maanantai 30. marraskuuta 2020

Marraskuu, kiitti ja kuitti!

 


Voi että, enpä olisi uskonut tätä vielä sanovani: kiitos marraskuu, olit minulle hyvä! 

Vuoden pimein ja lähtökohtaisesti ankein kuukausi on nyt läpi kahlattu ja kuivin jaloin ainakin täällä selvittiin. Nokkakin pysyi pinnalla eikä välttämättä edes niissä syvimmissä vesissä uitu ollenkaan. Sellaista perustaaperrusta lyhenevän päivän arjessa, ei mitään suuria hohtohetkiä tai aiemmin mainittuja syviä vesiä. 

Ketään ei varmaan yllätä kun sanon, että opiskelu haukkasi ison osan arjesta. Juuri nyt hykertelen hyvää mieltä hyvällä arvosanalla läpi menneen tentin takia. Kamalasti sitä jännäsin, mutta läpi on enkä lähde edes korottamaan arvosanaa, H4 on aivan hyvä. Marraskuun viimeisen maanantain (ja parin deadlinen) takia pusersin tänään pitkän istuman koneella. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla vähän löysätä, mutta vain vähän. Vielä on tenttejä jäljellä ja näyttökokeetkin häälyvät ihan niskassa.

Saunamökin remontti on vihdoin maalisuoralla. Tänään Iso-J aloittaa takkatuvan lattian laiton ja sitten sinne saakin sommitella kalusteet ja muut herkut lisukkeineen. Itsenäisyyspäivän viikonloppua ja toista adventtia vietetäänkin hyvin rennosti paljussa lilluen ja uutta saunaa koeponnistaen, ei huono.


Säät ovat olleet pohjois-Karjalan tavanomaiseen marraskuun säätilaan verraten varsin mielenkiintoiset. Miellyttävätkin omalla tavallaan sillä aurinkoisia päiviä on ollut ilahduttavan paljon ja sateettomia päiviä vielä enemmän. Juuri nyt satelee hissuksiin kevyitä hiutaleita mutta vihreä nurmikko näkyy vielä kaikkialla. Noin viikon ajan on ollut sellaisia nollan ja parin pakkasasteen vuorokausilämpöjä, sekin on tuntunut ihan kivalta. Yhtään ei ole tarvinnut loskassa kahlata.

Heinäpatjan alla köllöttelevät valkosipulit ja kukkapenkkeihin kuopatut kevätkukkien sipulit ovat saaneet hyvän lähdön pitkän ja hiljalleen jäähtyvän syksyn aikana. Laventelit ovat vielä kasvihuoneen edustalla, kärrään ne talliin talveksi ja kokeilen viedä ne talven yli siellä. Aiemmin en ole laventelia talvettanut mutta nyt on niin hienot ja tuuheat puskat että kokeilen edes. On vielä ihanasti tuoksuvat lajikkeetkin.

Piharuokinnalla on lintuja aivan ennätyspaljon, pikkuvarpusia varsinkin. Erikoista on se, ettei keltasirkkuja ja vihervarpusia ole näkynyt ensimmäistäkään eikä kauan kaipaamiani punatulkkuja. Viimeksi mainittuja olen nähnyt täällä asuessani ehkä pari, varmaan jossain on niille otollisemmat elinolot ja paremmin serveeratut lintulaudat. Talitintit ovat ihan gangstereita jotka ryysäävät todella härskisti toisten ohi, yli ja edelle. Pienet ja kipakat sinitiaiset pistävät niille onneksi kampoihin ihan pontevasti joten mitään talitinttilössin ylivaltaa ei ainakaan vielä ole.

Marraskuun iloisiin asioihin kuuluu luonnollisesti Torpan uusin ylioppilas. Hienosti ovat molemmat perilliset omilleen muutettuaan pärjänneet ja ihan parasta on se, kun tulevat jo perinteisesti lauantaina tänne porukoille viikonloppua viettämään. Keväällä pääsen istuttamaan ylioppilaan muistopuuta, se on hyvin todennäköisesti tuurenpihlaja purettavan leikkimökin paikalle.

Arki Iso-J:n ja nelijalkaisten kanssa on hitsautunut omille rutiineilleen. Hetkittäin tuntuu ihan hassulta että meitä asuu enää kaksi ihan älyttömän kokoisessa talossa. Toisaalta tuntuu vieraalta ajatuksenakin asua jotenkin eri tavalla, erilaisessa kodissa. 

Kaupungin melskeissä on kiva käydä, mutta vielä kivempaa on kääntyä kotimatkalle ja ajella tänne maaseudun rauhaan. Täällä on omaa ilmaa ja tilaa väistellä koronaa ja muita pöpöjä.


Jouluvalmisteluihin on vähän hankala orientoitua kun ei ole mitään käryä millaisella kokoonpanolla joulua vietetään. Toisaalta minulla ei seuraavaan kahteen viikkoon ole oikein aikaa puuhastella muiden kuin kouluhommien parissa. 

