keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Talviunilla aina vaan


Hiljaiselo jatkuu -ja jatkuu muuten ihan niin kauan kun taivaalta rätkii räntää ja äkäisiä ämmiä. Tänään on virallinen kevätpäivän tasaus ja päivä on taas piirun verran pidempi, vakaasti tässä kesää kohti kuljetaan. Tosin kevääksi en uskoisi ellen kalenteriin katsoisi, ulkona talvi jatkuu.
Päivittäin sataa senttejä uutta lunta, märkää sellaista tosin. Että kylläpä se varmaan vanhoja kinoksia alaspäin painaa, näkyviä merkkejä hankien vajumisesta ei täällä Torpan tiluksilla vielä juurikaan näy.

Kaupungilla ajelin tänään varsin masentavan likaisen lumen keskellä. Harmaata ja mustaa penkkaa vilisti ohi ja liikennevaloissa oli aikaa sitä ihastella vielä lähemmin. Väripilkkuina näkyi röökiaskeja ja muuta roskaa ja sitten ihmiset ruikuttavat koiranpökäleistä. Kumpikohan se maatuu ensimmäisten kevätsateiden myötä?

Tosin aika taukki on sekin, joka jättää taajamamerkin vaikutusalueella koiransa päästöt keräämättä.



Kun kukkapenkkien päällä on vielä massoittain lunta, ostin kukkakaupalta tänään ensimmäisen pienen ruukkunarsissitötsän. Sinne oli tullut myös ihastuttavia helmililjaistutuksia ja kaikenlaisia muitakin ihanuuksia. Keltaisia hyasintteja ei vielä ollut missään. Eikä mimosanoksia. Molempien saatavuudesta esitin vienon toiveen.

Jäin oikein miettimään, mitenkä se ottaa tänä vuonna niin mahdottoman koville tämä kevään odotus. Sitten muistin, ei aurinkoterapiavisiittejä Hipsaaniaan sitten ensimmäistäkään ! Vakava puute, jonka korjaamistoimenpiteisiin ryhdyin oitis. Pynttäsin itseäni sen verran, ettei kalliit vehkeet säry ja kipitin passikuvaan. No, kuva oli valitettavasti mallin näköinen, mutta kaipa ne minut ainakin maasta pois päästävät semmoisellakin passilla. Toivoa sopii, että joku välimeren maa vastaanottaisi, passikuvasta huolimatta.

Olen tässä ihan semivakavissani pohtinut hakevani turvapaikkaa Hipsaaniasta. Meinasin vedota  vakavaan auringonvalopuutokseen ja kaikkinaiseen ankeuteen.

Passia ja henkilökorttia odotellessa voi kiduttaa itseään selaamalla lentoyhtiöiden sivuilla, lennot alkaen 39,90 per suunta... ai että... Ennenkuin havahdun ruoskimaan itseäni ilmastonmuutoksella, muistutan, että itse olen paha ilmapiirin saastuttaja tämänhetkisessä auringonvalopuutostilassani.


Viikot matelevat eteenpäin, ihan sitä tasaista ja turvalliseksi havaittua arkea. Ylioppilaskirjoitukset rytmittävät viikkoja, tänään oli vuorossa pitkä oppimäärä englannin kielestä, vaikeaksi moitti abikansa koettaan. Urakkaa riittää tälle viikolle lisää ja ensi viikolla viimeiset pinnistykset. Paljon on ollut puhetta myös jatko-opiskelupaikoista, kauppatieteet kiinnostavat tällä haavaa eniten. Yhteishaun ensimmäinen päivä oli tänään ja kohta pitäisi pistää rastia ruutuun. Toivon abille viisaita valintoja ja istumalihaksia pääsykoekirjojen parissa.

Saa nähdä, mihin kaupunkiin muuttokuormaa syksyn tullen kyörätään. 

