Puutarhavuosi 2020 -haaste

 

Vuoden viimeisenä päiväkirjamerkintänä onkin hyvä vastata haasteeseen, jonka sain toveri Titalta. Puutarhavuosi 2020 -haasteen on laittanut liikkeelle Minna, Hiidenkiven puutarhasta, kiitos molemmille. Ja heti perään anteeksi niille, joilta olen erinäisiä haasteita saanut, mutta joihin en ole syystä tai toisesta vielä saanut aikaiseksi vastata. Hämärä muistikuva on, että tämä samainen Puutarhavuosi 2020 olisi kopsahtanut osakseni jo aiemmin tänä vuonna. Nyt on hyvä hetki vastata, perunasalaatin teko voi odottaa vielä hetken.

Ihan ensimmäiseksi on mainittava Felix, työnjohtaja. Ei ole sellaista työmaata jossa keltainen mestari ei kävisi omien salaisten hankkeidensa ohella tarkastuskäynneillä. Se muistuttaa myös tauoista, jotka on syytä viettää mestaria silitellen ja häntä uupumattomasta työpanoksestaan kiitellen.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

Jaa-a, on vaikea vastata, sillä onhan tässä kaikenlaista jo ehtinyt kokeilemaan. Olisi helppo luetella täysin uudet kasvit joista ei ole aiempaa kokemusta, niitä on paljon. Nostan kuitenkin esille kasvimaan uudistuksen, en ole koskaan ennen kokeillut laatikkoviljelyä tässä mittakaavassa. Perinteisesti meillä kasvaa enää peruna ja valkosipuli, muut lavoissa. 

Halusin seniorikansalaiselle estettömän pääsyn keittiöpuutarhaan ja sellainen tehtiin. Yhden kesän kokemuksella voin sanoa, että ne työtunnit eivät totisesti menneet hukkaan, tuli erittäin hyvä ja toimiva.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Hahahhaahhaaaaa, en todellakaan! Sanotaan vaikka niin, että vähissä ovat pihasta ja puutarhasta ne kohdat joihin ei olisi kajottu. Homma riistäytyi käsistä heti alkukeväästä. Projekti seurasi toistaan ja uusiakin on jo pohjustettu. Kylvöjen suhteen sentään pysyin melkein suunnitelmissa, kaikessa muussa painettiin kaasu pohjassa, mopo hienosti keulien. Paljon pärinää ja pauketta.

Yhtenä esimerkkinä käsistä lähteneille projekteille mainittakoon kerrasta huimasti muuttunut pensasmustikoiden alue.  Saatiin siirtona Evitskogin mökiltä (Kirkkonummelta) yli kaksi kymmentä reilun metrin korkuista pensasta. Pistin nurin kaikkein vanhimman mansikkamaan osan ja se muokattiin kunnolla jyrsimellä. Siihen oli hyvä keväisessä rankkasateessa istuttaa peräkärryllinen isoja pusikoita. Rusakoiden vuoksi niiden alue aidattiin pähkinäpuuaidalla ja tehtiin siisti katettu käytävä niiden keskelle. 

Kuva vääristää mittasuhteet iloisesti, alue on kymmenisen metriä pitkä ja vajaat viisi leveä.

3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Että tuliko, no kyllä! Rusokirsikoista se alkoi ja ruusuorapihlaja oli yksi viimeisistä istutetuista. Kesän aikana juurensa Torpan multiin saivat niiden lisäksi joukko revontuliatsaleoita, erilaisia hortensioita, kultasade, kärhöjä, viiniköynnös, karhunvatukka, pieni patteristo pioneja enkä todellakaan muista edes kaikkia. On sitten keväällä luvassa lukuisia löytöretkiä !