Perinteisesti joulupöytään on katettu 11 lautasta, nyt on kaikki ihan auki. Joulun yhteyteen kaavailtuja ylioppilasjuhlallisuuksiakaan ei oikein osaa suunnitella kun ei tiedä. No, sama epätietoisuus ja epävarmuus se on kaikilla muillakin eikä tästä pääse hajulle muuten kuin elämällä päivän kerrallaan.

Nyt eletään kuitenkin adventin aikaa. Värkkäilin vanhaan laakeaan kakkuvuokaan kynttiläasetelman. Kynttilät ankkuroin paikoilleen asennushiekkaan ja kuorrutin hiekan sammalella, koristeeksi ei tarvittu muuta kuin yksi kävyllinen oksanpätkä lehtikuusesta. Tammenterhoja kävin etsimässä omasta tammesta mutta ei se vielä niitä ole tehnyt.

Amaryllisten nuput pullistuvat pikku hiljaa, kukkia on luvassa ihan koko adventin ajaksi. Jostain leijuu jo ensimmäisen hyasintin vieno tuoksu. 
Tulee joulusta minkälainen tahansa, kukat ja kynttilät takaavat tunnelman.
Juuri nyt pihaan ajoi tuttu polttopuun toimittaja, kunhan liiteri on tankattu saa talvi tulla.

Voi hyvin, pysy terveenä ja nauti adventin ajan kukista ja valoista, missä lienetkin !




10 kommenttia:

  1. Kaunis on amarylliksen kukkasi. Kyllä se oma koti on paras paikka on se vain niin. Me taidetaan olla miehen kanssa jouluaaton nyt kahdestaan ainakin luulen niin. Tulevat sitten seuraavana päivänä.
    Minä jätin valkosipulit istuttamatta tänä vuonna. Minä en kertakaikkiaan onnistu niiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nila. Joulu on tämmöisenä poikkeusvuotena ihan erilainen, onneksi ei tarvitse evakkoon lähteä kuten meidän seniorikansalainen joka päivä muistaa muistuttaa.
      Toveri Titalla on niin merivettä pitävät valkosipulin kasvatusohjeet, niillä minäkin olen monena vuotena satoni taannut. Yhtenä surkeana vuotena aloitin istuttamisen kolaamalla ja lapioimalla istutusalueen lumivapaaksi ja seuraavana kesänä satoa tuli monta kiloa! Laitan Titalle toivepostauspyynnön, ota seurantaan Unelmia ruusuista jos et jo seuraa.

      Poista
  2. Upea amaryllis! Samoilla mietteillä olen itse marraskuun jälkeen. Harvinaisen kevyesti koko kuukausi menikin ja täällä loppukuuta helpotti vielä luminen maa. Aurinkoa ei kyllä ole näkynyt, mutta sen kestää, jos on vain lunta maassa. Tuntuu jo mukavan jouluiselta, kun ihmiset ovat laitelleet valoja pihoilleen ja ikkunoihin.
    Olet nyt kertoillut niin paljon saunaremontista, paljusta, terassista ja muusta, että tässä jo alkaa odottaa kuvia työn tuloksesta (vih vih!).
    Hyvää joulun odotusta sinne Pohjois-Karjalaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna. Amaryllis on hieno, lajikenimi on Doublet, Eurobulbilta tilasin.
      Marraskuu oli oikeasti tosi lempeä, nytkään lunta ei ole kuin sen verran että jäljet jää kun lumella kävelee. Lumi kyllä paikkaa paljon vaikkei aurinkoa täysin korvaakaan. Meillä oli siis poikkeuksellisen paljon sekä kuivia että aurinkoisia päiviä.
      Perikunnan vanhin on luvannut kuvata saunatyömaan ja nyt kun sieltä on vähitellen remppakamat siivottu, alkaa olla kuvauskunnossakin. Viimeistään viikonloppuna kuvia luvassa!
      Oikein mukavaa adventin aikaa sinne teillekin.

