keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Soutu se on mun rattoni


Nyt kun tässä ollaan virallisesti sairauslomalla ja ihan päivärahoilla (!!) niin pitäähän sitä panostaa kutoutumiseen. Se kuntotuksessa kuulema niin elintärkeä fysioterapia ei onnistu kunnallisella puolella ihan toivottuun tahtiin. Viikottaisten käyntien sijaan fyssarilla oli tarjota kuukausittaisia aikoja. Jos minä nyt tämän nätisti asettelen niin eipä paljoa haittaa. Minulla ei valitettavasti ole kummoisia kokemuksia fyssareista, eikä tämä oman kylän ihminenkään mitään ihmeitä pystynyt tarjoamaan.

Niinpä olen hankkiutunut sinne missä minulla on ikiaikainen jäsenyys ja tarjolla kaikki herkut lisukkeineen, omalle tutulle salille kaupungin keskustaan.

Ja siellä uusi leiskuvan lempeni kohde on sisäsoutulaite. Sillä minä kitkuttelen täydellä vastuksella aina vartin kerrallaan. Ensin vartti lämmittelyksi, sitten salitreeni ja lopuksi toinen vartti jossa soudetaan maaliin. Puolessa tunnissa soutelen nyt vähän päälle 4 km. Eihän se paljoa ole vielä. Ehkä tässä päästään ihan kunnon lukemiin kunhan kroppa tottuu ja kunto kohoaa.

Mutta se mikä on fakta, soutulaite on aivan liian aliarvostettu ja ilmeisen epämuodikas treenausväline. Eipä niille salin kahdelle sisäsoutulaitteelle koskaan jonoa ole. Minusta on mukava siinä rytkytellä tasa-aallokossa, ei keikuta eikä lokki pasko päähän. Ihan koko kroppa pääsee töihin mutta nivelet ja nikamat eivät ota itseensä.

Eilen kyllä tuntui kieltämättä vähän hartioissa vaikka miten yritän pitää hartiat jotenkin rentoina. Se on kai sitä harjoituksen puutetta ja asia korjaantuu ajan kuluessa.

Seuraava tavoite on fillarilenkille pääsy. Yleensä olen äitienpäivän kieppeillä ensimmäiset lenkit käynyt polkemassa, nyt voisi jo lähteä kun tiet ovat sulat eikä kovin kylmäkään ole.
En vain uskalla vielä yksin lähteä, tasapaino kun voi tehdä jekkua.

Lumitilanne 17.4. Nyt jo sula.

Viikko on ollut mukavan tavallinen. Vain vähän aikataulutettua menemistä. Aamulla heti hoidan urheilut pois ja sitten jää koko päivä aikaa muuhun tekemiseen ja lepäilyyn. Eilen oli mukava istahtaa lounaspöytään hyvässä seurassa ja taas on mainittava Kerubin lounas. Se on hyvä ja hintansa väärti. Söin parsarisoton eikä siinä ollut moitteen sijaa. No minä olisin laittanut pikkuisen enemmän parmesaania, mutta hyvä oli ammattikokinkin versio.

Hain samalla reissulla koirapoikien punkkilääkkeet ja Peetun rasvahapot. Punkkeja kun jo on, se on vain ajan kysymys milloin niitä ryökäleitä ryömii koirien turkeissa. Nyt kun syöttää Bravectot niin saa olla huoletta pitkälle kesään. Peetulla on outo karvanlähtö silmien ympärillä, rintalastassa ja suun ympärillä. Kokeillaan ensin rasvahappolisää ja sitten jatketaan ratkaisuvaihtoehtojen pohtimista.

Illalla meillä oli rippijuhlakutsujen askartelutalkoot. Minä makasin sohvalla ja kuuntelin sujuvasti kun näpertelijät mittasivat millimetrejä ja liimasivat kristallitimantteja. Vasen käsi kieltäytyi useamman kerran yhteistyöstä ja yksi jos toinen asia tipahteli kädestä, raivostuttavaa!

Tänään on Nuorimmainen Ponimiehen kanssa hyppytreeneissä, ensimmäiset tälle keväälle. Ponimies oli eilen päässyt loikkimaan irtohypytyskujaa ja tykännyt kovasti. Viimeviikkoinen vaisuus ja lievä lämpöily on poismennyttä. Onneksi ei tullut mitään pidempää riesaa.

Iso-J on isolla kirkolla ja kotiutuu aikaisintaan huomenna. Me jatketaan rauhallista koti-iltaa.
Mukavaa keskiviikkoa, missä lienetkin!

Rahalla saa, chili 6 €



11 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä, soutulaite on aika kokonaisvaltainen juttu, vanhemmillani oli sellainen, kun asuin kotona.

    Se on kumma toi fyssari, ettei sitä saa, vaikka se on kuntoutumisen kannalta a&o, siis sellainen ammatillinen sellainen. Mulla ei ainakaan mikään korvaa asialleen omistautuneen fyssarin silmää. G:ssä pitänee hakeutua yksityiselle tjsp.

    Tsemiä, ja eiköhän se tasapainokin aikaa myöten löydy.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään oli jo hyvä flow balancessa ja tasapainokin palailee pätkittäin.

      Poista
  2. Lämmittelen ja jäähdyttelen yleensä aina salilla soutulaitteella, paljon parempi kuin kuntopyörällä lämmittely, jossa ylävartalo lähes on vaan paikallaan. Olkoonsakin mummolaite, me like :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonnih, kokoontumisajot soutaen?

      Poista
    2. No näin se on järjestettävä! Meidän salin soutulaitteella voi muutes soudellessa pelata myös kalansyöntipeliä. Ei oo varmaan teikäläisen salilla ;-D ;-D

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Minun soutulaite on vielä selällään rannassa. Odotellaan jäiden lähtöä lahdesta :D Fillarilenkitkin odottavat, että näiden sorateiden kelirikko hellittäisi ja pinnat taas kovenisi. Vaikka paremman treenin saisi tuolla mutavellissä polkien... vois vain loppua sisu kesken.

    Teiniäiti Tipi the Birdille järjestin oman äitiysyksiön, jossa ei ole mahollisuutta eksyä vääriin pesiin. Katotaan tuleeko mitään, olen vähän skeptinen. Sillä kun ei ole äitiä neuvomassa eikä kana ole välkyimmästä päästä. Kerran pääsi jo munat kylmenemään Tipin päätyessä sittenkin orrelle. Ohjasin yksiöönsä ja suljin pääsyn toisaalle kanalaan. Yksiössä on nyt kaikki mukavuudet ja lasioven läpi näkyvyys muuhun laumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea haudontaan!

      Sulla onkin hienot soutuvedet siellä. Meidän venepaikalle on liki 15 km joten ei ole ostettu venettäkään. Jännä juttu se, että tähän tilaan kuuluu joku vesioikeusjuttu ja venepaikka yhteen järveen. Mistä lie esihistoriasta sekin oikeus :D

      Poista
  4. Liityin lukijaksi. Löysin tieni tuolta Titan
    ...unelmia ruusuista blogin kautta. Itse en kirjota, mutta ruusuprojekti on meneillään minullakin. Siksi kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa! Vähemmän minä täällä julkisesti puutarhuroin, joskus toki yritän jotain edes kuvien muodossa.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!