sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Ämpäripäissään

Peetun ankeampi lauantai

Lauantai valkeni aurinkoisena ja kauniina. Pikkulinnuista lähtee aivan käsittämätön metakka kun ne ilmaisevat kevään kuumotuksistaan muille siivekkäille. Pötköttelin pitkän tovin kuuntelemassa omenapuiden latvoista kantautuvaa konserttia, uskomaton äänimaailma. Toivottavasti visertäjillä flaksi käy ja pesäpöntöissä alkaa hyvä haudontajakso ja onnekas kuoriutuminen.

Peetun persaus helotti tuskanpunaisena ja koirapoika käveli hieman vaivaisesti ja varovaisesti. Selkeästi oli tee niinkuin tulehdus, är niinkuin räjähtänyt rauhanen ja vee niinkuin vaiva. Sovimme kasvattajan kanssa, että vien Peetun hänelle katsottavaksi ja edetään hommassa tarvittavilla toimenpiteillä.

Toimenpide kahdelta kantilta

Kotona jo katsottiin, että pahalta näyttää. Ammottava kraateri vasemman pakaran ja hännän vaiheilla. Peetulla oli sen verran pinna tiukalla, että Leffekin älysi siirtyä fanikatsomoon eikä liehunut suuna päänä apajilla. Kaupunkireissu poiki puhelinreseptillä antibiootit ja komennuksen tulla alkuviikosta näytille. Se vain käy.

Onneksi antibiootit alkavat purra varsin nopeasti ja tehokkaasti, Peetun elämän ensimmäinen kuuri. Ärsyttävin on koiran mielestä tietysti tämä muovinen ämyri joka täytyy pitää öisin päässä. Kiusaus nuolla kipeää kohtaa on varmasti kova. Nuolemallahan se oli sen alunperinkin saanut puhkeamaan lauantain vastaisena yönä, siis anaalirauhasen. Se on semmoinen kapistus koiran persauksessa josta tulee äkäisen hajuista rauhasnestettä koiran toimittaessa isomaa asiaa. Joskus rauhanen ei tyhjennykään luonnollisesti köntsäämisen yhteydessä vaan neste jää rauhaseen, jolloin se on syytä tyhjentää. 

Haju on jotain hirveän ja kauhean väliltä ja rauhasneste on kammottavan vahvaa. 
Semmoinen jos pääsee muhimaan tulehdukseen saakka ei ole kiva kokemus. Ilmeisen äkäinen ja nopeasti edennyt tulehdus tässä oli koskapa emme mitään oireita havainneet. Jälkikäteen oli tietysti hirveän helppo tajuta, että persauksen kihnaaminen matonkulmaan oli juurikin epätoivoinen yritys lievittää kutinaa. Joo-o, ei tajuttu ei.

Totiseksi vetää

Onneksi Peetu on reipas terrieri joka ei jää tuleen makaamaan. Kotiinpalattua piti palauttaa Leffe kuriin ja nuhteeseen ja putsata nulikalta naama. Leffekin kunnioitti ämyriä ja antoi putsata ryppyilemättä.

Ovat ne kyllä mainio pari, Peetu ja Leffe, Pefletti.

Nyt Leffe pysyt siinä

Lauantaille oli alunperin muita suunnitelmia, Tuulikummun tilalle piti lähteä katsomaan centered riding -valmennusta. No eihän se sitten onnistunut kun oli riparilaisen kuskausta ja tuo Peetun tapaus. Kaupunkireissu venähti muutenkin hirveän pitkäksi ja iltapäivä oli pitkällä kun pääsimme takaisin kotiin.

Huhtikuu näytti taas kerran koko repertuaarinsa, tuli vettä kaikissa olomuodoissaan, aurinkoa, tuulta, myrskypilviä ja sinistä taivasta. Aivan epätodellinen tunnelma katsoa sinistä taivasta ja auringonpaistetta  -lumisateen läpi. Ja kyllä satoi sakeasti. Mutta onneksi erittäin paikallisesti. Kun Torpanmäellä satoi pyrynä, kymmenen kilometrin päässä paistoi aurinko ja tie oli pölisevän kuiva.
Onneksi tämä huhtikuun hullutus loppuu pian ja päästään inhimillisempään toukokuuhun. Silloin yleensä homma joutuu ja kevät etenee.

Tänään on purettu viimeiset talvisuojaukset hedelmäpuilta, haravoitu ja siivottu pihaa. Minä yritin kynsiä vähäsen kukkapenkkejä ja kyllähän sieltä nousi monta kottikärryllistä risua ja tikkua, lehtijätettä ja koiranpaskaa. Toivottavasti kohta nousee paljon muutakin, esikoita, krookuksia ja tulppaneja. Sinivuokot näyttävät nostavan niskojaan myös. Jännä nähdä miten kaikki viime kesänä istuttamani vuokot ovat talvehtineet. Ainakin kylmänkukka ja jouluruusu pitävät hyvin matalaa profiilia. Toivottavasti siellä jossain kuolleiden lehtien alla kytee vielä voimaa uhkuvat juurakot joista ponnistavat ylös.

