maanantai 22. helmikuuta 2021

Vanhan ajan talvi





Yöllä tuiskunneen myrskyn jälkeen on poutasää. Tai no joo, aurinko kyllä paistoi mutta hurjan purevassa tuulessa pihapolkuja ja kulkuväyliä kolattiin. Hölkällä piti mennä että kerkesi pukkaamaan käytävien lumet ajotielle ennen traktorin tuloa. Vaikka tallinmäen lumityöt ovat toistaiseksi historiaa, kolattavaa riittää laajentuneen saunan terassin takia. 

Ylimmissä kuvissa käytävä mummolan kuistilta meille päin. Kohta mummosta ei näy kuin pipon tupsu hänen kulkiessaan lumikanjoneissa.


Nämä kuvat otettu autohallin nurkalta pihaan päin, huikean kaunista ja puhdasta lunta, paljon ja paksulti. Olen jo muutamana aamuna huomannut, ettei pihalla enää olekaan rusakoiden yöllisten hilupilttuiden jäljiltä papanoita ja käpälänjälkiä. Nytkin oli aivan koskematon hanki kaikkialla. Piti oikein kipaista yläkertaan ottamaan kuva eteläpellolle päin, ei jäljen jälkeä missään. Olisiko nyt käynyt niin, että rusakoien luontainen vihollinen olisi ilmestynyt maisemiin? Susiahan täällä jolkottaa ja ilveksiä on nähty ennenkin.

Kun nyt eivät tulisi ihan pihaan asti kissoja kyselemään, minun puolestani saavat metsissä jahdata rusakoita ihan sydämensä kyllyydestä.

Alemmassa kuvassa näkymä makuuhuoneen ikkunasta etelään. Kauempana pellolla näkyy naapurin ajama latu-ura, niitä kiertelee tilusten ympärillä useamman kilometrin pituudelta. Kunhan pakkaset hellittävät, saatan itsekin puhallella pölyt ja hämähäkin seitit suksistani ja käydä jonkun kiekon hiihtämässä.



Kas tässä vielä näkymä ensin yläpihalla saunalle päin. Seuraavassa kuvassa olevan kummun keskellä on maakellari ja sen takana olisi hevostarha ja ratsastuskenttä. Ei ole vielä koskaan ennen ollut noin isoa lumikasaa tuossa. Hyvin on näkynyt hevostarhaan tuvan ikkunasta. Kuvassa tököttää mittatikkuna mummon joulukuusen latva, lunta on ihan oikeasti paljon.

Auramies tiesi kertoa, että joku alueen täsmäennuste oli ennustanut lähipäiville 27 senttiä lisää lunta, alkaa kuulema tiistaina ja sataa yli yön. Tiedän siis mitä teen keskiviikkona(kin).

Koska lumi meitä saartaa yhä tiukemmin, aktiviteettia täytyy kehitellä sisätiloihin.



Ja mikäs sen mukavampaa sisätilapuuhaa kuin pikkuisten taimien hyysääminen. 
Sain vihdoin ensimmäiset chilit ylös mullasta ja kiikutin eniten itäneen kylvöosaston valoon. Munakoiso 'De Barbentanen' itävyys oli hienosti täydet 100 %. Pesuhuoneen lattialämmityksen päällä on itämässä vielä muutama laatikko, chiliä ja tarhaorvokkia. Sipulikylvöksen hajasijoitin viileään eteiseen kun en parempaakaan paikkaa sille keksinyt.

Taimia on vielä niin vähän, että en ole viritellyt kasvivaloja ja rakennellut kissavapaata kasvatuspaikkaa, ihan kohta lienee sen aika. Maaliskuulle kun päästään, kylvöpurkkien määrä moninkertaistuu koska tomaatit ja monet muut ovat silloin vuorossa.


Ikkunalaudoilla vihertää jo enemmän, sain ruokottua ränsistyneet pelargoniat siistimmiksi ja otin vähän pistokkaita. Mukavaa, että viime kesänä hankkimani paikalliset perinnepelargoniat näyttävät jatkavan kasvuaan. Vanhimmat pelargoniat ovat aikoinaan Inkoosta hankittuja ja hienosti ovat sopeutuneet tänne itärajalle, Mårbacka (kuvan lettireunaisessa ruukussa) on yksi sitkeimmistä.

