perjantai 21. heinäkuuta 2017

Terveisiä taas !

Ilman villasukkia tarkenee

Niin siinä nyt kuitenkin pääsi käymään, että viimeinen viikko on käynnissä. Hieman pelonsekaisin tuntein ja hampaat myötätunnosta kalisten olen tutkinut pitkän aikajakson sääennusteita kotimaahan. Ankealta on näyttänyt ja kuulema tuntunut. Kaverit laittavat kuvia kesän villasukkamuodista ja ylistävät kerrospukeutumista myös kesäkelillä. Voi että.

Tänään poimin kuitenkin uutisvirrasta ilahduttavan tiedon, lämmintä ilmamassaa on luvassa Suomeen ensi viikolla ja hyvällä tuurilla siitä eteenpäinkin. Kyllä se vaan passaa meille. Ja uskoakseni monelle muullekin.

Katsotaan sitten ensi viikolla mikä se tilanne on ja säällehän ei kukaan voi mitään, etenkin jos ei pääse matkustamaan myötäisemmän sään perässä.

Rannalle pääsi torstaina ihan jonottamatta, viime sunnuntainahan meille kävi vakiorannalla niinkin surkeasti, että varapetien varapeditkin olivat varattuina. Oltiin liian myöhään iltapäivällä liikenteessä ja Santa Carmenin pyhien takia siellä olivat kaikki. Siis kaikki. Muillakin hammock -rannoilla oli ylikansoitusta joten jätettiin väliin. Eilen oli kiva, sopivan tuulinen ja lämmin päivä kölliskellä patjalla ja vajuttaa luku-urakkakasaa matalammaksi.

Tein muuten hupaisan löydön vesiostoksilla, rannallakaan ei tarvitse tinkiä tyylistä jos mielii viinitilkkasta. Tuommoinn kuvassa näkyvä pikkuinen muovipikari oli ihan pakko ostaa. Viinikin oli kelvollista ja reilun desin annos pysyi kylmänä juuri sen ajan kun pitikin. Hinta 2,50 € ei tosin houkuta isompaa kattausta rakentelemaan.



Esihistoriallinen vaahtera?

Rannalla tulee aina nälkä joten kun Iso-J haki meidät, piti etsiä ruokapaikka. Muistin kerrankin ravintolasuosituksista jotain ja niinpä parkkeerasimme ahterit Pizza Maestron penkkeihin. Se, että meille tuotiin suomenkieliset ruokalistat ei haitannut sillä tämän paikan pizzoja on kehuttu vuolaasti.

Sijainti on melko ankea, Los Bolichesin aseman portaikon takana, ihan ehtaan lähiökuppilatyyliin. Mutta tuolit olivat miellyttävät istua (ei niitä hemmetin hikisiä muovihökötyksiä) ja pöytä tukeva. Ravintola näytti sisältäkin siistiltä ja viihtyisältä, ei mikään 'suomiräkälä' joita täälläkin valitettavasti on.

Alkupalaeväät lupasivat hyvää ja pöytään kopsahtaneet pizzalautaset poistivat loputkin epäilyt. Hyvää, rapeaa, maukasta ja laadukasta. Ihan kaikkea ei jaksanut syödä, doggybag toimii aina.

Eli kun joskus etsit mukavaa ja mutkatonta ruokapaikkaa tämän rantakylän kulmilta, muista Pizza Maestro. Minkä se mahdollisesti maisemissa häviää, se ruuassa moninkertaisesti hyvittyy. Tarjolla oli kattava valikoima pastaa, fajitasta, alkupaloja ja salaatteja ja oikein kohtuulliseen hintaan.

Toinen kehuttu paikka on La Primavera, pizzat kuulema 11/10 ja bonuksena dressmannmies tarjoilijana. Joutuu ehkä testaamaan.

Ruokaillessa ihmettelin vieressä kasvanutta puuta. Äkkiä kun lehtiä vilkaisi, näytti ihan vaahteralta. Mutta runko oli kyllä jykevä. Kuva ei tietenkään tee oikeutta rungon paksuudelle mutta reilu metri se tyvestä oli. Hassu kasvutapa muutenkin

Ostoslistalle lisätty Välimeren kasviatlas.

Ihana Malaga 
Varjoisat kujat 
Ostoskassi: NYX

Käsväsky eli roikko: El Potro
Yhtenä päivänä piipahdettiin Malagassa. Ensin Plaza Mayorin ostoskeskuksessa vaihtamassa PK:n vanhimman kenkäostos istuvampaan malliin ja sitten vanhaan kunnon Malagaan. Siellä on aina yhtä kiva käydä. Ja aina yhtä kuuma. Vanha kaupunki ei petä ja aina löytyy kivoja kujia ja ruokapaikkoja jossa tankata jotain pientä. Nytkin PK:n nuorempi herkutteli paellalautasella (5,50 €) ja me muut vähintään yhtä hyvin ja kohtuuhinnalla. Bonuksena hilpeä tarjoilijasetä, ketterä kuin kärppä mutta huonomuistinen. Nauroi jo itsekin kun kerta toisensa jälkeen unohti tilaamani juoman.

