Oho!

Flunssa ja muut vaivat, en nauti.

Aika kuluu, minä myös.
Alan olla aivan tuhannen tylsistynyt tähän vaivaisuuteen. Kinttu kihelmöi, palelee ja kuumottaa. Päätä särkee ja kröhä ei helpota. Yöt sentään saan nukkua suunnilleen hyvin, yhden herätyksen taktiikalla on toistaiseksi pärjätty.

Mitään uutta ja erityistä ei tänne kuulu. Ponimies on varmuuden vuoksi saikulla, tallilla on ollut pientä virusperäistä oireilua ja yleistä karvanvaihtoapatiaa. Yhdellä hevosista ollut vatsavaivoja ja kuumetta. Ponimies on vain ollut vaisu, ei muuten kipeä. Olkoon nyt vielä ainakin yhden päivän levossa ja sitten katsotaan kiinnostaako liikkuminen missään muodossa.

Koirapojat voivat hyvin, Leffe sai hännänpäänsä veriseksi, se höntti kun läimii kaikki nurkat ja kulmat hännällään. Ei ihme, että nyt sitten vähän aukesi iho. Ei tarvittu kipsiä eikä laastaria, tuskin edes huomasi.

Lumet ovat sulaneet ihan huimaa vauhtia ja maa alkaa olla hienosti kuivahtanutkin lumien haihduttua. Iso-J kärkkyy aina tilaisuuden tullen haravansa kanssa ja lumen alta paljastuva nurmi saa raaputusta heti aluksi.

Minä yritän vielä pitää näppini kurissa kukkapenkkien pöyhimisen suhteen. Nyt kun sitä aikaa olisi niin tekisi mieli kerralla rynnistää kuopimaan. Ei ole viisasta vielä se. Ja ostin chilin. Puolimetrinen taimen piiska tuolla odottelee kasvihuoneeseen pääsyä. Sijoitin sen viileään eteiseen jossa on valoa ja viileää. Niistä muista chileistä ei toinna puhua enempää.

Uusia lintuja on ilmestynyt äänimaisemaan, en minä niitä tunnista muuten, kuin että aamuisin koivikossa vislailee ja lurittelee vanha kunnon satakieli. Ruisrääkkää vielä odotellaan, toivottavasti se  harvinainen (ja hermoille käypä) vieras taas tulee. Näin myös hienon 11 -päisen joutsenparven ylilennon. Kaarsivat nätisti metsäntakaiselle pellolle ja tööttäsivät komeasti. Heti tuli ylevä olo.

Nyt on syytä kaartaa kaupunkiin, kaikenlaista pientä käpisteltävää on taas päivään ohjelmoitu. Heipat sulle, missä lienetkin!