Ladataan....

Tässä on yli viikko vierähtänyt, saman aikaa olen kiristellyt hampaitani erittäin jumisen ja hitaan nettiyhteyden kanssa.

Vaikka meillä miten olisi wifit ja tukiasemat Torpan sisällä ja periaatteessa kaikenlaiset mahdolliset nopeutta lisäävät viritelmät, ei tämä meidän netti vain toimi. Toimii jos jaksaa, yleensä ei.

Puhelimessa sama juttu. Kaikki kanssani haloota huutaneet tietävät, että kuuluvuus Torpalla on äärimmäisen huono. Sijaintihan on mahtava eikä edes maastoesteitä tai -katveita ole, silti puhelut pätkivät. Ja yleensä puhelut menevät vastaajalle vain siksi, ettei yhteyttä saada.

Vaihtaisimme operaattoria kyllä JOS jollakulla toisella olisi paremmat systeemit tarjolla. Sitä odotellessa.

Mitä tulee Torpan Päiväkirjaan, pelkkä kuvien lataaminen on niin hidasta, ettei aika tai hermot riitä moiseen. Nytkin olisi mukavia räpsyjä varastossa mutta lataaminen ei onnistu. Kun jo pelkästään tämän tekstin näpyttelyssä on kokoajan hälytystila päällä Bloggerin väliaikatallennusten virheilmoitusten kanssa. Argh!!

---

Säät ovat olleet upeat. Aurinko, sininen taivas ja raikas syksyinen ilma. Aamut ovat viileitä ja ruoholla on häivähdys yön kylmää. Illat olemme rymynneet Iso-J:n kanssa hevostarhan ja ratsastuskentän laidoilla, nyt on jokainen pahuksen pystytolppa vaihdettu viraltapantuihin puhelintolppiin ja seuraavaksi pitäisi sutia puuöljytervasotkulla kentän tolpat. Sitä seuraava askel on kentän vaakalautojen ruuvaus, se on onneksi nopeaa kun on ihan tasainen työmaa. Iso urakka oli eilen melkein maaliin tuotu tarhan lankkujen korjaus. Sieltä löytyi useampi poistumisreikä josta Ponimies oli piipahtanut vihreämmän ruohon perässä... ja noin miljardibiljardi ruuvinkantaa lankusta poisotettavaksi. Uutta lautaa meni taas jokunen kymmenen metriä.

Juuri nyt en jaksa miettiä tarhan sähköistyksen vaatimien eristimien ruuvaamista. Sekin on vielä tehtävänä.

---

Syksy etenee ja paljon on hommaa. Arki ja arjen aikataulut tietysti sanelevat päivien rytmiä ja rytkettä, sinne sekaan pitää mahduttaa paljon liikkuvia osia, muuttujia ja muita kierteitä. Iltaisin kun päänsä tyynyyn jysäyttää, tietää tehneensä ja eläneensä.

Saikku jatkui taas, jalkojen oireet ovat viheliäiset. Mustelmaa pukkaa hillitöntä tahtia lääkkeen takia ja vielä pitäisi marraskuulle asti sitä vaivaa sietää. Onneksi on vain kosmeettinen haitta enkä toistaiseksi ole kolhinut pärstääni. Iso ja mojova mustelma kintussa tai käsivarressa ei nyt ole niin iso katastrofi kuin musta poskipää tai silmä.

Töttis ei ole vielä mennyt kaupaksi ja Ponimies on pikkuisen liian täynnä itseään ja omaa erinomaisuuttaan. Sillä rintamalla kaikki siis hienosti.
Koerapojat voivat hyvin ja Nassea piinanneet vatsavaivat ovat historiaa. Ainakin äsken Pappa veti semmoista rallia, että Leffe oli aivan vastaantulijana.
Killinpillit laiskottelevat sisäkissoina ja tällä hetkellä jätkien suurin työmaa on lojua sisäsaunan lauteilla ja tarkkailla chilipalkojen kuivumista.

Kanalassakin kaikki hyvin. Silkkiparven pistin myyntiin, ei nyt ehdi eikä kykene rakentamaan talvilaajennusta mihinkään. Pahus.

Palaan toivottavasti pian, kaikkea kauheen kivaa, missä lienetkin!