Kun reissataan useampi viikko ja kuitataan lähes päivittäin neljän hengen ruokailut ulkoruokinnassa, paikan hintatasolla on merkitystä. Laadustakaan ei tarvitse tinkiä, maisemasta ehkä joskus. Ja kieltämättä vieläkin olen henkisesti haavoilla yhdestä liki satasen lounaslaskusta, ruoka ei todellakaan ollut niin fancya kuin tuohon hintaan olisi toivonut.

Nuo kaksi Malaga -sarjan alinta kuvaa kaipaavat vielä selitystä. PK:n vanhin tarvitsi tarvikepakin ja semmoinen löytyikin kosmetiikkaliikkeen valikoimasta. Myyjätytöt miettivät pitkään miten saisivat pakin pakattua ja kas, ratkaisuksi esittivät mustaa jätesäkkiä. Nyt on sekin homma suoritettu mihin ei olisi uskottu ihan heti joutuvamme, marssittu halki Malagan vanhan kaupungin ja El Corte Inglesin herraskaisen alakerran halki parkkihalliin, jätesäkkiä raahaten. Mutta pakki on hieno ja tarpeellinen.

Oman roikkoni bongasin pienen laukkuliikkeen näyteikkunan takanurkasta. Juuri täydellinen, espanjalainen nahkaväsky, -50%. Feliz cumpleanos a me !

Tämän päivän ohjelma ei ole vielä täsmentynyt, liikkeelle lähdetään kunhan Iso-J saa työnsä tehtyä, pyykkikone lopettaa urakkansa ja minä saan pari kuppia kahvia. Täällä on se ainainen kina tummapaahtoisen ja vaaleapaahtoisen kahvin paremmuudesta. Ja vain yksi keitin toistaiseksi.

Tämänkin kasvin saa tunnistaa:
Hasta Pronto!





6 kommenttia:

  1. Kivoja kuvia ja hyviä vinkkejä! Osassa kuvia oli niin upea sininen taivas..olisipa sellainen täälläkin:) nyt juuri pikkuisen ripottelee vettä, mutta tosiaan säätiedotuksissa lupasivat että pitäisi ilmojen parantua.. Kaunista vkonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde!
      Nämä Espanjan aurinkoiset värit ovat aivan käsittämättömän hienoja. Valkoinen hehkuu valkoisena ja korostaa loistavasti niin oranssia kuin terranpunaistakin ja sininen, azul, on ikirakkauteni.

      Se on jännä miten kotimaan kaikkialla ylivyöryvä vihreys tuntuu täältä tultua aina niin kolealta, ihan kuin sukeltaisin vihreään tunneliin.

      Värit ovat tärkeitä!

      Toivottavasti siellä nyt sää ensin kuivaa ja sitten lämpenee, edes vähän kesää sinnekin.

      Poista
  2. Miten minusta tuntuu, että lähditte ihan juuri? Onneksi seuraava kerta on aika lähellä!

    Puuksi ehdottaisin muuten plataania, mutta niiden kuori näyttää yleensä vähän kuin maastokuvioidulta niin että kuviot muistuttavat jotenkin palapelin paloja. Sininen kukka: sinilyijykukka, Plumbago.

    Nautittavaa viimeistä viikkoa! Tuokaa lämpö ja aurinko tänne tullessanne, pliide. Tänään oli kyllä täällä etelärannikolla kaunista, ainakin merellä paistoi.

    /Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ihan äsken lähtettiin ja taas pian pitää pakata. Onneksi on maksettu yksi ylimääräinen laukku paluulennolle, paljon on taas tuontitavaraa. Onneksi seuraava tankkauskerta on muutaman kuukauden päästä, pyykinpesuaineita tulee ikävä. Marseillesaippua tekee pyykistä ihanan pehmeää ja etikka huuhteluvedessä hoitaa myös koneen puhdistuksen. Pyykki ei todellakaan haise etikalle.

      Puu voi olla mikä vaan, plataanikin. Runko on ihan sileä. Niinkuin vaahterassa. Se tässä hämääkin eniten.

      Lyijykukka on tunnistettu, yksi sellainen odottaa pakkaamista ja uutta elämää pohjolassa. Saa nähdä kituuko talven yli vai miten käy.

      Aurinkoa ja lämpöä, sitä on ladattu ainakin toiveisiin tuliaislistalle, yritän parhaani. Uusimmat ennusteet Suomeen lupaavat kieltämättä ihan mehevää kesäkeliä. Saas nähdä.

      Ja nyt, viimeinen espanjamaanantai so far, aivan kohta. Sniif.

      Poista
  3. Meillä käytiin juuri aamupalapöydässä tällainen keskustelu:
    - "Helle siirtyy", sanotaan lehdessä. Yllätyyss...
    - Mihin se siirtyy, ensi vuoteenko?
    - Varmaan jollekin toiselle planeetalle.

    Huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääliksi käy suomalaisia ja siellä lomailevia. Ja oikeastaan kaikkia jotka siellä viheliäisessä säässä kesää elävät.
      Kivitetäänköhän meidät kotikaupugissa kun ollaan ihan väärän värisiä tähän kesään? Levänkelmeänharmaa olisi kai soveliaampi sävy.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!