sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Ohi on!





Nyt voi jo vähän vaikka leijua, marraskuulle on vilkutettu iloiset hyvästit, ilahduttavan pitkäksi aikaa.
Tuntuu, että on pienoinen iäisyys siitä, kun tuo pitkä, pimeä ja tympeä kuukausi alkoi. Ja nyt se on ohi.

Ei muuten ihan sysipaska kuukausi ollutkaan, ainakaan säiden puolesta. Muutama aurinkoinen päiväkin saatiin, sopivasti sateiden sekaan. Sateitakin tuli vaihtelevasti, vettä, lunta ja kaikkea siltä väliltä. Välillä maassa oli 10 senttiä lunta, seuraavana aamuna sohjoa. Sekaan mahtui sulaa maata, jäätä, vihreää nurmea, jäistä nurmikkoa ja näiden erilaisia yhdistelmiä.

Ylimmät kuvat ovat marraskuun lopulta kun tuli pitkästä aikaa viileä ja selkeä sää. Kirmaistiin oitis luontolenkille, sille vanhalle tutulle Kalliojärven kierrokselle joka on näillä meidän kulmilla. Moni muukin otti marraskuun kuivasta kelistä ilon irti ja parkkipaikalla oli tungosta. Samoin laavulla.

Käytiin Kuopijossa
Savonmualla pyörähdettiin myös ja sinne jäi Ikean roskikseen yksi kappale takalaseja, se vain poksahti parkkipaikalla ilman, että kukaan siihen koski. Onneksi on jesari jolla korjaa suunnilleen puoli maailmaa kun oikein tiukka paikka tulee. Toisen puolikkaan korjaa muuten paalinarulla, sitä ei tällä kertaa tarvittu eikä sitä sattunut mukaan.

Ikean ihmeitä haettiin Perikunnan nuoremman ensimmäiseen itsenäiseen kotiin. Nyt sekin on ihan totista totta. Ipana heitti työvaihteen pykälään, etsi asunnon, hoiti byrokratian ja tätä kirjoittaessa muuttokuorma on jo uudessa osoitteessa kaupungin ytimessä. Perillinen onneksi vielä täällä meidän kanssamme.

Eihän tuo muutto nyt ihan yllätyksenä tullut, on tässä muutama vuosi katseltu aina vain muhkeammaksi kohonneita astiakasoja, liinavaatepinoja ja muita nyssäköitä mitä kumpainenkin neidonkammarinsa nurkkaan on kerännyt lahjoina ja lahjakortteina. Kivahan se on aloittaa oma ja itsenäinen elämä kun on perusvarasto valmiina.

Parasta on kuitenkin se, ettei tässä ole minkäänlaista draamaa takana vaan ihan luonnollinen askel nuoren ihmisen elämässä. Meidän vanhempien pitää vain opetella hölläämään omaa kontrolliamme ja luovuttaa nuorelle vetovastuu omasta elämästään. Tukena ollaan jos tiukka paikka tulee ja tänne lapsuudenkotiin saa aina tulla vetämään henkeä jos aikalisän tarvetta ilmenee. Lukkoja ei vaihdeta.

Lapsi pakkasi kamansa
Päivien pimentyessä kynttilöiden ja tuikkujen kulutus on kohonnut ja Iso-J on virittänyt pihavaloja varsin reilulla kädellä. No, mitä vähemmän pimeitä katvepaikkoja rusakoille ja muille puuvartisten tuhoajille jää, sitä iloisempi olen keväällä talviteloituksia tutkaillessani. Olen myös uutterasti kierrättänyt koirapoikia pitkin pihaa ruikkimassa sinne ja tänne. Eihän koiranpissa pitkään haise eikä paatunutta vanhempaa rusakkoa hämää mutta yritetään nyt kuitenkin karkoittaa edes nuorempaa rusakkosukupolvea.

Joulukuu on lähtökohtaisestikin jo paljon valoisampi kuukausi vaikka siihen nyt sattuukin osumaan vuoden pimein päivä. On kuitenkin mukava ajatella, että kuukauden kuluttua alkaa päivä pidetä ja viikko viikolta ollaan lähempänä kevättä.

Puolen vuoden päästä ollaan jo kesäkuussa ja tomaatintaimet kasvihuoneessa !

