torstai 26. tammikuuta 2017

Nämä jätkät



Tuli vaan tässä mieleen, että nämä jätkät jäävät aina blogijulkisuudessa vähimmälle huomiolle. Ponikaksikko tai rekut esiintyvät huomattavasti useammin kuin vähänlännät kissat.

Kuvassa siis Torpan kissat, Oscar ja veljensä Felix (tuo punainen joka vetää vatsaa sisään) ja teemana ruuan ainainen ja kestämätön odotus.

Nämä sisäsimpsetit eivät hae eväitään riihen nurkista tai metsästä tallissa, siellä kököttää uskollinen hiiribaari jonka punaisiin jyviin ahnaat jyrsijät haksahtavat säälittävän helposti. Ikävä vain, että ne kuolevat hiirenpällit ryömivät kuolemaan aina mahdollisimman epätoivottuihin paikkoihin, kuten varastoituihin kenkiin, kukkaruukkuihin ja rehuvateihin. Suosisin tietysti myrkytöntä vaihtoehtoa eli kissoja. 

Mutta minkäs teet kun tie on liki ja nopeudet siinä ruokottomat. Kissat pysyvät sisällä ja nälkiintyvät ruokakuppiensa eteen. Meillä on jo surullinen rivi kissojen hautoja eikä yhtään ennenaikaista laattaa sinne tarvita. 

Juuri nyt hermoja raastava määkiminen kuuluu tutusta suunnasta, Felix havaitsi, että kupissa on murojen hälytysraja alittunut ja siitähän pitää mölytä voimalla. Tiedän näkemättäkin, kuinka sen pissankeltaiset silmät leimuavat, koska nälkä, hätä ja huoli ruuan loppumisesta on totinen.

Oscar kelliskelee saunan lauteilla, siellä on hyvä ja lämmin eikä Oscar jaksa keuhkota pienistä.

Nämä velikullat ovat omanlaisiaan, mukavia ja seurallisia. Kyllä joka torpassa katti pitää olla. Mieluummin monta.





6 kommenttia:

  1. Oi,Feelix toteemieläimeni. Olkoon Torpan Henki suosiollinen ja kuppisi ain täysi.

    Jos herkut ovat samat kuin hevosilla,niin huoli on sama kuin Felixillä. Just vedin kitusiini kasvispastan. Ainoa ero vain se, että minulla ei auta,jos vaikka kuinka yritän vetää vatsaa sisään.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      Välitin tervehdyksesi Felixille. Se juoksi heti ruokinta-asemalle tarkistamaan olitko loitsinut erikoisherkut kuppiin.

      Poista
  2. Mikä mahtaa olla raja kohtuullisessa kissamäärässä? Luulen kyllä sen ylittäneeni, mutta puolueeton lausuma tässä voisi helpottaa :) Mutta minusta kahdella kissalla elämä on ihan kituuttamista. Toki koiramäärällä saa kompensaatiota asiaan.

    Mukavaa loppuviikkoa - pysykää pystyssä siellä Torpan liukkailla rinteillä. Täällä on kelit kuin maaliskuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, ikuinen ongelma ja kiistan aihe. Minulle piisaa pari koiraa hienosti, no kolmas menisi kai ihan rutiinilla. Mutta että niiden kanssa ehtii ollakin karsii määrää.

      Kissoja menisi tuplasti, neljä aivan heittämällä. Ja olisikin jos tie olisi kauempana eli katit voisivat ulkoilla vaaratta.

      Sisäkissojen harmi on myös ainainen ruuhka hiekkalaatikolla.

      Poista
  3. Ihanat jätkät, kyllä näitä katselisi enemmänkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä sommitella pikkujätkät kameran eteen useammin. Ossista on vain noita alakuvan kaltaisia otoksia :-/

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com