Jännitystä elämään on luvassa kevään myötä. Haettiin Iso-J:n kanssa kumpikin opetusluvat, että saadaan Perikunnalle ajokortit. Kumpainenkin pystyy ajattamaan naperoita ja toisaalta turvataan jonkinlainen kotirauha, jommallakummalla venyy hermo aina myös kriittisen pisteen yli ja toinen voi koota itseään. Iso-J hoitaa auton käsittelykoulutuksen ja omalla pihalla onkin hyvä harjoitella. Iso-J:n tuntien pennut oppivat ainakin ketterästi parkkeeraamaan ja peruuttamaan vaikka kahdeksikkoa.

Minä saan varmaan sanoa hyvästit autolleni, mutta olenkin kovasti suunnitellut siirtyväni pyöräilevään kansanosaan.



Tipuja ei muuten tullut orppien koehaudonnasta. Kokki oli kelvoton kukko, vaikka komia olikin. Ei tämä nykyinen mustakaan kovin kummoinen ensirakastaja vaikuta olevan. Lähinnä hyppii sen kaikkein resuisimman rouvan niskassa, eikä siinäkään saa aikaan jonninjoutavaa kosiotepastelua kummempaa. Niinpä tilasin kanssaharrastajalta kennollisen orpin munia. Niiden pitäisi saapua samoihin aikoihin uuden hautomakoneen kanssa. Saksasta tilasin ja säästin satasen.

Pikkuhiljaa voisin myös kanalan hautomaintoisten pikkuisten antaa lässähtää muniensa päälle. Juuri nyt ketään ei kiinnosta hautominen eikä muniminen, mutta jahka aurinko taas näyttäytyy, siellä parkkeerataan kurnuttamaan munakeon päälle.




Aloittelin uuden islantilaisneuleenkin kun näyttää siltä, ettei haravoimaan pääse vielä ensi viikollakaan. Valkoisella pohjalla ihana mimosankeltainen ja muutama tehostesävy lisäksi.

Taimikasvatushomma etenee, kiikutin tomaatit Äitikullan kissavapaille eteläikkunoille. Käyn niitä siellä koulimassa ja ruukuttamassa aina tarpeen tullen. Chilin taimia on neljä ihan tanakkaa pikkuista ja lankesin ostamaan lisäksi jonkun valmiin kylvönappisetinkin. Jos ne itää, meillä on perusvarman kyökkichilin lisäksi kahta uuttakin.

Ainoat mullaksi jääneet ovat toistaiseksi keijunmekot, ne eivät edes itäneet. Onneksi niitäkin voi ostaa valmiina amppeleina puutarhalta. Kokeilin myös suippopaprikaa, rapsuttelin siemeniä multaan suoraan paprikasta. Yksi iti ja sitten kuukahti.

Röyhelöreunainen Rococo -orvokki iti 110%:sesti, niitä pitää heti huomenna ruukuttaa isompiin. 

Että on tässä kaikenlaista pientä värkättävää ennenkuin pääsee virittelemään painepesurin letkuja kasvihuoneen suuntaan ja pesemään lattiaritilöitä. Mikäli yltiöpäiset tomaattikokeiluni elävät kasvihuonekauteen saakka, pitää miettiä millaisiin pyttyihin niitä istuttaisin. Tallinvintillä olisi isot läjät käytöstä poistettuja hevosten ruokapyttyjä ja vesipaljuja, ne saattaisivat toimia tomaattiastioina? Pitää vain porailla muutama reikä pohjiin. Osa vuotaa valmiiksi kun Ponimies tykkäsi seisoa hokkikenkineen tyhjässä puurokupissa.

Tämmöistä tänne, ihan tavallista ja turvallista perusarkea. Kaipa se aurinko joskus tännekin muistaa paistaa ja ikiroudaksi uskomani talvi joskus loppuu.

Valoa viikkoosi !