Tänään on kuitenkin ensimmäinen adventti ja lähtölaskenta jouluu on alkanut, siitä sitä riemua sitten seuraaville viikoille.

Palataan taas, mukavaa joulukuun alkua sinulle, missä lienetkin !







10 kommenttia:

  1. Aika kuluu niin nopeasti! Noin kuukauden päästä alkaa päivän valoisa aika pitenemään - asia, josta ilahdun joka vuosi. Kylläpä on ollut harmillinen juttu tuo lasin särkyminen! Onnea, iloa ja menestystä lapsellenne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika kuluu yleensä ihan hurjaa vauhtia, paitsi marraskuussa ja maaliskuussa, puutarhahommiinhan sitä on keväällä kova palo ja lumien sulamista odottelen aina kärsimättömänä.

      Olihan se omanlaisensa katastrofi jota ilmankin olisi pärjätty. Tämän päivän jumppana onkin ollut vakuutusyhtiön, korjaamon ja sijaisauton kanssa puljaaminen.

      Kiitos onnentoivotuksista, onneakin aina tarvitaan.
      Iloisia asioita viikkoosi!

      Poista
  2. Ipanasi on ollut kaukoviisas kerätessään tavaraa jo ennen omaan kotiin muuttoa. Itsekin tein aikoinaan niin, mutta tytärtäni sellainen ei kiinnostanut tippaakaan. Lapsen muutto omaan kotiin on vanhemmillekin iso muutos ja vaatii vähän työstämistä. Pian huomaa, että arkielämä voi olla mukavaa ilman nuorisoa samoissa nurkissa.
    Täällä etelässä marraskuu taisi olla sananmukaisesti sysip...a. Joulukuu alkoi onneksi upeassa auringonpaisteessa ja hennon lumikuorrutuksen kera.
    Mukavaa joulunalusaikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun itse aikoinaan kotoa lähdin, mukana oki suunnilleen meikkipussi. Onneksi omat perilliset ovat olleet fiksumpia ja kotona asuessaan keränneet astiastoja ja muita omassa kodissa tarpeellista tavaraa.

      Koti kaikui tyhjyyttään ja aamullakin hipsuttelin hiljaa etten herättäisi liian aikaisin. Sanovat, että tähän oikeasti tottuu, uskon siis teitä tässä asiassa kokeneempia.

      Meillä on pikkuinen pakkanen ja kymmenisen senttiä lunta, mukavasti valaistui maisema ja tänäänkin aurinko pilkahti.
      Kivaa joulun odotusta sinullekin.

      Poista
  3. No jopas on ollu harmi, kun takalasi särky. Onneks ol teippi matkassa! Villeltä lasi tippu traktorin ovesta, lasia koko ovi. Siihenkään ei mikkään käyny!
    Iso on muutos, kun lapset lähtöö omille siivilleen! Kaikkeen tottuu ja hyvä kun lähtööt ja itsenäistyyt. Tuki ja turva on vanhemmissa ja näin pittää ollakkin. Miekin jo kerräilin kaikenlaista tarpeellista ihelleni nuoruuvessa, kotona ollessa ja omille pojillekkin.
    Kauniisti valot loistikin teillä, kun ohi ajelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se ärsyttävä yllätys se lasihomma, nyt on auto jo korjaamolla ja homma taputeltu vakuutusyhtiönkin kanssa. Se olikin ihan oma sotansa se, miten voikin muutama saman yhtiön virkailija tulkita ja nähdä asioita eri tavalla. Premium -tason vakuutus kun kattaa myös lasivahingot vaikka muuan ihminen väittikin ensin, että semmoista vakuutusta ei ole olemassa. No on, se vain täytyi asiakkaan ensin hänelle todistaa.

      Onhan ne valot kivat, minulle vähempikin riittäisi.

      Poista
  4. Pit vielä lisätä, missä on noin kommiit maisemat, etenkin tuo joki ja kallioseinämät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalliojärven kierrokselta on kuvat, pitkä ja kapea järvi jonka pohjoispäässä on nuo komeat rotkoreunat.

      Poista
  5. Kun aurinko alkoi paistaa, tuli kevätolo :)

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!