torstai 8. helmikuuta 2018

Suuri ja mahtava...


... on Välimeri, ainakin pikkukoiran mielestä. Laittaisin videonkin (jos osaisin) jossa Peetu yrittää estää maahanpyrkivien välimerellisten aaltojen rantaanpääsyn. Tyhjää näyttää olevan rannoilla. Poissa ovat aurinkovarjot, lepotuolit ja riippukeinut. En bongannut videosta yhtään paidatonta rantalentispoikaa. Höh.

Talvi se jatkuu täälläkin. Tasaisen kylmä pakkasviikko on ollut. Ei mitään 'hirmupakkasia' eikä 'superpyryjä' mutta pelkkä -15° yhdistettynä vilpoisaan koillistuuleen tuntuu todella pistävältä. Hevoset seisovat persaus huurussa pyllyt tuulta päin ja mussuttavat hieman isompia heinäkasojaan.

Tänään olisi vakaa aikomukseni juoksuttaa kumpainenkin pölhö ihan yksin ja itse. Huomenna niillä on jumppapäivä ja mikäli sää sallii, lauantaina kurvailen kentällä sitten vuorostani minä. Onneksi ei ole kuvaajia paikalla, saan ihan rauhassa hytkyä perunasäkkinä.

Latauksessa

Kylmä talvinen tuuli on aiheuttanut sen, että vanha hirsitalo on läpituulettunut varsin tehokkaasti. Tänään tuvassa oli aamulla enää semmoiset +17° joten tämä päivän ensimmäinen puolisko on mennyt halkoja kärrätessä ja kantaessa. Kissat tulivat aivan hulluiksi viileydestä. Ne viettävät yönsä (yörauha se on oltava) takaeteisessä ja lojuvat saunan lauteilla. Siellä lämpöisellä laattalattialla köllittyään ne ovat ärsyttävän virkeitä ja kun talon puolella on viileää, ne pistävät lihakset lämpimiksi armottomalla rallilla.

Samassa tahdissa kuin kissojen vauhti kiihtyy, minun verenpaineeni kohoaa. Ne ovat aivan mahdottomia. Tasaisin väliajoin kuuluu jostain päin taloa tömähdyksiä ja mätkähdyksiä, onneksi ei ainakaan toistaiseksi kilinää tai rysähdyksiä jotka kertoisivat aineellisista vahingoista.

Pahin kaikista on tömisevätassuinen Oscar. Mokoma roisto.

Tälle päivälle on lämmityksen lisäksi vähän tavarankuskausta, satula lähtee myyntiin ja toinen tulee tilalle. Toki pari muutakin hommaa hoituu samoilla ajamisilla. Vielä tässä on totuttelemista nopeisiin ruokaostoskeikkoihin, pieniin ostoksiin ja hiljaiseloon. Pyykkiäkin on äkkiä 50 % vähemmän.

Mitenköhän sitä tottuu siihen, että Perikunta joskus muuttaa kokonaan omiin huusholleihinsa ja meitä jää tänne vain kaksi? Ratkaisu tyhjän pesän syndroomaan löytyy varmasti, lisää kissoja ja ehkä se mopsi.

Nähdään taas!

13 kommenttia:

  1. Vai mopsi - sun vanha unelma elää edelleen :) Ja lisää kissoja kuulostaa hauskalle. Tosin eilen ei yhtään naurattanut, kun läppärin kantolaukkua tarvitessani huomasin jonkun kissoista kusseen siihen. Kattimäärän noustessa ilot ja myös haitat kasvavat.

    Kun esikoinen muutti kotoa, tapahtui meillä seuraavaa: käytetty vesimäärä putosi niin paljon, että vesiyhtiö huomautti tarkistamaan mittarin uudestaan. Pyykkimäärä tippui radikaalisti. Ruokalasku väheni ainakin kolmanneksen. Esikoisen eväät kun on vegaanisia, niin enempihän se maksaa. Myös sähkölaskussa näkyy yhden henkilön poistuma, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa lämminvesiboilerin merkittävästi laiskempaa elämää.

    Vastaavasti yhdet auttavat kädet on vähemmän ja elämää tuvassa on vähemmän - mutta meillekin tuli sitten uusi perheenjäsen, eli koira. Esikoinen on allerginen koiralle, joten pikkusiskonsa (köh köh...) sai viimein oman koiran. Ja kuopuksen lähtiessä koira jää kyllä tänne. Minun on oikeastaan ihan helppoa kuvittella asuvani Maestron kanssa kahden. Siitäpä onkin kauan, kun viimeksi näin oli! Haikeillakin asioilla on vain puolensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä vielä sen mopsin nappaan, pitää vain löytää mahdollisimman terveestä sukulinjasta.