14 kommenttia:

  1. Hitaastihan se kevät tuntuu etenevän, vaikka valon määrä on huomattavasti lisääntynytkin. Itse en keväisin haikaile ulkomaille. En mistään hinnasta halua olla keväällä Suomesta pois! Kyllä se kärsivällisyyttä vaatii odotella noiden lumimassojen sulamista. Mutta ehkä hiljaa hyvä tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on valo joka lisääntyy jatkuvasti, kaipa aurinkokin joskus näyttäytyy. Minä voisin viettää vallan mainiosti aikaa Espanjan talolla tuonne vappuun saakka, sitten täälläkin alkaa tuntua keväältä. Lunta on vielä 70-150 cm, vähän riippuu onko kasattu vai satanut.

      Poista
  2. Ai että mullakin on samanlaiset fiilikset. Lomapäivät kyllä lähestyvät mutta niin myös flunssa. Mukavia neulontahetkiä pusenron kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärretään sitten toistemme tuskaa hyvin.
      Toivottavasti saat viettää flunssattoman loman, olisi kamalan epäreilua sairastaa lomalla.

      Pikkuisen kehtuuttaa nyt neulominen, onneksi se sujuu nopsaan kun vaan maltan ottaa kutimen käsiin.

      Poista
  3. Kaipa kevät joka vuosi on samanlaista kärvistelyä, vaikka juuri nyt tuntuu, ettei näin pitkää talvea ole ollut ikinä. Aurinkoa tälle päivälle luvattiin, vaan eipä ole näkynyt. Mustarastaan ensimmäisen lurituksen kuulin aamulla ja se pelasti päivän ja koko viikon.
    Meillä Ukkokulta opetti molemmat muksut ajamaan ja tyttären kohdalla opetus onnistui yli odotusten. Hän on aktiivinen autoilija, joka ymmärtää myös auton tekniikan päälle. Opetus tuli paljon autokoulua halvemmaksi, vaikka ajotunteja kertyi melkoisen paljon enemmän, kuin autokoulussa. Suosittelen. Se vaara siinä tietenkin on, ettei ajokortin saamisen jälkeen autoja juuri pihassa näy. Toisaalta, onpa ylimääräisiä kuskeja tarvittaessa.
    Valoa, erityisesti auringonvaloa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä talvi on ollut selvä jatkumo ylenpalttisten sääilmiöiden jonoon. Nyt on ylenpalttisesti lunta ja kevät hitaalla. Onneksi iltapäivällä näkyi sekä aurinkoa että sinistä taivasta, piristi paljon.

      Mustarastaita odotan kyllä ihan tosi kuumeisesti.

      Vähän summia ja lukuja kun ynnäiltiin, oli aika helppo päätyä opetuslupien hakuun, opetuspolkimet sun muut saadaan lainaksi perhetuttavalta jossa nuorimmainen on jo kortillinen. Minun autoonhan ne sitten asennetaan ja saman tien voin hyvästellä autoni, varmaan pitää joku varaussysteemi kehitellä.

      Huomenna on jo perjantai, jippii Jihuu!

      Poista
  4. Ihanan tasaisen kuuloista arkea, vaikka kirjoitukst tuovatkin ylimääräistä jännää elämään.

    Meillä kevät tulee kovasti keikkuen. Tänään paistoi aurinko ja satoi vettä sekä räntää. Sitten nousi myrskyisä tuuli. Päivän pelasti kiurun laulu! En saanut sitä näköpiiriini, mutta ääni oli perin tuttu. Ihan hätkähdin, kun tajusin liverryksen olevan kiurusta peräisin :D

    Toivottavasti saat tarvittua aurinkoenergiaa joko kotikonnuilla tai sitten Hispanjassa. Lunta lapioidaan täälläkin mahtihankien keskellä. Kevääseen on vielä matkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitukset tuovat kieltämättä lisäjännää elämään, seuraavia odotellaankin sitten vähän pidempään kun perikunnan nuorempi käy lukion pidennettyä. Kisakalenteri ja kirjoitukset on soviteltu niin, ettei kummankaan pitäisi kohtuuttomasti haitata toistaan. Onneksi nykyisin on joustavat systeemit, etenkin noissa urheilulukioissa on enemmän kuin yleistä hoitaa koulu jatkoajan kautta.

