perään lykkäsi pakkasta kunnon viiman keralla. Hyvästi menneen viikon kevätfiilikset... Toisaalta mieluummin kerralla talvi ja sitten kevät. Joskus takavuosina oli pirun tuhoisaa kun varhaisen kevään jälkeen tuli heti kunnon takatalvi. Kasvit olivat ehtineet kasvuun, jolloin mm. kolme nuorta omenapuuta heittivät henkensä. Ei uusintaa moisesta!
VastaaPoistaOnnea ja lykkyä uudelle kukolle. Toivottavasti ahkeroi myös polkemispuolella, niin saat haudottua uusia piipittäjiä. Laiska kukko on vähän turhake.
Betweenille heitän kyllä huomion, kun muinoin Hirnakka Skodzillalla saapui pihaan. Autossa ei ollut/toiminut ilmastointi ja helletä piti. Kanojakin oli kyydissä sen useamman sata kilometriä. Haju... se haju... :D Niin että ihan oma ja eksoottinen lajinsa on taivaltaa halki Suomen kanoja kyydissä :D
Pakko se on meidän pohjoisenkin ulottuvuuksien eläjien tänäkin vuonna uskoa, että maaliskuu kuuluu talvikuukausina, ainakin hyvin pitkään. Joka vuosi ne sinivuokot ja leskenlehdet ovat kinosten alta löytyneet. Ei ehkä helmikuussa, mutta myöhemminkin ovat ihania.
PoistaToistaiseksi uusi kukko on ihan statisti, hyvä kun tohtii nokkaansa ojentaa ruokakuppeihin päin. Polkemisesta ei puhettakaan.
No joo, onhan se kanasten kuskaaminen omanlaisensa kokemus. Ne tehomunaajat ovat pahimpia haisuleita!