      Poista
  3. Onnittelut hyvästä tenttituloksesta! Helpottavaa saada aina yksi osio suoritetuksi.
    Isossa talossa mekin asumme nyt kaksin, kun jälkikasvu on onnistuneesti saatettu maailmalle. Välillä pohdimme pienempään ja helpompaan muuttamista, mutta mihinkäs sitä kotoaan... Vaihdoehdot eivät innosta, eikä varsinkaan ajatus kerrostalosta.
    Onnea myös ylioppilaalle! Jos juhlat eivät onnistu jouluna, niin korkoa kasvatten sitten myöhemmin. Täällä Uudellamaalla koronatilanne on vaikea, joten valmistaudumme viettämään joulua kaksin. Perinteistä kiinni pitävää poikaa varmasti harmittaa, mutta mieluummin yksi joulu näin, jotta seuraavina jouluina voimme syödä kimpassa yhteisen pöydän ääressä. Lähipiirissä on nyt kolme haurasta vanhusta, joten tapaamisten kanssa on pakko olla tarkkana ja tiukkana.
    Amarylliksesi on upea. Jännä raidallinen kuvio sen terälehdissä. Mieleni teki tänään jouluruusua. Kukkakaupan ikkunalla pikkuinen jouluruusu maksoi 28 €, joten jäi ostamatta. Onneksi viime kuussa ostettu Rozetta pukkaa uutta kukkavanaa, joka avautuu varmaan jo ennen joulua.
    Olemme lujasti joulukuussa. Toivotan sinulle valoisia hetkiä joulua odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between, tänään sain toisen kuumottavan tentin tehdyksi ja tuloskin oli todella hyvä, H4. Urakka jatkuu huomenna ja viikonloppuna, tenttejä riittää.
      Ajatus kerrostaloon muuttamisesta tuntuu kyllä tässä elämänvaiheessa ihan valtavan vieraalta, rivitalo ehkä... mieluummin jään kuitenkin tänne isoon huusholliin.
      Ylioppilas on aina iloinen asia, yksi urakka takana ja monta baanaa edessä auki.
      Joulu on tosiaan tänä vuonna erilainen ja kaikki joutuvat varmasti taipumaan omien toiveidensa kanssa. Olisihan se ikävää jos iloisen sukujoulun päätteeksi joutuisi hautajaiskutsuja lähettelemään.
      Amaryllis on Doublet, Eurobulbilta tilasin. Otin vakiovalkoisten seuraksi muutaman villimmän version ja oikein iloinen tuttavuus on tämä.
      Kamalan hintaisia jouluruusuja olen minäkin nähnyt, ihan noihin kolmen kympin hypetyshintoihin ei kannata lähteä, todellakaan.
      Iloa ja valoa sinunkin adventtiisi.

      Poista
  4. Kaunis amaryllis, miulla ol viimejouluna sama. Ulukona ol sipuli kesän ja nyt kuivassa varastossa. Vuotan tullooko nuppu näkyviin. Eikö myyrät ja hiiret hakkeuvu noihin heiniin, eihän ne suata valakosipulista tykätä. Hyvä kun sait hyvän arvosanan tentistä.
    Ei tiietä myökään millasella kokoonpanolla jouluu juhlitaan. Rauhallinen todennäkösesti on joulunaika meilläkin.
    Toivottavasti immeiset ottasivat tuon tauvin vakavasti ja eivät rynteis jouluostoksille. Meillä tiällä Pohjosi-Karjalassa on vielä kohtuu hyvä tilanne, ei uusia tartuntoja kaivattas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on, ihana lajike. Yritän sitä elätellä kukinnan jälkeenkin jos ensi vuonna taas saisi patjaraidallisesta kukasta iloita.
      Ei minun valkosipulipenkissäni viihdy hiiret eikä myyrät. Kissat istuvat mielellään lämpimien heinien päällä (varmaan kuseskelevatkin niihin) ja sipulissa on riittävästi aromia karkottamaan jyrsijät.
      Minun mielestäni täällä meidän selkosilla ollaan nykyään aika kuuliaisia suositusten suhteen, ihmiset näköjään yksin autossa istuessaankin pitävät maskia. Kun nyt saataisiin nitistettyä se viruksen ryökäle, malttia meiltä kaikilta nyt kysytään.

      Poista
  5. Onnittelut ahkeralle opiskelijalle hyvistä tuloksista! Olen lukenut kaikki kirjoituksesi tarkasti, mutta minulla on nyt tekninen ongelma, sillä en pysty kommentoimaan ipadilla (siitä hävisi oma kuvakkeeni, enkä saa vastauksiani julkaistua). En ymmärrä mitä olen sählännyt, kun sain hävitettyä kuvakkeen.
    Sama epätietoisuus on joulun vieraista ruokapöydässä, on vain katsottava tämän yleisen tilanteen kehittymistä ja ehkä lähempänä tietää paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi. Tänään kosahti uusi H4 kun sain yhden lääkehoidon maratontenteistä tehtyä. Paitsi että se oli semmoinen pikamatkaan survottu maraton, 90 kysymystä, aikaa 45 minuuttia. Edellinen oli sama kysymysmäärä tupla-ajalla. Hiki meinasi tulla molemmissa urakoissa.
      Oi, nuo tietotekniset ongelmat ovat niin ärsyttäviä. Etenkin kun yleensä syynä on vain joku pahuksen asetustäppä väärässä asennossa. Toivottavasti saat vian paikallistettua ja fiksattua.
      Meillä pidetään tällä hetkellä tulijoilta edellytyksenä negatiivista testiä ja perustervettä oloa ja toisinpäin sama, jos täällä yskittää ja flunssaa pukkaa niin sitten pidetään Torpan ovet säpissä vierailta. Perikunta pitää kimppakaranteeninsa reissun jälkeen ja tulevat jouluksi vasta negatiivisen testituloksen jälkeen.
      Nyt on parempi meidän kaikkien olla maltillisia ja pyöriä ihan pienissä peruspiireissämme. Toivottavasti tämä epätietoisuuden aika vähitellen jää taakse ja voimme palata jonkinlaiseen normaalielämään.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com