      Kiuru! Ihana kevään äänimerkki sekin, pitääpä itsekin pihalla pysähtyä kuulostelemaan. Pelloilla ja laitumilla on vielä niin lujasti lunta, että kiuru sää olla aika luova asuinsijoja kartoittaessaan.

      En minä sinne Hipsaaniaan taida päästä ihan lähikuukausina, talo on varattu kesäkuun puolelle. Mutta passi on nyt uusittu ja siten sekään ei estä mikäli tilaisuus irtiottoon jollain ilveellä tarjoutuisi. Toivossa on hyvä elää.

      Ihanaa perjantaita sinne teidänkin markille!

      Poista
  5. Voi kiurua, kuu kiurusta kesään, saattaa kiurun vilu yllättää. Tänään Hs uutisoi Pohjois-Karjalan ennätyksellisestä lumimäärästä, oliko peräti 77 cm...Olen lopen kyllästynyt lumeen, nyt ei jaksaisi enää yhtään. Aurinkoisetkin päivät ovat olleet aika vähissä, talvi on kyllä ollut pi...tkä! Päivät nakuttelen Mr. Delliä aivan kyllästymiseen saakka, onneksi toukokuussa on tiedossa uusia tuulia ja ajatukset tuuletan ihanassa Marbsussa, joka tosiaan tulee tarpeeseen. Terkkusia Torpalle ja pianhan me nähdään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä bongasin pihasalavasta keskiviikkona mustarastaan! Ei se vielä vihellellyt, mutta ilolla keltanokkaista taituria tervehdin.

      Lunta on ihan älyttömästi ja joka päivä pyryttää lisää. Onneksi ei ole enää pakkasia päivisin eli kyllä tuo massa joskus sulaa, pakkohan sen on.

      Pian nähdään!

      Poista
  6. Niin mieki hipsin valokuvaamoon tänään, eipä sieltä kovin kaunis kuva tullut, eikä ollut entinenkään kauneudella pilattu. Mutta sen verran kelpaa että ovat tunnistaneet pankissa.
    Narsissihimo kyllä iski tänään kun oli niin kaunista aurinkoa ulkona. Tuuli vaan pöllyytti katupölyjä, olivat onnistuneet keräämään kaduilta karkeammat sorat pois, ainakin monista kohti.
    Lämpöä toivotaan sinnekki jotta alkais ne metrin hanget sulaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisi kyllä olla joku kiva filtteri jolla passikuva olisi vähemmän ankea.

      Uuh, kohtahan se hiekkapöllytys alkaa täälläkin, siihen päälle pakolliset allergiaoireet ja poskiontelontulehdus on lähes varma. Noh, keväänmerkki sekin.

      Leikkonarsisseja on todella vähän tarjolla, onneksi on edes tete-a-tetet.

      Tänään oli jo aamulla +4 joten Ottoponikin meni nakuna ulos.

      Poista
  7. Kyllä se kevät on tuossa ihan nurkan takana. Teillä onkin touhukas kevät, opettoo autoilijaks nuorta. Kirjotuksetkin tuop oman jännityksen koko perreelle!
    Ijätyksii oon miekin tehny ja chilit jo koulusin, itivät kaikki 8 siementä. En ennen sitä oo kasvattanukkaan ja ajattelin antoo sisarille taimia, jos sinne asti seleviväät. Mieto on lajike. Tomatit on nyt itämässä.
    Keväistä ilimettä tuop narsissit ja helmililjat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se, ihan kohta perillä, se kevät. Kyllä tuota on odotettukin.

      Ensi viikolla jemmaan portaan talvihavut varjon puolelle jemmaan ja tungen ruukut täyteen narsisseja, vaikka keltainen ei olekaan suosikkini. Keväällä käy kaikki värit, valkoista ja harmaata on nyt katseltu ihan tarpeeksi.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com