      Aika hauska tuo vesimääräjuttu teillä. Voipa hyvinkin olla, että samoin käy täällä. Nyt kun meitä on täällä väliaikaisesti vain kaksi, pyykkiä tulee minimaalisen vähän, maitoa ostan vain puolen litran purkin kahvia varten, leivät nahistuu (hevoset kiittävät) ja muutenkin kulut on ällistyttävän pienet.

      Kyllähän tilanne onneksi normalisoituu vielä. On kyllä hyvä, että tämmöiset isommat muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa, ehtii ajatus mukaan.

      Poista
    2. Ooooo, odotan tuota elämänvaihetta, että ne nimeltä mainitsemattomat lähtevät tästä torpasta maalimalle! Odotan myös eläkeikää, ettei tartteis käydä töissä. Lapset on hyvä tehdä nuorena, niin niistä pääsee eroon sitä vastoin aiemmin. Tirsk.

      Poista
    3. Ooo, odotan tuota hetkeä, että nuo nimeltä mainitsemattomat muuttavat tästä torpasta. Odotan myös alkavaa eläkettä.
      Kun nuorena hommaapi lapset, pääsee niistä eroon sitä vastoin aiemmin. *Tyrskintää*.

      Poista
    4. Hahhaa sun juttujasi!
      Toisaalta, poikien äideillä on käsittääkseni ihan eri väännöt kuin tyttöjen mutseilla, hyvässä ja pahassa. Harmaiden hiusten määrä lienee vakio!
      Nuorena mummoksi ;-)

      Poista
    5. Juu poikien kanssa on eri juttu. Käyvät vielä tyhjentämässä jääkaapin. Tarvitsevat vielä kaikenlaista apua. Tyttöystävät kuuluvat tähän elinpiiriin. Napanuora on vielä tiukasti kiinni äidissä :-)

      Poista
    6. Nonnii, kiitos Liisa tästä. I rest my case.
      Heidillä pojat tuovat kyllä tyttöjä, ruuhkaksi asti kun ovat semmoisia hurmureita.

      Poista
    7. Onneksi Otto 5v löysi naapurista emännän, häät sovittu, lasten nimet päätetty: Perttu ja Lilliputti. Morsmaikku ilmoitti myös, että Otosta tulee lääkäri 😂 En ehkä kestä 😂

      Poista
    8. Iiiiih, ihana Otto <3 Tosin en ehkä uskalla kuvitella millaista jälkeä tämä lääkäriherra mahtaa saada aikaan kun nytkin on aina kirkkoveneen muotoinen vekki otsassa.
      Onnea nuorelle parille <3

      Poista
  2. Home sweet Home, finally! Eilen luistellessani kohti kaakkoiskulmaa vaihdoin Espanjan kuulumisia ja viileähköä on sielläkin. Rondassa ilmeisesti jopa lunta ja öisin pakkasta. Hassua on kyllä sitten aamukamman rapsahdettua nähdä millainen on kevättalvinen maisema. Redsy kävi servicessä, pyykkikone ahkeroi ja Excel odottaa...Nemppalassa laskeudutaan arjen kautta kohti viikonloppua...I love Friday:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ollut outo ja erilainen viikko, perjantai tulee tarpeeseen!
      Jännä on kieltämättä kokea välimerellinen kevät Espanjan kulmalta katsoen.
      Vaikea käsittää Rondan kylmyys kun kesällä siellä on helposti +38

      Poista
  3. Viikonloppu viheltelee viimeisiään ja Mr. Dell oli napsautettava auki - ainakin muutamaksi tunniksi. Hope Torpalla on vietetty rauhallista, leppoisaa ja mukavaa viikonloppua kaikin puolin, mukaan lukien nelijalkaisten osasto. Valon määrä lisääntyy päivä päivältä, aamukamman piikit vähenee ja Costa del Solillakin oli luvassa jo aurinkoa ja + 18:).Ollaan koodissa! Hugs from Nemppa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän aamukammassa harottaa enää 15 piikkiä ;-) Ei niitä sullakaan paljoa ole.

      Oli rento ja rauhallinen viikonloppu. Hirmuiseksi äitynyt noidannuoli piti minut varsin lähellä lämpötyynyä.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com