Pihahommia

Reilu metri

Käytiin hankinoilla, tällä kertaa vähän erilaisella taimistolla. Täällä talvi ei ole ollut ankara, lyijykukat kasvaa rojottivat reilun metrin mittaisina ja olivat kuulema vielä pieniä. Ne, mitä olen tällä mäellä nähnyt, roikkuvat ties mistä useamman metrin varrella. On se vaan huisaa kun kasvit omassa ympäristössään viihtyvät. Melkein kävi sääliksi niitä ruippanoita joita kotona varjelen aarteinani.  Pitäisi oikeastaan ostaa semmoinen Välimeren alueen kasviopas, eihän noita tunnista kun kasvavat ihan älyttömän kokoisina. Fenkoli kasvaa muuten rikkaruohona ojanpohjilla.

Hintakaan ei ole kasvien hankinnalle esteenä, semmoinen laventeli joka Plantagenilla maksaa vähintään 15 €, lähti kyytiin kolmella euritoksella. Hommattiin takapihan muurin ruukkuihin kukkivia mehikasveja, tuoksupelargoni, laventeli, iso basilika ja joku muu kukkiva yrtti, koko setti yhteensä 15 €. 

Lähtövalmiina

Viisimetrisiä

Autoon ei mahtunut, muuten kyllä olisi palmukin hommattu. Olisi kyllä kiva hommata kerrankin vähän reteämmän kokoinen palmupuu. Etuparvekkeen edessä kasvaa komea johanneksen leipäpuu, takapihalla appelsiinipuu. Kyllä sinne palmukin mahtuisi eikä tarvitsisi edes survoa. En tosin ole koskaan selvittänyt millaiset juuret palmu kasvattaa ja onko miten iso riski sillä rojahtaa talon päälle jos puhuri käy kovemmin. Ne ruikulat mitä kotona on yritelty, ovat kaatuneet lähinnä kissojen urheilutelineinä toimimisen jälkeen. 

Värejä ja tuoksuja

Grillikin saapui, vajaassa viikossa se Suomesta tänne tuli. Rahti oli satasen verran mutta kerranhan se vain pitää maksaa. Nyt Iso-J sitä tuolla takapihalla virittelee, ties vaikka tänään jo rillattaisiin. Pitää ehkä hakea Suomikaupasta Wilhelmiä ja ihan kansallisromanttisessa hengessä hotkaista edes yksi kyrsä sinappidipillä.

Muissa puuhissa ei mitään mainittavaa, arkeahan täällä eletään, pyykinpesut ja kauppareissut sulassa sovussa rantapäivien kanssa. Eilen oli rannalla punainen lippu salossa ja tomerat rantavahdit vislasivat pilliin heti jos kahlailijat menivät liian kauas. Aallokko oli kova ja virtaus petollinen, nähtiin kaksi pelastusoperaatiotakin kun virta vei ihmiset turhan kauas. Mutta silti jätin minäkin talviturkin Välimereen, virta vähän heilutti mutta pysyin tiukasti pohjaan ankkuroituneena ja omin jaloin tepastelin takaisin maihin, ei siihen hengenpelastajia tarvittu avittamaan. Olisivat toki saaneet tulla kättä ojentamaan, en olisi pahastunut ensinkään.

Täällä siis kaikki hyvin, hasta luego!

Saalis