4. Menetitkö kasveja?

Ainakin muutama jalohortensia voidaan pistää tähän listaan. Viidestä kolme selvisi ensimmäisestä talvestaan. Yksi kasvi jonka menetystä en tule suremaan on ehdottomasti vuohenputki. Se pentele saisi kadota täältä ikiajoiksi. Onneksi kamppailussa vuohenputkea vastaan tukenani on väsymätön kirittäjä Felix josta en haluaisi ikinä luopua.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Helppo nakki, ranta olisi ihana. Melkeinpä sama olisiko kyseessä aava meren ranta, pieni lampi vai soliseva puro. En kuitenkaan uskalla toivoa tälle mäelle vesielementtiä, riittää kun vettä tulee riittävästi kaivosta, hanasta ja letkusta. Kuvissa kaksi happy place -muistoa, välimeri ja Storträsk.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2020?

Tähänkään ei ole yhtä ainoaa vastausta. Jokainen uusi tai uudistettu istutusalue on omanlaisensa koronakesän muistomerkki. Aina kun ajan pihatietä kotiin, näen uudistetun pääoven edustan alueen. Siitä lähti rytöangervot  ja kuunliljat, tilalle tuli rusokirsikat ja paljon uusia pioneja. Talon takapuolen olopihalla uusia juttuja on vielä enemmän. 

Poimin muutaman kuvan satunnaisessa järjestyksessä, jokainen kertoo minulle paljon tästä hurjasta vuodesta. Muutosten vuodesta.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Kelaa postaus alkuun ja katso kuvat, paljon muutoksia joista kaikista olen aidosti iloinen, onnellinen ja ylpeä. Jotain olen itsekin kai onnistunut tekemään oikein koska sato oli ylitsepursuavan runsas:

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kuva puhukoon tälläkin kertaa puolestaan. Kuvasta puuttuu vielä yksi nuppikuormallinen rikatonta puutarhamultaa.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Ei. Kaikki mitä hankittiin oli a) perusteltua b) tarpeellista c) kunnollista

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Niitä on kaksi. Kasvatin tuoksuherneet Luktärt-guru Cecilia Wingårdin ohjeilla ja ensimmäistä kertaa elämässäni tuoksuherneet kasvoivat kuin pavunvarret. Aivan uskomatonta kasvua ja kukintaa. 

Toinen on daaliat, vanhan kunnon jorriinit joiden kukinta oli huikeaa ja ylenpalttista. 

Molempia riitti leikkokukiksi maljakoihin enemmän kuin tarpeeksi.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Pettymykseni oli suuri kun havaitsin vuohenputken ensimmäiset toiveikkaat lehdet kurkottelemassa kohti kevään aurinkoa. Jonkin verran petyin joihinkin kesäkukkiin ja kasvihuonekurkkujen kanssa saan pettyä vuodesta toiseen.

12.  Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

Siitä on lähdettävä, ettei minulla ole kovinkaan tiukkoja budjettiraameja. Hankin lähtökohtaisesti vain tarpeeseen ja silloinkin mietin mistä kannattaa maksaa. Tälläkin kaudella rahaa meni multaan ja kasveihin. Ostin yhden uuden kastelukannun ja muutaman uuden työvälineen hukattujen tilalle. Kaikkein mieluiten hankin kasvit (paikallisilta) pienyrittäjiltä ja kierrän prismojen massataimipihat hyvin kaukaa.

13.  Mitä opit?

Vaikea nostaa yhtä asiaa muiden yli. Ehkä sain eniten uskonvahvistusta siihen, että omia visioita kannattaa kuunnella. Pieni ohimenevä idea tai ajatus voi ihan vähäisellä jalostuksella poikia vaikka mitä. Feed the flame, ruoki luovuuden liekkiä.

14. Odotatko tulevaa/alkavaa kasvukautta?

Kyllä, erittäin innostuneena. Tulevalle kaudelle ei ole isoja suunnitelmia sillä tiedän, että kuitenkin taas tapahtuu ja paljon. Yhden etupihan penkin aion laajentaa niin, että saan siihen kukkineiden pioneiden jälkeen komean daaliamuurin eli kukkia koko kesäksi. Meillä on odottamassa kolmella kuormalavalla kivilaattoja ja tiiliä, kiveyshommiakin on  luvassa. Kasvihuone on valmiina; pesty ja puhdas uuteen kauteen. Ensimmäiset siemenetkin ovat jo saapuneet.

Tästä on hyvä jatkaa!