tiistai 19. kesäkuuta 2018

Maa kiittää


Tänään se sade vihdoin saapui. Semmoinen oikea tasainen sateenropina.
Eilen räiski parilla salamalla, vähän jyrisi ja satoi vajaan vartin. Eihän semmoisessa maa saa kosteutta eikä vesivarastot täyty. Nyt kun on satanut jo toista tuntia, alkaa ulkoilma tuntua vihdoin kostealta ja pitkästä aikaa on helppo hengittää, poissa pölyt ja itiöt.

Aamulla tosin katselin korkealla taivaalla kiitäneitä pilvenhuiskaleita, että niistä ei kyllä millään kehkeydy vesisadepilviä. Niin vain kuitenkin taivas myöhemmin tummui ja nyt on tuttu tasainen harmaa pilvimassa.

Varmasti tuli tarpeeseen. Viljapellot ovat olleet hirvittävän surkean näköisiä pölyaavikoita, ei auta vaikka joitakin aloja on jopa jyrätty jotta siemenet painuisivat (kai) syvemälle turvaan auringon porotukselta.

Puutarhassa saa vihdoin antaa letkujen levätä ja antaa luontoäidin hoitaa homma.




En muistanut leikata kukkivien pioneiden parhaita paloja maljakkoon, pitää poimia juhannuskukat sisään jahka sade lakkaa. Nyt ei ainakaan näytä miltään myrskysateelta joten ehkäpä ainakin osa nyt kukkivista pioneista selviää sateesta ränsistymättä. Kaikki valkeat ovat vielä visusti nupulla.

Viikonlopun reissun tuliaiset tekeytyvät vielä purkeissaan, pitäähän niiden totutella tähän ilmastoon *laiska selittelee* Sillä aikaa minä kuumeisesti pohdin suotuisimpia kasvuoloja kullekin aarteelle. 

Jahka sade aikanaan loppuu, maa on sopivan kostea ja taimi saa mahdollisimman hyvän alun elämälleen Torpan mäen sulostuttajana. 

Felixin hölmö vilisti ulos ja loikkasi suoraan sateeseen. Salamana se vilahti keinutuolin ja nojatuolin muodostamaan majaan ja näytti varsin nyrpeää naamaa. Hirmuisesti ei edes vastustellut kun pääsi kainalokyydissä takaisin tupaan.


Juhannukseen valmistaudutaan vähitellen vailla suurempaa hysteriaa. Siskolikka on kuitannut saapuvansa perjantaina, muuten ollaan varmaankin ihan keskenään.
Vietän varmaankin tovin jos toisenkin grillin äärellä, erityisen innoissani vokkailen ja kokkailen erilaisia kasviksia. Kiitos Kainuuseen, uudet weberpannut ovat todella mainioita !

Ihan kohta saadaan muuten salaatteja omista laareista. Minun laareissani näyttää ainakin kehäkukka itäneen. Saa nähdä mikä on tilanne loppuviikosta kun sade (toivottavasti) taukoaa ja auringon lämpö kuumottaa multakerroksia. Ehkä sieltä punnertaa valoon jotain muutakin.

Titalle tiedoksi, se Hirnakan hulluruoho on Tuoksuruuta suomenkieliseltä nimeltään, Ruta graveolens.

Lorinasta ja ropinasta voi näköjän iloita, maa varmastikin kiittää !


JK.

Erityisen lämpimästi ajattelen ystäviäni Inkoossa, Aurinkovuorella on nyt suru, tyhjyys ja ikävä. Poissa on pitkä ajanjakso hienon hevosen kanssa. Ehkä me emme kuitenkaan sano hevosystävillemme hyvästi. Sanomme näkemiin.
Puss <3 p="">

6 kommenttia:

  1. Mukavaa, että ympäri Suomen on saatu nauttia sateesta. Kyllä on kuivaa pihoissa, puutarhoissa ja viljapelloilla. Kuulin, että täällä etelässä myös moni hevostalli pelkää heinän loppuvan tai ainakin käyvän kalliiksi, kun viime vuosi oli heinän suhteen huono, eikä tästä taida tulla paljon parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heinän suhteen monikin hevosellinen etelän asukki, joita myös tuttuihin kuuluu, huutelee hyvän heinän perään. Laitumet ei kasva ja ylivuotinen heinä alkaa olla syöty, puhumaatakaan siitä, ettei uutta satoa pääse kaatamaan koska ei kasva.

      Täällä meillä tilanne on osimoilleen sama, mutta äärimmäisen runsaslumisen talven jälkeen maaperä oli hirmuisen märkä ja äkkiä alkanut lämmin jakso kiihdytti laitumet huimaan kasvuun.
      Onneksi olin varannut viime kesän sadosta itselleni ihan reilusti, viimeiset paalit tulee sisään perjantaina. Niillä pitäisi pärjätä uuteen satoon saakka. Ja pärjätäänhän me.

      Huomenna aidataan uusi iso 24/7 laidunala ja annetaan tämän ensimmäisen totuttelulohkon levätä hetki.

      Halvalla ei hyvää heinää saa, ei ainakaan ensi talvena. Ja se joka heinässä säästää, se hevostaan vihaa. Tai jotain.

      Poista
  2. Sadetta on odotettu ja nythän se sataa ainakin Jussina:) Kauniit kukat ja hurmaava Felix, mikä näitä kissoja sateessa kiehtoo:) Kaunista Juhannusta ja terveiset hevosystäville:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli tarpeeseen se sade, aamulla oli niin raikasta (ja todella raikas tuuli). Ihan kuin piha olisi saanut tekohengitystä. Jopa sadevesitynnyri Torpan kulmalla oli puolillaan, se on aika hyvin. Olihan se kuivuuden haristama ja varmasti ensimmäiset litrat imivät vanhat laudat. Nyt se on taas tiivis ja hyvä.

      Kiitos toivotuksista ja terveisistä, mukavaa Juhannuksen aikaa sinulle.

      Poista
  3. Voi huh, teillä jo pionit tykittää kukkiaan! Meillä ollaan nupulla vasta, paitsi kuolanpionit on jo kukkineet.

    Sadetta saimme mekin 10 mm, mikä tuli tosiaankin tarpeeseen. Juhannusaattona ropisee lisää, mistä poliisi ja muu pelastushenkilöstä kiittää varmaan ihan kädet ristissä. Tulee rauhallinen Juhannus.

    Tuoksuruuta on monivuotinen, joten yritän kahden talvetusta ulkona ja yhtä kellarissa. Mukavan makuinen - kiitos siitä!

    Aurinkovuorelle lähtee täältä myös hyvin lämmin ja myötäelävä ajatus. Arvaan kyllä Hirnakan sanoista, kuka on lähtenyt. Vanha ja viisas - pitkän elämän elänyt kumppani ihan kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, punaisilla piuneilla aloitettiin, nyt eka vaaleanpunainen versio kukkii ja valkoiset pullistelevat nuppujaan. Itohin ryökäleet ovat kasvattaneet hienot lehdistöt, nupuista ei tietoakaan.

      Voi että, niihin pitää nyt perehtyä, ihan niinkuin luumupuiden saloihinkin. Kaikkea vaan ei näköjään voi ymmärtää.

      Nyt on täällä kirkas taivas ja tuulikin on tyyntynyt, on tyyntä nyt. Meillä saattaa tuurilla olla aika kuiva juhannus, pahakseni en pistäisi lisäsateita, heinämies ei ole vielä tyytyväinen.

      Arvasit kyllä oikein, vanha ja viisas luottoratsu on fyysisesti poissa, elää sydämissä ja muistoissa.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com