Sitkeitä ovat amarylliksetkin. 
Laittelin monta viikkoa kukkineet sipulit kesälomalle katkomalla kukkavanat. Ne saavat nyt olla ruukuissa länsi-ikkunalla ja kasvatella aikansa kuluksi lehtiä, kesällä vien ne ulos. Mutta mitä teki 'Sumatra'? No päkisti vielä yhden kukkavanan.



Kaikkein huikein kukkija on kuitenkin ollut 'White garden' niminen ostos Eurobulbin valikoimasta. Se oli aivan hervottoman kokoinen jättisipuli jossa yhden sipulimurikan sijasta oli muistaakseni kuusi sipulia rykelmässä. Marraskuussa aloitti kukinnan ja vieläkin jatkaa. 

Näitä supersipuleita aion ehdottomasti hyysätä yli kesän ja syksyn tullen vien ne kellariin latautumaan uudelleen kukintaan. 


Perjantaina ajelutan seniorikansalaisen naapurikuntaan koronapiikille. Täällä ikäväestön rokottamisen suurin tulppa on ollut rokotteiden vähyys. Ja koska ei ole annoksia, ei anneta aikojakaan. Sitten kun muutama sata annosta on varmistunut, ajanvaraus kellahtaa nurin yleisöryntäyksen takia. Osuin kuitenkin ajanvaraussivustolle otolliseen aikaan, naapurikunta oli juuri avannut yhdelle päivälle aikoja ja minä klikkasin ensimmäisen sopivan. Toki varmistin, että on ok mennä naapurikuntaan, ollaan kuitenkin samaa sotealuetta ja silloin saan ajaa vaikka Ilomantsiin rokotteen perässä.

Muuta ohjelmaa tälle viikolle löytyy lukujärjestyksestä, luentoja ja itsenäistä opiskelua. Minulle suurta turhautumista aiheuttaneet moniammatilliset ryhmätyöt alkavat nyt olla viimeistä vaille valmiit. Seuraavaksi varaan tenttiajan ruotsin tentille ja keskityn yliopiston kurssin sisätautien luentomateriaaliin.

Aina välillä käyn kurkkimassa kylvömultiin ja ihan seuraavaksi vien tunkkaisen hajuiset spanielit kävelylle raikkaaseen talviaurinkoon.

Mukavaa viikkoa, missä lienetkin. Pysy terveenä.




PeeÄääs: talvipäivän voi viettää näinkin rennosti, Leffe on vienyt vetelehtimisen aivan omalle tasolleen.

15 kommenttia:

  1. Lumen tulo voisi nyt jo riittää, mutta ennusteissa sitä on luvassa vielä rutkasti lisää. Nauratti, kun näin mielikuvissa mummon pipon tupsun liikkuvan lumivallien takana. Toivottavasti sellaista kanjonia ei tarvitsisi sinne kolata.
    Hienoa, jos siellä on ladut lähellä, siitä vaan suksimaan!
    Aktiviteettisi sisällä ovat selvästi tuottaneet tulosta: siellähän vihertää ihan selvästi!
    Millonhan minä ymmärrän aloittaa pelargonien kasvatuksen? teidän toisten kasvatuksia ihailen, mutta itse en ole edes alkuun päässyt.
    Miehen äiti on kunnioitettavat 92 vuotta ja hän asuu itsekseen kotona ihan terävässä kunnossa. Hänelle olemme myös kärkkyneet koronarokote aikaa nettivarauksista, mutta ei tahdo onnistua. Nyt on tullut pieniä eriä rokotetta, mutta sotun laiton jälkeen ei järjestelmä tarjoa yhtään aikaa eli pitää odottaa sitä eri rokotetta ilmeisesti.

    Jippii! Tänään posti toi mieltä lämmittävän kirjeesi ja Naranjan siemenpussin! Suuret kiitokset! Olen iloinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky kerää taas voimiaan, pihalla tuulikellot kalkattavat ja salavat viskovat roskia ja oksia.
      Minulla ei ole pelargonien kanssa taitoa, tuurilla mennään ja joskus se riittää pitämään sitkeimmät hengissä.
      Mukavaa, että posti oli niinkin ripeä ja sait lähetyksen. Nyt sitten vaan kylvöille!

