tiistai 4. huhtikuuta 2017

Ponnistaa

Kuva: Taru K.

Ponnistaa pitäisi. Ainakin tästä henkisestä poterosta takaisin elämään. Hirveän helppoa se ei ole ja hitauskin on pakko hyväksyä. Olen istunut ammattilaisen jututettavana nyt kaksi kertaa ja kyllä siinä naisessa joka opastajakseni tälle parantumisen polulle on annettu, asuu viisautta. Sain kotitehtävän jonka lukeminenkin uuvuttaa, mutta onneksi tässä on aikaa muutama viikko työstää tehtävää ja vastauksia. Ja vastauksissa ei ole oikeaa ja väärää, kaikki on sallittua. Niistä sitten keskustellaan.

Tänään ponnistettiin Esikoisen koeviikkojen kolmas koepäivä. Onneksi olin älynnyt aikatauluttaa oikein, luppoaikaa ei juurikaan jäänyt mutta kahville kerittiin. Hänelle oli varattu aika ihotautilääkärille omituisten iho-oireiden selvittämiseksi ja hyvä käynti se oli. Lääkettä tuli monella kympillä ja ehkä tässä nyt urtikarian eli nokkosihottuman diagnoosilla mennään, aurinkohoito on paras hoito. Siksikin Hispaniaan. Oireet alkoivat jo viime elokuussa ja kaikkea on kokeiltu, siedätystä, kosmetiikan karsimista ja ruokavaliota. Sisäilmaongelmaakin epäiltiin, mutta se on kokonaan toinen juttu. Valitettavasti.

Nuorempi kituu koulussaan vielä muutaman viikon, tänäänkin piti käydä liikuntasalin ovella hengittelemässä monta kertaa ja päänsärkyhän siitäkin liikuntatunnista tuli. Huomenna olisi valinnaisliikkaa ja lisää päänsärkyä. Laittelen päivän aikana anomukset, että hän voisi suorittaa liikuntatuntinsa muualla. Tuntuu, että yksikään koulurakennus ei ole terve. Miten tähän on päädytty?

Onneksi asumme vanhassa hirsitalossa joka on kyllä hetkittäin kylmä, mutta kukaan ei yski, niiskuta eikä tule kotona kipeäksi. Tämä on terve talo ja sitä terveyttä vaalimme kyllä huolella.

Ja se varsinainen ponnistus, herääminen.
Miten voi olla niin vaikeaa? Herätä? Pysyä hereillä? Toimia?
Päivänokosten sijaan rötkötin soffalla koirien tyynynä tunnin, odottelin kengittäjää.

Ponimies sai etukenkiinsä uudet hokit kadonneitten tilalle ja tietysti asiaankuuluvan vuolun sinne alle. Nyt kelpaa taas kirmata, seuraavat kengät ovat kesäkengät sitten joskus toukokuussa. Oton etuset laiteltiin irronneen talvikengän takia jo pari viikkoa sitten.

Nyt pitää erityiset kiitokset antaa kengittäjälle. Hän soitti, että olisi kulmilla ja joutoaikaa olisi. Minun ei tarvinnut jahdata miestä eikä päivystää puhelinta. Viimeksi kun hän kävi, olin itse kaukana poissa, hän haki Oton tarhasta, kengitti, lakaisi ja lähti.

Hevosväki tietää mistä luksuksesta on puhe.


Tämän päivän kaupunkikuormasta purettiin talliin kuivikkeita ja rehuja, nyt taas rehulaatikoissa tuoksuu kesä ja kuivikevarastossa on hälytysraja hiljainen.

Huomiselle on lukiolaisen lukupäivä ja minulle HBO-päivä, tallihommien lisäksi, tietysti. Little big lies on kohtuullisen koukuttava sarja, yhden jakson perusteella todettuna.

Kivaa keskiviikkoa, kevättä kohti vaikka hammasta purren.

Kevätiltana


15 kommenttia:

  1. Tiedätkö, vähän suhteellisuudentajua. Minusta tiellä tapahtuu joka päivä niin paljon, että heikompaa (kaupungistunutta) hirvittää semmoinen vauhti. Ja hyvin olet matkassa pysynyt - vastoinkäymisistäsi huolimatta.
    Kuinka usein hevosia kengitetään, kysyy kaupungistunut?
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, laiska töitään luettelee, eikös se sanonta niin mene?

      Hevonen kengitetään hevosesta riippuen 6-8 viikon välein. Näin talvella meille on riittänyt paljon harvempi tahti, nytkin laittoi vain etukaviot kun ne olivat kasvaneet "täyteen", takasia ei tarvinnut laittaa kun olivat vielä ihan hyvät.

      Seuraava kengitys on toukokuussa, kesäkenkiin. Nyt on hokit ja tilsakumit talvivarusteina.

      Poista
  2. Oppaat elämän matkalle on tarpeen. Ne ovat ystäviä tai ammattilaisia - kaikki tarpeellisia silloin, kun ei jaksa tai tuntuu ettei jaksa.

    Tuo kengittäjä on ihan helmi! Tuollainen palvelu on jotain, mikä ylittää kaikki odotusarvot. Tuollaiset laskut maksaa kiitollisena ja hymyssä suin.