Minä ponnistan nyt petiin, runsas annos ulkoilmaa tuntuu nyt iholla ja kropassa, väsyttää armottomasti. Onneksi siihen on apu saatavilla, senkus hilaa itsensä petiin ja laittaa silmät kiinni. Maanantai ja uusi viikko, täältä tullaan!

Kivaa viikkoa, missä lienetkin.

Huhtikuu, hutikuu?
Niin tuoreet





12 kommenttia:

  1. Voi Peetu-poloa, nyt on persaus kippeenä. Onneksi vaivaan on tropit ja hoidot. Se haju on... muistan oikein hyvin. Ja kirjaimellisesti pönttöpäänä ei ole kivaa olla.

    Pohjanmaa kuittaa kivan aurinkoiset päivät, joita on tehokkaasti käytetty kulottamiseen. Alkaa kulokedot olla mustina. Oikeasti kuulin kahdesti myyränkoloista kunnon HätSUU-ääniä. Olkoon häkämyrkytys armollinen kuolema.

    Huomenna kuulemma sataa jotain taivaalta. Katsotan missä muodossa vesi sataakaan, lunta en kamalasti kaipais.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, vaivainen on pikkupätkä ollut. Edes aamupissi ei irronnut ennenkuin nöyryyttävä ämyri otettiin pois. Sitten maistui jo ruokakin, ensimmäinen ateria sitten perjantai-illan.

      Myyrät ovat mellastaneet kukkapenkeissä, saa nähdä mihin on tarvittu pulsatillat :( Tulppaanit ovat talvehtineet istutuskoreissa ja hedelmäpuut puskevat hienoa silmua, nyt niillä oli kunnon talvisuojaus eikä rusakonryökäle päässyt napsimaan meheviä oksia muoviverkkojen läpi.

      Aamulla pitäisi taipaleelle lähteä, saa nähdä tuleeko lunta vai mitä. Huoh, näitä talvijännityksiä ei nyt enää jaksaisi, tämä talven lumet on niin nähty, joohan.

      Poista
  2. Luontoäiti liene seonnut lopullisesti.

    Kiusallinen vaiva tuo koirilla - ystäväni koira oireilee silloin tällöin.

    Tälle viikolle voisi pitää vaikka peukkuja pystyssä.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se auttoi, viikon ekat yllättävt hyvät uutiset tuli. Mutta se ei ole se mitä odotin.

      Tuo Peetu on kyllä niin halittava ämpäripäissaan. Raasu, olen jo monta kertaa katsellut noita kuvia. Mutta, on parempi olla ämpäripäissään kuin ympäripäissään, jos on pieni koira.

      OP

      Poista
    2. Hyvähyvä, jatkan peukuttamista kunnes toisin ohjeistetaan.

      Ämpäripää ottaa kaiken irti, syyllistäminen sujuu luonnostaan.

      Poista
  3. Anaalirauhaselle en naura, mutta Pefletille sitäkin makeammin :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, anaalirauhanen on ikävä kiukkuisena, onneksi sen voi kokonaan poistaa jos ei muuten asetu.

      Pefletti on dynaaminen duo...

      Poista
  4. Voihan Pemppusta ja duossa voi todellakin sanoa, että toinen täydentää toista. Huvittaa vieläkin että Pemppunen ei varmaan huomannut että tulin, kävin ja lähdin. Redsyn kesäkengät ovat hupaisat, ihan kuin kärry olisi lasillisen kuohuvaa nauttinut...rupattelen servicessä. La meni kuplivia maistellessa. Tilaisuus oli loppuunmyyty ja kaikki asiasta kiinnostuneet eivät mahtuneet mukaan. Lumen uhka eristi Nempan lentokentän majataloon, täällä loungessa lepuutan ja aamulla Finnairin sinivalkoisin siivin pikavisiitti Pohjoiseen ja back! Huomenna, HOME SWEET HOME illalla, jos sää ja Bridgestone sallii! Hugs from airport hotel!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tajunnut Peetu eikä Leffe visiittiäsi. Sujuvasti kerjäsivät herkkupaloja ja huomiota mutta unohtivat vouhottaa tulostasi.

      Hyviä ajokelejä kotiinpäin, ainakin täällä tarkenee, +18°C.

      Poista
  5. Toivottavasti Peetun perä on vaivattomampi tänään. Kipeä ärrieri ei ole mukavimmasta päästä perheenjäseniä. No helpompi kuitenkin, kuin sairastava mies :D

    P.S. Vappu on pian käsillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jo parempi. Ja kipeä ärrierikään ei ole niin rasittava kuin nuhainen mies, niin totta!

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!