      Poista
  2. Samoissa hommissa näköjään ollaan sielläkin torpalla! Lumitöitä ja itusien hoivaamista, niistä on ollut viikon alku tehty. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkaa jo yksitoikkoiseksi käymään tämä talvi, lämmitystä ja lumitöitä. Onneksi nyt alkaa pikkutaimien hoivaaminen.

      Poista
  3. No on teilläkin lunta. Mökille mentäessä ei teitä olisi nähnyt millään jollei olisi ollut oransseja reuna /auraus viittoja niin valkoista oli kaikkialla. Shilit jurottaa edelleen täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sitä ja lisää tulee. Todellakin toivon, että vuoden sateista enin osa olisi nyt tullut lumena eikä kesä olisi litisevän märkä.
      Mikähän kumma niitä chilejä riivaa? Minun punainen luottochilini ei suostu itämään sitten millään. Tai itää ja tikahtuu omaan ankeuteensa.

      Poista
  4. Oh hoh, siellä piisaa lunta. Paljon on täälläkin mutta ei yhtä paljon kuin toissatalvena. Tsemppiä opiskeluihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja, opinnot tuovat paljon iloa tänne hankien ja nietosten keskelle. Onneksi tosi monet viime kesän ihan pienistä istutuksista alkaa hautautua kokonaan lumen alle, vähemmän jää jäniksille syötävää.

      Poista
  5. Paljon on lunta teilläkin! Enempää ei kyllä enää tarvitsisi tulla. Mukavia kylvöhetkiä ja tsemppiä opintoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiiu. On kieltämättä valtavasti lunta, virallinen mittaustulos kaupungista on 66 cm ja samoihin lukemiin arvioisin lukemat meilläkin.
      Pikkuhiljaa voikin aloitella tomaattien kanssa kylvökset.

      Poista
  6. Tutulle näyttää. Kohta saa kolata kulkuväylien lisäksi ikkunoidenkin eteen näköväylät, jos meinaa taimille luonnonvaloa saada. Jännä nähdä, rikotaanko tässä vielä kaikkien aikojen ennätyksiä. Ainakin siihen malliin on tupruttanut, että mitalisijoja kärkytään.
    Mahtavia kukkijoita nuo sinun amarylliksesi!
    Leffellä on oikea asenne talvipäivän viettoon. Karo ei juurikaan selällään makoile. Hautaa mieluummin nenänsä häntään ja esittää hyvin karvaista sohvatyynyä.
    Aurinkoista helmikuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vuoden takaiseen verrattuna lunta on reilusti enemmän. Täällä on perinteisesti maaliskuukin ollut vielä talvikuukausi ainakin sikäli, että lumen syvyys sahaa sulamisen ja uuden lumen takia tuskastuttavan pitkään.
      Kieltämättä nämä nykyiset amaryllikset ovat ällistyttäviä kukkijoita, yritän niitä kyllä kaikin tavoin hyysätä kesän yli ja uuteen kukintaan.
      Leffe kuminivel on vähän rennompi tapaus. Muikkeli on sellainen siveästi kerällä nukkuva tyyppi.
      Valoisia päiviä sinulle.

      Poista
  7. No on teillä paljon lunta. Vieläköhän tulee lisää? Meillä on ihan nollakeli, hanget ihan sulavat silmissä. Odottelen jo kevättä, valoisuus lisääntyy ja päivä pitenee. Mukavaa helmikuun loppua ja iloa opiskeluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on tämä yksi lumivyöry ollut koko alkuvuosi -ja parasta aikaa sataa. Lopetin just tältä illalta lumityöt. Toistaiseksi jaksamme vielä ottaa lumityöt hyötyliikunnan kannalta, saas nähdä milloin huumori loppuu.
      Kiitos kannustuksesta, aurinkoisia päiviä sinne teille.

      Poista
  8. Meilläkin oli tänä talvena kyllä hirmu kinokset lunta. On kätevää kun on traktori omasta takaa, jolla saa lumityöt hoidettua. Tosin nyt tuohon Case IH traktoriin tuli joku vika ja pitänee viedä huoltoon ellei puoliso sitten osaa sitä korjata. Toivotaan siis, ettei tällä erää tule enempää lunta. Kauniita kukkia muuten nuo amaryllikset!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com