    Ihan postauksesi fiiliset jaan tämän päivän osalta. Laitan blogiini - jos jaksan. Päivä on kuitenkin suoritettu ja olen kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kyllä käynyt onni onnettomuudessa kun olen saanut niin hyviä tyyppejä mukaan tähän taaperrukseen. Ja hyvät tyypit ovat tuoneet mukanaan lisää hyviä tyyppejä, niinkuin nyt tuo kengittäjä.

      Huhtikuu on kyllä rasittava. Jos se olisi ihminen, puhuttaisiin hyperaktiivisesta, taukoamatta pajattavasta puolimaanisesta hyypiöstä. Vasta viisi päivää eletty huhtikuuta ja olen jo ihan kyllästynyt.

      Koeta jaksaa!

      Poista
  3. Voi Pemppunen ja vähän päälle! Nemppalassa taaperretaan askel eteen, askel taakse. Tänään nyt juurikaan mikään ei suju eikä ole oikein ponttakaan! Tsemppiä Kuomaseni, olisipa kiva nähdä pian<3, vaikka vain pikaisestikin. Ei tarvitsisi mitään sanoa, voisi vain olla ja istua, vaihtaa ajatuksia sanomatta mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se huhtikuu runtelee sinuakin. Ei ihme että voimat loppuu, onhan tämä alkuvuosi ollut sinulle melkoista haipakkaa. Ja nyt kotona tajuat miten paljon olet ollut sieltä poissa.

      Eihän tässä montaa viikkoa ole kun nähdään. Istutaan sitten vaikka ihan hiljaa ja kuunnellaan kuinka Cava sirittää lasissa.

      Poista
  4. I love your way of thinking, April is fool! Voin lähes kuulla taukoamattoman kälätyksen...ja suhteellisen monta päivää ennen kuin voidaan tarttua jääkylmän cavan kylkeen.. on hyvä ja voimaannuttava kun on mitä odottaa!! Terkkusia Kaikille Torpan mäellä ja vielä erityisesti Seniorikansalaiselle ja Nasse Manille!

    VastaaPoista
  5. Heippa täältäkin! :) Muistuttelen siitä yhdestä privatusta viestistä - laitoin jo toisenkin privan ja nyt ihmettelen, onkohan se ikinä tullut perille? Jaksaisitko ja ehtisitkö katsoa asiaa...
    Upeaa kevättä koko poppoolle!
    PS: Muistathan, että täällä on iso kylppäri edelleen ilman asukasta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä käydä taas perkaamassa se gmail, sinne tulee niin paljon spämmiä, että käyn ruokottoman harvoin katsomassakaan. Mie palaan asiaan!

      Ponimies kärkkyy herkkuja ja lähettää terkkuja.

      Poista
  6. Hold on booking on lahja tälläisille säätäjille:). Nyt on kuitenkin Espanjan lennot varattu ja Fuertestakin löytyy katto pään päälle, vaikka se olikin mutkikas juttu monellakin tapaa. Joten jos ei ihmeitä tapahdu, kurvailen Hispaniaan teidän vikalla viikolla ja lennän takaisin sillä samaisella pyjamakoneella kuin teikäläisetkin pari päivää myöhemmin. Vink,vink, ainakin omille lennoilleni koneessa oli vielä kaikki exit-paikat ostettavissa IsoJt:tä ajatellen, löytyy Omat varaukset lisäpalvelut valikosta, pitää hoitaa vielä Lentoaseman Lempimajatalosta liityntämajoitukset, sen verran haasteelliset on nuo sinivalkoisten siipien aikataulut. Jospa nyt sitten tällä kertaa ehtdittöisiin yhdessä sinne teidän kotirantsuun ja te ehtisitte hengaamaan Vanhaan kaupunkiin ajan kanssa:). Cavaa odotellessa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonni! Joo mä katsoin niitä exit-paikkoja, mutta Iso-J ei halunnut eristäytyä meistä pienistä. Laukuille pitää kyllä ostaa paikat, ne eivät meillä kuuluneet lippujen hintoihin.

      Täytyy nyt yrittää oikeasti vähän tarmokkaammin niitä yhteisiä rantsupäiviä säätää, ollaan kyllä oltu vähän saamattomia. Niitä legendaarisia merireissuja ei varmaan voida enää järkkäillä kun on alaikäisiä mukana. Ehkä sitten eläkeläisreissuilla taas hummataan.

      Poista
  7. Osta isoJ:lle exit ja teille riviltä sen takaa! Allekirjoitan saamattomuuden omalta osaltani, Meikä voi perehtyä julkiseen liikenteeseen vähän toimeliaammin. Lentoni on nyt tällä kertaa la. aamulla ja lähtee takaisin seuraavan viikon su 1:06 yöllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy koettaa ponnistaa kyseinen suoritus, exitrivi on kieltämättä luxusta niissä sillipurkeissa.

      Poista
  8. Exit- rivin takana/edessä on ihan huippupaikat, en muista kummin. Jättää ikkunapaikalle väljän jalkatilan ja varsinkin siinä pyjamakoneessa pääsee väljästi liikkeelle, mikäli muut nukkuvat. Tämä Ahtaanpaikankammoinen osti exit-paikan mennen tullen. inhoan suunnattomasti ajatusta olla ns. Nalkissa, jos joku syvää unta vieressä, huoh!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!